Kirjasto Omenassa tutkittiin asiaa ja todettiin, että keltainen sävy tuntuu todellakin korostuvan. Koneelle on tilattu huolto, jossa kalibroidaan väritasapainoa. Teidän on myös mahdollista säätää itse konetta käyttäessänne sekä värisävyjä että niiden kylläisyyttä.
Omenan tulostin on riittävä toimistokäyttöön. Sellon kirjastosta löytyy erittäin laadukas tulostin, EPSON Stylus Pro 4900 A2, jos tarve on painokelpoiselle jäljelle. Sen käyttöön täytyy varata aika, puh. 09 816 57607.
Me kirjastolaiset emme ole lakiasioiden ammattilaisia, joten varminta on kysyä asiasta asiantuntijalta. Tässä kuitenkin vuokrasuhteen purkamiseen liittyvää lakitekstiä. Koko laki Asuinhuoneiston vuokrauksesta on luettavissa oikeusministeriön Finlex-palveluista:
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1995/19950481
Lain 12 luvussa (95§ ) sanotaan näin:
”Jos vuokranantaja on irtisanonut työsuhdeasunnon vuokrasopimuksen työ- tai virkasuhteen päättymisen johdosta, muuttopäivää saadaan siirtää 69 ja 70 §:ssä säädetyillä edellytyksillä vain, jos työ- tai virkasuhteen päättymisen syynä on ollut vuokralaisen sairaus, työkyvyttömyys tai siirtyminen vanhuuseläkkeelle.”
Laissa puhutaan muuttopäivän mahdollisesta siirtämisestä tietyin edellytyksin....
Fraasien, sanontojen ja idiomien alkuperää on useimmiten hyvin hankala selvittää. Tässäkään tapauksessa en onnistunut löytämään mistään käytettävissäni olevista lähteistä tietoa siitä, onko tämä vertaus peräisin jostakin tunnetusta lähteestä.
Sen sisältö sen sijaan on helposti ymmärrettävissä. Perinteisten daalioiden (Dahlia) vanha kansanomainen nimitys on joriini, ja daalioiden juurakot ovat muhkuraisia ja eri suuntiin sojottavia. Kuvia juurakoista näkyy esim. täällä: http://www.asuntomessut.fi/blog/sarin-puutarhat/daalian-talvisailytys
Todennäköisesti joku vain on keksinyt osuvan vertauksen kuvaillakseen mielestään ei kovin kauniita varpaita.
Muutama prosentti Suomen yliopistoissa opiskelevista ei tosiaan ole suorittanut ylioppilastutkintoa. Alla Ylen uutisointia aiheesta:
http://yle.fi/uutiset/harva_selvittaa_tiensa_yliopistoon_ilman_valkolak…
Virallista ohjeistusta nimityksistä ei löytynyt, mutta ainakin Helsingin yliopiston ylioppilaskunta (HYY) on huomannut vaihtelevat nimitykset puhuttaessa tutkintoa suorittamattomasta yliopisto-opiskelijasta:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet.html
Ylioppilaskunta antoi vuonna 2003 suosituksen käyttää alta löytyvän taulukon mukaisia nimityksiä:
http://www.helsinki.fi/hyy/tiedotus/dok/tutkintonimikkeet03_taulukko.ht…
Tämän taulukon mukaan esim. valtiotieteellisen tiedekunnan, ei tutkinnon suorittanutta,...
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että Levo-alkuisilla sukunimillä on kahta eri alkuperää. Länsisuomalainen merkitys sanalle ”levo” tai ”lepo” on ’karjan lepopaikka, metsään karjan lepopaikaksi hakattu aukio’. Sen sijaan karjalaista alkuperää olevat nimet ovat peräisin etunimestä ”Levo”, joka puolestaan juontuu venäjän kautta kreikkalaisesta nimestä ”Leon”.
Osoitteesta https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1985/19850694 löytyvän nimilain 10 §:n mukaan ”[s]ukunimi voidaan muuttaa uudeksi sukunimeksi, jos hakija selvittää [– –] että uudeksi sukunimeksi esitetty nimi on aikaisemmin ollut hänellä tai vakiintuneesti kuulunut hänen esivanhemmilleen ja sukunimen muuttamista on pidettävä...
