Kyseessä voisi olla teos Miksi ruoho kasvaa? sekä 57 muuta innostavaa ja ajatusta herättävää tarinaa (toim. Klas Hallberg ja Magnus Kull, Bazar 2003).
Kuvaus ja kansikuva kustantajan sivuilla: http://www.bazarforlag.fi/asema/miksi-ruoho-kasvaa/5960.
Tarkoitat varmaan teosta Ammattia oppimassa / toimittaneet Anu-Hanna Anttila ja Anu Suoranta (Väki voimakas, ISSN 0782-2332; 14). Tätä ei löydy Hämeenlinnan kirjaston kokoelmasta, mutta voit halutessasi tehdä kaukolainapyynnön osoitteessa https://vanamo.verkkokirjasto.fi/web/arena/kaukolainatilaus. Kaukolainan hinta on 6 euroa.
Näistä Jaakko Haavion kokoelmista runoa ei löytynyt:
- Suven maa
- Huomenkellot
- Ikikevät
- Runot
- Sininen hetki
- Valitut runot
- Pientä väkeä
- Valikoima runoja
- Postilla
- Syystaivas
- Taivaan ovella
- Aamen sanon : lasten rukouskirja
Olisiko mahdollista, että runoilija onkin joku muu tai runon nimi toinen? Mitähän kastea-sana mahtaa tarkoittaa?
Laulun sanat löytyvät nimellä "Menneet laulut" laulukirjasta Laulu-Matti, josta on julkaistu useita painoksia. Laulun numero tässä laulukirjassa on 276 (tarkistin vuosien 1945, 1947 ja 1955 painokset).
Laulu alkaa: "Kai Rosvo-Roopen annetaan jo olla leskineen." Toinen säkeistö alkaa: "Ei vartiossa seiso enää sekään ukko yks'." "Jäi Tellervot ja Kaarinat" -säe kuuluu ensimmäiseen säkeistöön. Sanoittajan nimeä ei mainita.
Sanojen perässä lukee, että laulua esitetään Rosvo-Roopen sävelellä. Rosvo-Roopen nuotti löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 2.
Kirjaa ei ole annettu kenellekään muulle. Niin kauan kuin kirjan tiedot näkyvät varaustiedoissasi, kirjaa ei ole lainattu sinulle. Vasta kun kirja näkyy omien tietojesi lainalistassa, kirja on sinulla lainassa. Muokkasin varaustasi hieman. Varaus on kuitenkin edelleenkin voimassa ja sinulle ilmoitetaan, kun kirja on Puotilan pysäkillä noudettavissa.
Nietzschen ”Näin puhui Zarathustra” on ilmestynyt suomeksi jo 1907. Ilmeisesti se on ollut ensimmäinen suomennettu Nietzschen kokonainen teos. En löytänyt mainintoja aikaisemmin suomennetuista kirjoituksistakaan, joskin tuona samana vuonna 1907 muutamia Nietzschen runoja ilmestyi Aarni Koudan kokoelmassa ”Dityrambeja”. Nietzschen ajatuksista on toki kirjoitettu lehdissä jo 1800-luvun puolellakin suomeksi, mutta ne eivät ole olleet suoria suomennoksia.
Tuo Spenglerin teos näyttäisi Fennica-tietokannan mukaan olleen ensimmäinen häneltä suomennettu teos.
Herderiltä ei ole tosiaan suomennettu juuri mitään, vaikka hänestä ja hänen ajatuksistaan löytyy toki materiaalia suomeksikin. Herderiltä on vanhoissa sanomalehdissä joitakin runoja,...
Jean M. Untinen-Auelin Maan lapset -sarjan osat ovat ilmestymisjärjestyksessä seuraavat:
Luolakarhun klaani, 1981
Hevosten laakso, 1982
Mammutin metsästäjät, 1985
Tasangon vaeltajat, 1990
Luolien suojatit, 2002
Maalattujen luolien maa, 2011
Lähde:
Aikuisten jatko- ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2013)
Kirja löytyi! Se on:
FENATI, Massimo
Gus & Waldo : sillä siivellä / Massimo Fenati ; suomentanut Kyllikki Linna
Helsinki : WSOY, 2007
ISBN 978-951-0-32477-6
Kansialanimeke: Rakkaus on leikkiä kahden uroksen
Kuvaus: Gus & Waldo - Sillä siivellä on valloittava kuvakertomus kahdesta gay-pingviinistä, joiden rakkaus on niin kovin inhimillistä.
