Täsmällisiä numerotietoja lentoliikenteelle varatuista pysäköintipaikoista tuskin on olemassa, mutta jos otetaan huomioon se, että 11. syyskuun 2001 terrori-iskujen jälkeen Yhdysvalloissa onnistuttiin tyhjentämään ilmatila lentokoneista hyvin lyhyellä varoitusajalla, voitaneen varovaisesti päätellä, että tilaa kentillä on ollut riittämiin. Vastaavasti huhtikuussa 2010 Eyjafjallajökullin tulivuorenpurkauksessa ilmakehään levinnyt tuhkapilvi aiheutti lähes koko Euroopan lentoliikenteen tilapäisen pysäyttämisen eikä lentokoneiden pysäköintipaikkojen riittämättömyys tullut esille tämänkään tapauksen uutisoinnissa. Olisin siis taipuvainen pitämään kysymyksessä esitettyä väitettä pelkkänä urbaanilegendana.
William Shakespearen näytelmästä ”A Midsummer Night´s Dream”, jonka nimi on useimmiten kääntynyt suomeksi ”Kesäyön unelma”, on useita suomennoksia. Saat tässä pätkät Paavo Cajanderin suomennoksesta, joka julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1891. Sittemmin näytelmän ovat suomentaneet mm. Yrjö Jylhä (1955), Lauri Sipari (1989) ja Matti Rossi (2005).
Paavo Cajander suomensi manitsemasi kohdan ”Kesäyön unelman” kolmannen näytöksen ensimmäisestä kohtauksesta näin:
Pulma.
[---]
(Laulaa). Ja rastas raudankarvainen
Ja keltanoukka sirkku,
Ja riemullinen leivonen
Ja peukaloinen virkku.
Titania. (heräten). Ruusuilta enkelinkö lauluun herään?
Pulma. (laulaa) Ja kerttunen ja leivo tuo,
Ja käki kukkuvainen,
Jok´ avioille kuoppaa luo,
Ja sitten...
Olisikohan kyseessä Juhani Valstan säveltämä ja Laura Susiluodon sanoittama laulu ”Tule ystäväksi mulle”? Suomen Kansallisdiskografian mukaan laulun alkusanat täsmäävät etsimääsi. Laulua ei ole julkaistu missään nuottikokoelmassa tai laulukirjassa. Käsinkirjoitettu nuotti sanoineen löytyy Suomen Jazz & Pop Arkiston kokoelmista (ks. linkki alla). Sinun kannattaa siis olla yhteydessä sinne ja kysyä saatko mahdollisesti kopioida nuotin omaan käyttöösi.
https://finna.fi
http://www.jazzpoparkisto.net/yhteystiedot.php
http://www.jazzpoparkisto.net/index.php
Kansallisbibliografia Fennicasta ei löydy Konrad Mostin nimellä viitteitä, joten se tarkoittaa sitä, että hänen teoksiaan ei ole suomennettu. Yksittäisiä artikkeleita on tietysti voitu julkaista suomeksi alan lehdissä, tai Konrad Mostista voi olla mainintoja alan lehdissä julkaistuissa artikkeleissa, mutta näitä on vaikea jäljittää, koska näin vanhoja artikkeleita ei ole luetteloitu mihinkään tietokantaan. Pitäisi melkein kahlata läpi vanhoja lehtiä.
Helsingin yliopiston kirjaston tietokannasta löytyy Konrad Mostilta yksi ruotsiksi käännetty teos: Most, Konrad: Lärobok i dressyr av skydds-, spår- och sjukvårdshundar på vetenskaplig grundval (Stockholm : Fritzes bokh, 1921) joten ruotsiksi häntä ainakin on mahdollisesti luettu.
Outoa vain...
Todennäköisin ehdokas ovat soitin- ja/tai eläinrunot kirjassa Uppo-Nallen runoaarre (2001), mutta se on pelkkä arvaus. Kirjasta & levyltä ”Vauvojen laulun aika” (2002) löytyy yksi runo, Akvaario, joka on esitetty Saint-Saënsin musiikkiin.
Alla olevista linkeistä löytyy tietoa Eläinten karnevaalit/Elina Karjalainen -tapahtumista.
http://yhteiso.lippu.fi/uutiset/?p=337
http://www.yle.fi/radio1/musiikki/musiikkia_pariisista_11461.html
Koska toinen tapahtumista on RSO:n, saattaisi sieltä löytyä tarkempaa tietoa asiasta.
Hei!
Kaivostoiminnan imagosta löytyy enimmäkseen mielipiteitä sekä toteamuksia, joiden perusteita ei selitetä.
Esimerkiksi Työ- ja elinkeinoministeriön sekä ELY-keskusten julkaisemassa kaivosteollisuuden toimialaraportissa (2012, http://www.temtoimialapalvelu.fi/files/1605/Kaivosteollisuus2012_web.pdf) todetaan näin (s. 79): ”Valtiovallan suhtautuminen kaivostoimintaan on positiivinen, ja alaa pidetään yhtenä tulevaisuuden kasvualoista. Kaivosten aluetaloudelliset vaikutukset nähdään erityisen merkittävinä Pohjois- ja Itä-suomessa. Myös kansalaisten suhtautuminen kaivostoimintaan on ollut pääsääntöisesti positiivista. Kaivostoiminnan vilkastuttua 2000-luvulla myös kaivostoimintaan liittyvä keskustelu on lisääntynyt. Kriittisyys on...
Astrobiology Magazine –lehdessä on julkaistu tutkimus, jonka mukaan Grönlannin jään sulaminen on vaikuttanut maan akselin kallistumiseen. Muutos on noin 2.6 senttimetriä vuodessa http://www.co2-raportti.fi/index.php?page=ilmastouutisia&news_id=3162 . Onkohan tämä etsimäsi uutinen: http://www.astrobio.net/exclusive/3713/how-earth-acutes-orbital-shift-s… .
Kolmitavuisissa sanoissa on vaihtelua monikon partitiivimuodossa. Voidaan sanoa omenia tai omenoita, kamiinoita tai kamiinoja. (Lähde: Iisa, Katariina : Kielenhuollon käsikirja, 2012, s. 217). Tämän perusteella kaikki ehdottamasi muodot olisivat oikein. Lisätietoja voi saada Kielitoimistosta neuvontapuhelimesta 0295 333 201 ma-pe 9-12.
Eila Kivikkahon suomentamat sanat Franz Schubertin lauluun Forelli löytyvät esimerkiksi "Suuren toivelaulukirjan" osasta 2. Kivikkahon suomennos löytyy myös mm. teoksesta "Kultaiset koululaulut 70-luvulta nykypäivään" (toimi. Timo Leskelä, Tammi, 2009). Kivikkahon suomennos alkaa siis juuri näin: "Jo virta kirkas hohti...".
Laulun on suomentanut myös Kyllikki Solanterä. Hänen suomentamansa sanat löytyvät teoksista ”Ikivihreät laulut” (toim. Urpo Jokinen, Otava, 1981), ”109 kitaralaulua” (toim. Aapeli Vuoristo, Musiikki Fazer, 1974) ja ”Sata kuuluisaa yksinlaulua : keskiäänelle pianosäestyksin. II vihko” (toim. Kyllikki Solanterä, WSOY, 1984).
Alla olevasta linkistä voit tarkistaa teosten saatavuuden Helmet-kirjastoista.
https://finna.fi...
En valitettavasti löytänyt vastausta kysymykseen.
Voit tiedustella asiaa Suomen käsityön ystävistä tai Helsingin yliopiston käsityötieteen laitokselta. He saattavat tietää vastauksen, tai mistä vastausta kannattaisi etsiä.
Suomen käsityön ystävät: http://www.kasityonystavat.fi/fi/yhteystiedot Helsingin yliopiston käsityötieteen laitoksen yhteystiedot: http://www.helsinki.fi/okl/koulutukset/kasityotieteen/henkilot.html
Suomen kolikot ja setelit 1400-2012 –taskuopas antaa rahoillesi seuraavat arviohinnat:
1 penni (kuparia) 1963 painos 171,33 miljoonaa, arvo 0,50e
5 penniä (kuparia) 1966, painos 8miljoonaa, arvo 2 euroa
5 penniä (kuparia) 1974, painos 21,5 miljoonaan, arvo 0,50e
10 markkaa (alumiinipronssia) 1937, painos 181 000, arvo huippukuntoisena 110e, kuluneena 2e
20 markkaa (alumiinipronssia) 1936 , painos 114 000, arvo huippukuntoisena 180e, kuluneena 2e
Venäläinen vuoden 1898 seteli lienee yhden ruplan seteli. Sen arvoa voi katsoa esim Standard Catalog of World Paper Money- teoksesta. Oman setelisi arvoa ei voi suoraan sanoa, sillä setelistä on 4 erilaista painosta, joissa on erilainen allekirjoitus setelin kääntöpuolella. Mikäli setelisi on aivan...
Olisikohan kyseessä Charles Salen pikku kirja nimeltä "Mestarismies eli pieni tarina siitä miten erikoistuminen tekee ihmisen tyytyväiseksi ja onnelliseksi". Alkuteos "The Specialist", suomennos Ville Repo.
Janakkalan pääkirjastossa on vielä pari tietokonetta, joissa on levyasema "korpulle". Ota yhteyttä kirjastoon ajan varaamista varten:
http://www.janakkala.fi/fi/vapaa-aika_ja_matkailu/kirjasto/janakkalan_p…
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1890 50 pennin hopea kolikon hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 1-140 €, v. 1892 50 pennin hopeakolikko arvioidaan kunnosta riippuen 1,50-200 €.
Voit tarkistaa muiden kolikkojen arviohinnat yllä mainitusta kirjasta. Siinä löytyy myös opas rahojen kunnon arviontiin.
Suomen rahojen arvohintoja voi tarkistaa kirjasta: Suomen rahat arviohintoineen 2008 : keräilijän opas, 10. p. Suomen Numismaatikkoliiton nettisivulta http://www.numismaatikko.fi/ saatte lisätietoa vanhoista rahoista ja niiden keräilystä.
Rahojen arvo määräytyy suurelta osin rahan kuntoluokituksen perusteella. Suomen rahat arviohintoineen - keräilijän oppaasta selviää, että v. 1892 5 pennin kuparirahan hinnaksi arvioidaan kunnosta riippuen 5-400 €, v. 1919 10 pennin kuparkolikko arvioidaan kunnosta riippuen 0-8 €, v. 1940 25 pennin kuparikolikko 0-35 € (nikkelikolikko 0-3 €), v. 1937 20 markan alumiinikolikko 0-90 € ja v. 1909 1 pennin kuparikolikko 0-5 €.
Kultaharkon arvosta en osaa sanoa mitään, sen voi viedä kultasepälle arvioitavaksi....
Ainut löytämäni suomenkielinen autogyroista (käytetään myös nimitystä autogiro) kertova kirja oli Atso Haapasen kirjoittama "Helikopterit Suomessa 1953-2003", joka ei välttämättä sisällä rakennuspiirrustuksia tai ohjeita.
Internetistä löytyy joitakin piirrustuksia mm. suomalaisen autogirojen suunnittelijan Jukka Tervamäen kotisivuilta osoitteesta
http://www.icon.fi/~jtki/jt5autogyro.html, kohdasta Drawings. Varsinaisia rakennusohjeita tällä sivulla ei ole.
Lisätietoja aiheesta voi hakea esimerkiksi ottamalla yhteyttä Suomen ilmailuliittoon, jonka yhteystiedot löytää osoitteesta http://www.ilmailuliitto.fi/fi/yhteystiedot