Heikki Paunosen slangisanakirja ”Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii” (WSOY, 2001; 3. painos) kertoo, että verbi ”tsaivaa” merkitsee ’tanssia jiveä’. Merkitys on peräisin 1960-luvulta. Jive taas on tanssi, josta löytyy hiukan tietoa osoitteesta http://tanssi.net/fi/lajit/jive/.
Kyllä voit. Kirjastot ottavat vastaan kirjalahjoituksia. Voit viedä lahjoittamasi kirjat lähikirjastoosi. Kirjaston henkilökunta sitten arvioi liitetäänkö lahjakirjat kokoelmiin. Jos kirjastolla ei ole lahjaksi saaduille kirjoille tarvetta, ne voidaan ohjata eteenpäin.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Usein_kysyttya/Usein_kysyttya__aineisto…
Sanalla ”Moghol” viitataan Afganistanissa asuvaan mogoleihin, joista löytyy tietoa Wikipediasta osoitteesta https://fi.wikipedia.org/wiki/Mogolit, ja heidän puhumaansa kieleen. Tuo nimenomainen muoto, joskin yhtä l-kirjainta lyhyempänä kuin mainitsemasi löytyy englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta https://en.wikipedia.org/wiki/Moghol_language.
Jos kysyjä viittaa Iltalehden verkkosivuilla olevaan videoon http://www.iltalehti.fi/fiidifi/201507020153043_fd.shtml, siinä alla olevan tekstin mukaan mies soittaa pianosovitusta Styx-yhtyeen tunnetuksi tekemästä sävelmästä "Come Sail Away", jonka on säveltänyt yhtyeen vokalisti ja kosketinsoittaja Dennis DeYoung. Kappale julkaistiin ensimmäisen kerran yhtyeen vuonna 1977 ilmestyneellä albumilla "The Grand Illusion" (lisätietoja kappaleesta löytyy täältä: https://en.wikipedia.org/wiki/Come_Sail_Away).
Heikki Poroila
Mira Kunnasluodon Korsika-kappale löytyy vain v. 2010 ilmestyneeltä cd-singleltä, jossa sen lisäksi kappale Mennään fiiliksellä.
Näyttäisi siltä, että tätä singlelevyä ei ole missään kirjastossa. Internetin Youtube-palvelusta laulu näyttisi löytyvän.
Kyseessä on Eino Grönin vuonna 1972 levyttämä kappale ”Muistot säilyy”.
Kappaletta ei valitettavasti näytä julkaistun CD-muodossa, ainoastaan vanhana äänilevynä. YouTubesta kappale kuitenkin löytyy, joskaan sen luvallisuudesta siellä ei ole varmuutta. Kappaleen voi myös ostaa ilmeisen luvallisesti sähköisessä muodossa. Ostovaihtoehtoja löytyy kirjoittamalla Googlleen hakusana ”Muistot säilyy” ja ”Grön”.
Uskoakseni muistamasi kirja on kuin onkin amerikkalaisen John Kennedy Toolen Neonraamattu. Kirja on ilmestynyt vuonna 1989 ja suomennettu vuonna 1990. Toole (1937-1969) on kirjoittanut kirjan jo 16-vuotiaana, mutta se julkaistiin vasta paljon hänen kuolemansa jälkeen. Kirjan johdannossa kerrotaan kirjailijan ja kirjan kiemuraisista ja traagisistakin vaiheista.
Kirja on tiheätekstinen ja pikkusormen paksuinen (166 s.), ja kertoo kuvaamistasi aiheista. Sitä ei onneksi tarvitse hakea kivensilmästä, vaan se löytyy lainattavaksi Helsingin kaupunginkirjaston kirjavarastosta Pasilan kirjastosta. Helmetkin sen tunnistaa, olisitko tehnyt etsiessäsi kirjoitusvirheen?
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser...
Ainakin Kirjasto Omenassa on kirjastotiloihin lainattava ulkoinen korppuasema (usb-liitäntä) jonka voi liittää asiakaskoneisiin.