Ukri-sanasta etunimenä ei löydy mainintaa tavallisista etunimikirjoista. Juri Nummelinin harvinaisten etunimien kirjassa on Ukrista mainittu, että se on muinaissuomalainen, mahdollisesti Ukko-nimen muunnos. Ukko esiintyy Kalevalassa ja vanhoissa kansanrunoissa suomalaisten tärkeimpänä jumalana.
Juri Nummelin: Osma, Ranja, Vilmiina : 800 harvinaista etunimeä. 2003.
Eino Leinon Helkavirsissä on runo nimellä Ukri. Siinä Ukri on muinaishistoriallinen heimopäällikkö ja samaanipappi. Nimi sopii runon henkilölle (vrt. sana 'ugri' suomalais-ugrilaiset kansat ja kielet).
Helkavirsien Ukri-runoa onn tutkittu ja Viljo Tarkiainen on kirjottanut siitä kirjassaan: Eino Leinon runoudesta, 1954, s. 117-.
Suomennettua israelilaista tai Israeliin sijoittuvaa nykykirjallisuutta on niukasti. Tässä kuitenkin muutama ehdotus.
Israelilaisista kirjailijoista on Amoz Ozilta suomennettu 12 romaania ja yksi novellikokoelma. Hänen teoksensa sijoittuvat pääasiassa nyky-Israeliin. Ozin teokset ”Täydellinen rauha” (suom. 1988), ”Älä kysy yöltä” (suom. 2010) ja ”Ehkä jossain muualla” (suom. 1977) vastannevat parhaiten etsimääsi tematiikkaa. Lista Ozin teoksista löytyy helposti HelMet-haulla. Uudemmista teoksista voi lukea kuvauksen klikkaamalla hakutuloksessa näkyvää teoksen kansikuvaa. Myös Kirjasampo (ks. linkki alla) esittelee Ozin teoksia tarkemmin.
Toinen suomennettu israelilainen nykykirjailija on David Grossmann. Grossmanin teos ”Sinne, missä...
Varsinaisesti käsinukketeatteria varten suunniteltuja näytelmäkirjoja löysin vain yhden:
Kanarouva Kaakerros ja muita nukkenäytelmiä / [teksti: Nanny Rantamäki]. Hki, 1989.
Lisäksi on joitakin nukketeatterinäytelmiä sisältäviä teoksia, esim.
Kadonnut anakonda ja muita lastennäytelmiä / Kari Vaijärvi. Helsinki, 2004
Nukketeatterinäytelmiä : valikoima itsekeksittyjä ja ikivihreistä saduista mukailtuja näytelmiä / Saara Kokkonen. Helsinki, 1982.
Nukketeatterinäytelmiä 2 / Inkeri Taimisto. Helsinki, 1974
Onko koira kotona? : nukketeatterinäytelmiä / Anja-Kaija Kärävä Hki, 1977.
Myös esityksen rakentamiseen ja nukkien tekoon opastavia teoksia löytyy. Näitä voi etsiä kirjaston aineistotietokannoista hakusanalla nukketeatterit. Verkkokirjastosta...
Saksaksi käännetään ylivoimaisesti eniten suomalaista kirjallisuutta. Vuosina 2002–2012 käännettiin 338 nimekettä. Saksannetun suomalaisen kaunokirjallisuuden listasta tulisi siis varsin pitkä. FILIn (Finnish Literature Exchange) ylläpitämän käännöstietokannan (ks. linkki alla) avulla on helppo tutkia, mitä kirjallisuutta on saksannettu. Hakutulosta voi rajata esimerkiksi kirjallisuuden lajin, käännöksen julkaisuvuoden mukaan. Käännetyn kirjallisuuden joukossa on tietenkin vanhempaakin kirjallisuutta, mutta uudempi erottuu kyllä listasta helposti.
Suomen Berliinin suulähetystön kotisivuilta löytyy kymmenisen vuotta sitten laadittu varsin kattava lista (ks. linkki alla) suomalaisesta saksannetusta kirjallisuudesta.
Lähteet:
http://dbgw....
Suomalaisen sukunimistöntutkimuksen perusteos, Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan Sukunimet tietää kertoa, että Malinen-nimen taustalla on kreikan Malakias, heprean Malakia, josta on venäjässä tullut mm. Malafei, Malahij(a) ja Malasko. Näistä nimistä johdetut muodot Mala, Mali, Malo(i), Malahvie, Malakki, Malkki, Malatsu jne. ovat olleet yleisiä Karjalassa.
Muita Malafein kautta Malakiakseen palautuvia suomalaisia sukunimiä ovat esimerkiksi Malja, Maljanen ja Malkki.
