Valtioina Venäjä/Neuvostoliitto ja Yhdysvallat eivät todellakaan ole koskaan olleet sodassa toisiaan vastaan. Mutta kuten kysyjä olettaa, ovat - sikäli kun tiedämme - niiden sotilaat joskus taistelleet toisiaan vastaan.
Venäjän sisällissodan aikaan vuosina 1918-1922 Yhdysvallat oli siirtänyt joukkojaan Venäjän Kaukoitään, mutta tiedossa ei ole, taistelivatko ne mitään sodan venäläistä osapuolta vastaan. Todennäköisesti Yhdysvallat vetäytyivät alueelta ennen kuin bolševikit, joita sisällissodan lopputuloksen vuoksi voi kai pitää Venäjän/Neuvostoliiton valtion edustajina, varsinaisesti vakiinnuttivat täällä valtansa.
Korean sodassa 1950-1953 Pohjois-Korean armeija oli Neuvostoliiton aseistama ja kouluttama. Taisteluihin osallistuivat myös...
Sahlman –sukunimisistä henkilöistä on on hiukan tietoa A. R. Saarensepän kirjasessa Pohjois-Karjalan vierasnimiset suvut, joka on ilmestynyt Kansanvalistusseuran kustantamana vuonna 1910. Ensimmäinen siinä mainittu Sahlman on ylöskantokirjuri Niilo Sahlman Pälkjärvellä vuonna 1680. Saarensepän mukaan ei ole tietoa, mistä hän oli kotoisin. Sahlmaneja on saman kirjasen mukaan ollut Tohmajärvellä, Ilomantsissa, Liperissä, Lieksassa ja Polvijärvellä. Sahlmaneilla on sukuseura, jonka kotisivujen osoite on http://suvut.genealogia.fi/sahlman/ Seuralla on myynnissä sukututkimus-niminen cd-levy, jossa on tietoja suvusta. Seuraavat tiedot ovat Sahlmanien sukuseuran edustajan Seppo Mikkosen Sahlmanien sanomissa v. 2005 ilmestyneessä artikkelista...
Vuosina 1941-1943 lyötiin kuparista 5- ja 10-pennisiä ja vuosina 1943-1945 raudasta 10-pennisiä, joissa oli reikä keskellä. On arveltu, että reikä on tehty rahaan metallin säästämiseksi, mutta ilmeisesti ensisijainen syy on ollut keino erottaa nämä rahat saman kokoisista 25- ja 50-pennisistä. Reiällisiä rahoja on käytetty 1900-luvun alkupuolella useissa Euroopan maissa. Jo muinoin, yli 2000 vuotta sitten, Kiinassa oli reiällisiä rahoja. Tällöin rei'ittäminen liittyi kuitenkin perinteeseen, joka liittyi rahojen kuljettamiseen nauhaan pujotettuna. (Lähde: Talvi, Suomen rahat, 1993, s. 90)
Lähteiden mukaan vuoden 1915 kolikoita ei kuitenkaan ole rei'itetty. Kuvia kolikoista vaikkapa tältä kolikot.com-sivulta:
http://www.kolikot.com/markat/10p...
Tällainen kirja ja sen lisäosa ovat ilmestyneet Roivas-suvusta: Repo-Lehikoinen Päivi, Roivainen-Roivas-Roivanen-sukukirja (1996) ja Roivainen-Roivas-Roivanen sukukirjan lisäosa (2000).
Kirjoja ei ole Helmet-kirjastojen kokoelmissa, mutta voit halutessasi tehdä niistä kaukolainapyynnön.
kantauralin *koj(e)ra
Kyse on siis vanhasta suomensukuisesta sanasta. Sanalla on myös vanhastaan tarkoitettu urospuolista eläintä vrt. koiras tai keppostelijaa vrt koiruudet, koirankujeet.
Etymologisia tietoja löytyy mm. Nykysuomen sanakirjan osasta 6, etymologinen sanakirja.
Valitettavasti heikon kysynnän vuoksi muita Kim Kimseliuksen kirjoja ei ole käännetty suomeksi. Karisto on Kimseliuksen tuotantoa kustantanut taho ja heille voisi tietenkin lähettää asiasta palautetta.
http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/yhteystiedot/
Jag frågade saken efter Finska Litteratursällskapets (Suomen Kirjallisuuden Seura) bibliotek. Sagan var inte åtminstone i deras sagornas typ förteckning. Också Folkminnesarkivet (Kansanrunousarkisto) ansåg, att berättelsen verkar mer om svenska vits än en folksaga.
Trots allt verkar det så att åtminstone i nätets värld anser sagan som en finsk folksaga. Det finns ganska många svensk, engelsk och rysk webbsidor om den här "folksagan". Här finns några engelska:
http://www.cyberbohemia.com/Pages/historyofnordic.htm
http://www.youtube.com/watch?v=IQnFV_QQzfE
http://www.articlebiz.com/article/599654-1-saunas-as-sacred-spaces-a-li…
Sanonnan ”straight of the do-da” merkitys jää arvailujen varaan, jopa äidinkielenään englantia puhuvalle. Sanonta on slangia, monimerkityksinen ja kontekstista riippuvainen.
Urban dictionaryn ( http://www.urbandictionary.com/define.php?term=do-da ) mukaan sanoja ’do da’ muun muassa käytetään, kun yritetään palauttaa asioita mieleen (esim: "Give me that thing beside you." "What thing?" "That... do da there.)
Jos tästä on kyse, niin voisi kuvitella muistelmien kirjoittavan tarkoittavan, että muistikuvat ovat ‘hämärän peitossa’ ja niiden mieleen palauttaminen on hataraa.
Tässä muutamia lauluja, joissa ainakin nimessä ruusut ovat monikossa. Lähteenä on käytetty fono.fi -äänitetietokantaa, Lohjan kaupunginkirjaston aineistotietokantaa ja vastaajan omaa muistia:
En tuo ruusuja
Huone täynnä ruusuja
Itämaan ruusuja
Kauneimmat ruusut
Kesän ruusuja
Kolme ruusua
Korintin ruusut
Kuihtuneita ruusuja
Madridin ruusut
Muistojen ruusuja
Onnen ruusut
Picardyn ruusuja
Ruusuja (kahden eri säveltäjän tekemänä)
Ruusuja hopeamaljassa (myös nimellä Ruusut hopeamaljassa)
Ruusuja ikkunassa
Ruusuja istutellen
Ruusuja ja neilikoita
Ruusuja ja ohdakkeita
Ruusuja ja shampanjaa
Ruusuja ja suudelmia
Ruusuja ja valheita
Ruusuja lurjukselta
Ruusuja rakkaalta
Ruusuja rakkaimmalle
Ruusuja raunioilla
Ruusuja tyttärelleni
Sinulle ruusuja...
Laulun nimi on Muuttolinnut syksyllä. Se on sävelletty ainakin kahdesti.
J. N. Vainion säveltämänä ja Aliina Pennasen sanoittamana laulu löytyy kirjoista Lauluja pienokaisille: kotien ja alkeiskoulujen tarpeeksi (Valistus, 1921) ja Mitä me laulaisimme?: alakansakoulun laulukirja (WSOY, 1927).
Kirjassa Pienten lauluja (WSOY, 1958, useita painoksia, 5. p. 2002) laulun on säveltänyt Lauri Parviainen, sanoittajaa ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samat kuin kahdessa muussakin nuotissa, mutta laulu alkaa näin: Linnut jo lentävät parittain.
Nuotissa Pienten lauluja (WSOY, 1958), josta on julkaistu uudempiakin painoksia, on Lauri Parviaisen sävelmä, mutta sanojen tekijää ei ole mainittu. Sanat ovat muuten samanlaiset kuin kahdessa muussakin...
Lilli Korpiola, Lähi-Idän median asiantuntija, on kirjoittanut yhdessä Hanna Nikkasen kanssa kirjan Arabikevät (Avain, 2012), joka on Tieto-Finlandia –ehdokkaana.
Internet-hakujen tuloksena löytyi viite Lähi-Idän problematiikkaa käsittelevästä englanninkielisestä kirjasta, joka saattaa olla mainisemasi Korpiolan suosittelema teos.
Kirjan kirjoittaja on James Barr ja kirjan nimi A Line in the Sand: Britain, France and the Struggle That Shaped the Middle East, Simon & Schuster, 2012.
Saman kirjan on kustantanut myös W. W. Norton, 2012, nimellä Line in the Sand: The Anglo-French Struggle for the Middle East, 1914-1948.
Suomen kirjastoista kirja ei ole saatavilla.
Kirjan ensimmäinen luku on luettavissa kirjailijan kotisivuilla...
Voit lähettää tekstisi ammattilaisen arvioitavaksi arvostelupalveluun. Arvostelupalveluita on useita erilaisia, tunnetuin näistä lienee Nuoren Voiman Liiton arvostelupalvelu.
Alta löydät linkkejä eri arvostelupalveluiden nettisivuille:
Nuoren Voiman Liitto: http://www.nuorenvoimanliitto.fi/kirjoittajakoulutus/arvostelupalvelu/
Kirjan Talo:
http://www.kirjantalo.org/arvostelupalvelu/
Kulttuurivihkot:
http://kulttuurivihkot.fi/lehti/arvostelupalvelu
Kriittinen Korkeakoulu
http://kriittinenkorkeakoulu.fi/kriittinen/arvostelupalvelu/
Olisikohan etsimäsi runo Lauri Pohjanpään "Yhteisvoimin"? Runo alkaa näin:
"Talon naurishautahan mennehet
oli kuomat kurki ja kettu."
Tämä viisas runo kertoo siitä, miten kettu ja kurki yhteisvoimin selviävät naurishaudasta. Runo päättyy säkeeseen
Mitä tämäkin tarina opettaa?
Sitä vaan: mitä yksin toimin
ei aikaan saa ees viisaskaan,
se saadaan yhteisvoimin.
Runo julkaistiin ensimmäisen kerran kokoelmassa Oodi elämälle (1928). Se on luettavissa myös teoksesta Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan: valitut runot 1910-1954 (WSOY, 1989).
Lähteet:
http://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
Pohjanpää, Lauri: Kaipuu ylitse ajan : valitut runot 1910-1954 (toim. Helena Anhava, WSOY, 1989)
Tässä joitakin ehdotuksia:
Minna Lindgren: Kuolema Ehtoolehdossa
Martin Page: Kuinka minusta tuli tyhmä
Jonas Jonasson: Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi
Mika Waltarin Komisario Palmu -kirjat
Aapeli: Pikku Pietarin piha
Humoristeja ovat myös Veikko Huovinen, Kalle Isokallio, Arto Paasilinna, Tuomas Kyrö, Sinikka Nopola, Erlend Loe ja Alexander McCall Smith.
Kirjaa voi etsiä myös itse helmet-haun avulla www.helmet.fi. Klikataan perinteinen aineistohaku ja hakusanoiksi laitetaan huumori ja kaunokirjallisuus. Hakua voi rajata suomenkielisiin kirjoihin. Sillä tavoin saa luettelon kirjoista, joista voi etsiä sopivaa lukupiirikirjaa.
Ylen Elävän arkiston kautta löytyy paljonkin Hannu Karpon ohjelmia:
http://yle.fi/elavaarkisto/haku/#/henkil%C3%B6/Hannu%20Karpo
Tätä kysymääsi ei kuitenkaan löytynyt. Voit kysyä asiaa Ylestä:
http://yle.fi/yleisradio/ota-yhteytta
Varastotalous on yksi varastonhoitajan ammatin osaamisalueista. Esimerkiksi Simo Hokkasen ja Seppo Virtasen kirjasta Varastonhoitajan käsikirja löytyy siitä tietoa.
Termillä voidaan tarkoittaa myös varsinkin entisaikojen Suomessa tavallista tapaa syödä eri vuodenaikoina sopivaa varastoitua ruokaa, eikä niinkään tuoretta ruokaa. Tähän liittyi myös pyrkimys mahdollisimman suureen omavaraisuuteen. Tietoa termistä tässä mielessä vaikkapa alla olevien artikkelien kautta. Kovin paljon tietoa ei näiden artikkelien kautta löydy. Ehkäpä varastotalous-sanan sijaan on käytetty myös jotakin muuta termiä.
http://www.kirjastovirma.net/kuusamo/paanajarvi
http://kehittyvaelintarvike.fi/teemajutut/41-juhlinta-on-inhimillista
Aiheesta löytyy paljonkin kirjoja, joita voi hakea HelMet tietokannasta esim. hakusanoilla sukupuoli-identiteetti ja homoseksuaalisuus. Tässä muutamia esimerkkejä aihetta käsittelevistä tietokirjoista: Saanko olla totta: sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus ( Gaudeamus, 2011), Juhani E. Lehto: Homoseksuaalisuus tieteen näkökulmasta ja miesten kertomana ( Yliopistopaino, 2010), Homo, lesbo; tositarinoita 2000-luvun Suomesta ( Minerva, 2009), Ulos kaapista; tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta ( Gaudeamus, 2006) , Hanna Vilkka: Sukupuolen ja seksuaalisuuden kohtaaminen ( PS-kustannus, 2010) ja Tiia Aarnipuu: Trans, sukupuolen muunnelmia ( Like, 2008)
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search?formids=target&suite=def&...