Asiakaskoneissa on ainakin Office-paketti ja jos olisi niin onnellista että korpulla on Office-tiedostoja kuten Word- tai Excell-tiedostoja, niiden pitäisi - tietyin varauksin - avautua koneilla olevilla uudemmilla ohjelmaversioilla.
Oheisen linkin kautta saa Kirjasto Omenan yhteystiedot mahdollisia lisäkysymyksiä varten http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kirjasto_Omena/Yhteyst…
Valitettavasti tämän tekstin lähdettä ei ole löytynyt, kieleltään ja sisällöltäänkin se toki sopii hyvin vanhempien hengellisten laulukokoelmiemme maailmaan. Ainakaan vuoden 1701 virsikirjasta ("Vanha virsikirja") en säkeistöä onnistunut löytämään. Yhtä vähän vuonna 1790 suomennetusta "Siionin virsistä" tai samalta ajalta olevasta "Halullisten sielujen hengellisistä lauluista". Lounais-Suomessa vaikuttava herätysliike rukoilevaisuus on ottanut näistä vanhoista kirjoista uusiakin painoksia ja käyttää niitä edelleen omissa seuroissaan.
Viimeksi mainittuun kirjaan sisältyy hyvin samanhenkinen virsi (tai laulu) numero 95, joka on otsikoitu "Helvetin esimausta". Teksti on myös päätynyt Vilhelmi Malmivaaran vuonna 1893 perusteellisesti...
Iisalmen kirjastossa on vanhoja Iisalmen sanomia mikrofilmeinä ja paperisina vuosikertoina. Kirjastossa voi itse tallentaa mikrofilmeistä muistitikulle haluamansa osan lehdestä. Tämä on maksutonta. Voit myös ottaa paperikopioita lehtien vuosikerroista. Kopion hinta on 50 senttiä sivulta. Palvelukopioita ei oteta, eli kopioita ei lähetetä postitse asiakkaalle.
Jos asut Iisalmen Rutakko-kirjastojen alueen ulkopuolella, kysy kaukopalvelumahdollisuudesta lähikirjastostasi.
Tarkempia tietoja saat ottamalla yhteyttä Iisalmen kirjastoon, alla yhteystiedot:
http://www.iisalmi.fi/Suomeksi/Palvelut/Kulttuuripalvelut/Kirjasto
Valitettavasti runoa ei ole tunnistettu. Tämän runon haluaisin kuulla -kirjoistakaan sitä ei löytynyt. Jos runo myöhemmin tunnistetaan, lähetän sinulle tiedon.
Netissä tätä runoa ("Hetkien helminauha") kierrätetään paljon anonyyminä tekstinä. Viola-tietokannasta löytyy viite Martti Rahkosen tämännimiseen sävellykseen. Sen alkusanat näyttävät menevän kuten kysymyksessäkin. Tekstin tekijäksi on tietokannassa merkitty Irja Virtanen. Tämä on kyllä ainoa viite, joten tieto lienee epävarmam eikä sitä voine ainakaan tekijänoikeudellisessa mielessä pitää vahvistettuna.
Heikki Poroila
Löytyisikö seuraavista ensimmäisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Löytyisikö seuraavista toisen maailmansodan aihepiiriä käsittelevistä sopivia teoksia:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sromaanit%20sotakirjallisuus…
Ulla on lyhentymä Ulrikasta. Muitakin selityksiä on : nimelle pidetään lähtökohtana myös Ursula –nimeä, ortodoksien keskuudessa Uljana –nimeä. Ulrika puolestaan on sisarnimi miehen nimelle Ulrik, joka tulee saksalaisesta nimestä Udalrich ja perustuu sanoihin ’uodal’ (omaisuus, perintötila) ja ’rich’ (rikas, mahtava) eli merkitys on perintörikas, perintötilallinen. Väestörekisterikeskuksen nimipalvelusta https://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/nimipalvelu_etunimihaku.asp?L=1 saa tietoja nimien esiintyvyydestä eri aikoina. Ulla nimeä on annettu nimeksi eniten 1940-59. Yhteensä Ulla-nimisiä on 26072.
Lisää etunimistä kirjoista Lempiäinen, Pentti : Suuri etunimikirja (2004) ; Saarikalle, Anne : Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön (2007...