Nelipyöräiset ajelurattaat eli trillat pysyivät varakkaimpia talonpoikaistaloja lukuunottamatta säätyläis- ja kaupunkilaiskulttuurin yksinoikeutena. Hyvän esimerkin niiden hintatasosta antaa Tuuloksen ajokaluteollisuutta ja sen historiaa käsittelevä Lauri Kauppilan kirja, jonka mukaan 1880-90-luvuilla Tuuloksen "rillat" maksoivat 200-225 markkaa ja 1900-luvun alussa 250-300 markkaa. Kaksipyöräisten pinnarattaiden ("turkulaisten" tai "kurikkalaisten") hinta näihin aikoihin oli 140-150 markkaa. Samuli Paulaharjun kurikkalaisia kärrymestareita ja heidän töitään käsittelevän kuvauksen perusteella tämän korkeammalle ei kaksipyöräisten rattaiden hinta kivunnutkaan: "Mutta entiset hyvät hinnat, puolitoistakin sataa markkaa kärryistä, olivat...
Löysin seuraavia synonyymejä kypärämyssylle:
Villakypärä
Kypäräpipo
Kypärälakki
Huppupipo
Lisäksi on sanoja, jotka ehkä yleensä tarkoittavat toisen lakin tai kypärän alla pidettävää hupun tyyppistä päähinettä. Joskus niitäkin käytetään kuten edellisiä:
Aluspipo
Alusmyssy
Aluslakki
Aluspipo
Kypärähuppu
Alulakki (murreilmaisu)
Kyseinen kappale on nimeltään ”Kainuun kasvatti”. Sen sanat (ilman nuotteja) löytyvät teoksesta ”Toivelauluja : kokoelma suosittujen laulujen ja iskelmien tekstejä. 13” (Fazerin musiikkikauppa, 1955). Sen on sanoittanut Rauni Kouta eli Reino Helismaa ja säveltänyt Martti Ounamo eli Toivo Kärki.
Kanadansuomalaisia etsittäessä Suomen suurlähetystö Ottawassa ohjaa eteenpäin http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… . Tällä sivustolla on hakumahdollisuus http://www.finland.ca/public/default.aspx?nodeid=36035&contentlan=1&cul… .
Myös mormonikirkon sukututkimusohjelmalla voi etsiä sukulaisia eri puolilta maailmaa https://familysearch.org/search .
Kanadan sukututkimussivusto http://www.rootsweb.ancestry.com/~canwgw/ . Kanadan valtionarkisto http://www.collectionscanada.gc.ca/
Hei!
Täällä Jyväskylässä parhaiten vanhoja sanomalehtiä säilytetään Jyväskylän yliopiston kirjastossa. Tosin sielläkin lehtitilanne on tällä hetkellä hiukan kimurantti, koska ovat poistaneet remontin alta paljon lehtiä -myös Keski-Uusimaan numeroita. Vuoden 1967 numerot ovat ainakin saatavilla.
Vanhoja lehtiä säilytetään varastossa, josta on nouto kerran viikossa torstaisin. Varastotilaus pitää tehdä viimeistään keskiviikkona, jos haluaa lehdet luettavakseen seuraavan viikon aikana.
Varastotilauksessa saa apua yliopiston kirjastolta joko käymällä kirjastossa, lähettämällä sähköpostia osoitteeseen: jykneuvonta@library.jyu.fi tai soittamalla numeroon: 0400-247463.
Valitettavasti Suomen kirjastojen eri tietokantojen kautta ei löytynyt yhtään venäläisten kirjoittamia suomeksi käännettyjä teoksia tai artikkeleita USA:n lend-and-lease - toiminnasta. Aiheesta on kirjoitettu venäläisten toimesta venäjäksi, jonkun verran venäläisten toimesta englanniksi ja melko paljon esim. amerikkalaisten ja brittien toimesta englanniksi. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tutki aihetta tätä vastausta varten.
Ohjauskelkkailun kansainvälinen lajiliitto International Luge Federation listaa sivuillaan 511 aktiivista kilpailevaa ohjaskelkkailijaa. Mukana luvussa ovat sekä yksilö- että parikelkkailijat ja sekä keino- että luonnonjääradoilla laskevat. Olympialaisissa lasketaan vain keinoradalla. Ensimmäisen kerran ohjaskelkkailu oli mukana Innsbruckin talviolymialaisissa vuonna 1964.
(http://www.fil-luge.org/index.php?id=394&L=&spname=&snation=&vergleich=…)
Liiton yhteystiedot: http://www.fil-luge.org/index.php?id=377
Wikipedian artikkeli ohjaskelkkailusta: http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohjaskelkkailu
