Youtubesta osoitteesta https://www.youtube.com löytyy useita mahdollisia lauluja, kun laitat hakulauseeksi ”112 laulu” (ilman lainausmerkkejä).
Mikäli tuolta ei löydy oikeaa laulua, kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Yleen, jos mainos on todennäköisesti ollut Ylen kanavilla. Ylen yhteystiedot löytyvät osoitteesta https://yle.fi/aihe/yleisradio/ylen-yhteystiedot.
Encyclopedia Titanican (https://www.encyclopedia-titanica.org/) mukaan vanhimmaksi elänyt Titanicilta pelastunut oli Mary Ann Charlotte Davis. 18.5.1883 syntynyt Davis kuoli 104-vuotiaana 29.7.1987. Tietokannasta löytyy kaikkiaan kymmenen viimeisenä kuollutta Elizabeth Deania vanhemmaksi elänyttä selviytyjää - yhdeksän matkustajaa ja yksi laivan henkilökuntaan kuulunut. Heistä viisi ehätti saavuttaa 100 vuoden iän.
https://www.encyclopedia-titanica.org/titanic-longest-lived-survivors-centenarians/
Kyseessä on varmaankin "Da Da Da", saksalaisen Trio-yhtyeen kappale vuodelta 1982. Sekä kappaleen sävellys, sanat että julkaistu musiikkivideo olivat hyvin pelkistettyjä ja humoristisia, millä teos erottui tehokkaasti tuon ajan musiikista ja nousi listoille useissa maissa.
Kokonaisuudessaan nimi kuuluu: Da Da Da ich lieb dich nicht sie liebt mich nicht aha aha aha. Suomeksi siis Da da da en rakasta häntä, hän ei rakasta minua, ahaa ahaa ahaa.
Englanninkielisellä Wikipedia-sivulla on tilastoitu laulun kaupallista menestystä. Laajimmat tiedot ovat saksankielisellä sivulla. Alkuperäinen musiikkivideokin on saatavilla.
Kotimaisten kielen keskuksen osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/324 löytyvän ohjeen mukaan sukunimet taipuvat vastaavien yleiskielen sanojen mukaan tai äänneasultaan samanlaisen nimen mukaan. Joskus taivutus voi myös vaihdella kahden eri muodon välillä.
Nimen Suurkonka taustalla lienee sana konka (myös muodoissa konko, konkka ja konke), jonka merkitys on ’esiin työntyvä, ylöspäin kääntyvä’. Näin kertoo Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos Sukunimet (Otava, 2000) hakusanan Konga kohdalla. Suomen murteiden sanakirja (osa 8; Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Valtion painatuskeskus, 2008) lisää siihen vielä merkitykset ’kohouma, kyhmy, kyömy, kaartuva, kupera, lynkä’. Sen esimerkeissä esiintyvät molemmat...
Sanonnan alkuperäismuoto ja -lähde ei valitettavasti selvinnyt, mutta Tommy Hellstenin teoksessa Saat sen mistä luovut : elämän paradoksit painottuu kyseinen ajatus hyvinkin voimakkaasti.
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssaat%20sen%20mist%C3%A4%20luovut__Ff%3Afacetlanguages%3Afin%3Afin%3Asuomi%3A%3A__Orightresult__U__X0?lang=fin&suite=cobalt
Yhdistyneiden kansakuntien hyväksymässä Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 2. artiklassa todetaan "Jokainen on oikeutettu kaikkiin tässä julistuksessa esitettyihin oikeuksiin ja vapauksiin ilman minkäänlaista rotuun, väriin, sukupuoleen, kieleen, uskontoon, poliittiseen tai muuhun mielipiteeseen, kansalliseen tai yhteiskunnalliseen alkuperään, omaisuuteen, syntyperään tai muuhun tekijään perustuvaa erotusta. " Suomen yhdenvertaisuuslaki löytyy Finlex-palvelusta osoitteessa https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20141325
Varsinaisia juridisia perusteita kannattaa kysyä oikeustieteen ammattilaisilta; oikeusministeriön viestintäyksikön s-postiosoite on viestinta.om@om.fi
Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus...
Kirjakierrätyspisteitä on varsin monen kunnan kirjastoissa eri puolilla Suomea. Alla linkki kirjastot.fi-sivustolla julkaistuun tämänhetkiseen tilanteeseen:
https://hakemisto.kirjastot.fi/services/service/kirjakierratyspiste
Tarkka vuosi ensimmäisten kierrätyskärryjen tai -hyllyjen tuloon kirjastoihin ei selvinnyt, mutta jokin 2000-luvun ensimmäisistä vuosista se lienee. Kouvolan pääkirjasto saattoi olla ensimmäinen. Siellä kierrätyspiste oli aluksi kirjaston kahviossa, mutta siirtyi myöhemmin lehtisaliin. Aloittamisvuosi oli todennäköisesti 2002 tai 2003.
Referee näyttää suomennetun sanalla vertaisarviointi. Suomen museoiden, arkistojen ja kirjastojen Finna-tietokannan kautta löytyvät tiedot muutamista suomenkielistä vertaiarvioiduista artikkeleista, jotka käsittelevät johtamista:
- Johtaminen tosiasiana? / Huotari, Vesa (Tiedepoliitiikka, 2016, s. 39-48)
- Yliopistojen tulosohjaus ja -johtaminen akateemisen työn ja kehittymässä olevien tieteenparadigmojen valossa / Näppilä, Timo (Tiedepolitiikka, 2015, nro 1, s. 19-32)
- Työn organisoinnin muutos yksityisellä ja julkisella sektorilla : lisääntyvätkö uudet työn organisoinnin muodot Pohjoismaissa? / Oinas Tomi, Anttila Timo, Mustosmäki Armi (Yhteiskuntapolitiikka, 2016, 6, s. 670-680). Luettavissa myös verkossa:
http://urn...
Olisiko näistä kirjoista apua?
- Bieber, Hartmut. Parane pian, Karra Karhu (2012)
- Harjanne, Maikki. Mintun lääkärikirja (2014)
- Havukainen, Aino. Veera lääkärissä (2012)
- Hill, Eric. Parane pian, Puppe (2017)
- Janosch. Tule terveeksi, pikku Tiikeri : kertomus siitä, kuinka pikku tiikeri kerran tuli kipeäksi (1985)
- Kiiveri, Stiina. Pienen kulkijan sairauskirja (2016)
- Rentta, Sharon. Päivä eläintohtorina (2011)
- Rudolph, Annet. Auts, tohtori Tilkka! (2016)
- Stenberg, Birgitta. Perttu sairaalassa (2011)
- Tšukovski, Kornei. Tohtori Kivuton (1981)
- Wilson, Karma. Kalle-karhu sairastuu (2016)
- Wolde, Gunilla. Teemu käy lääkärissä (1989)
Kirjaston verkkosivuilla voi tarkennetun haun avulla etsiä lisää...
Celian postin kautta lähetetyt äänikirjat hävitetään sekajätteen mukana. Tieto löytyy täältä, https://www.celia.fi/palvelut/aanikirjat-yksityishenkiloille/cd/ "CD-kirjat postitetaan Celiasta suoraan kotiin yhtenä pakettina kerran kuussa ja niitä ei tarvitse palauttaa. Kuuntelun jälkeen levyt voi hävittää sekajätteen mukana."
Ilmeisesti tarkoitat Z. Topeliuksen laulua Inarinjärvi? Siitä on olemassa useita suomennoksia, esimerkiksi nämä:
http://www.phpoint.fi/ulrikaj/bookshelf/maamme1.htm#luku17
https://fi.wikisource.org/wiki/Maamme_kirja:_17._Inarinj%C3%A4rvi
Eri suomennoksia ja levytyksiä voi etsiä Viola-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi.
Vaski-kirjastojen varatuimmat teokset löytää verkkosivuiltamme https://vaski.finna.fi/. Selaamalla etusivulla vähän alemmas tulee eteen otsikko "Vaski varatuimmat" ja teoksia voi selata sen alta.
Turun pääkirjaston kaunokirjallisuusosaston lukusalongista löytyy varatuimpien romaanien lukusalikappaleita, joita voi lukea kirjastossa paikan päällä.
Nimi tulee vanhasta germaanisen kansanryhmän nimestä "bajuvaarit" (saksaksi Bajuwaren, latinaksi Baiovarii). Saksankielisessä Wikipedian artikkelissa on aiheesta enemmänkin. Nimen kirjoittaminen saksaksi y-kirjaimella (Bayern) on peräisin kuningas Ludwig I:n päätöksestä vuonna 1825. Sitä ennen käytettiin muotoa "Baiern".
Heikki Poroila
Rajavartiolaitokselta löytyi vastaus tuohon rajan pituutta koskevaan kysymykseen eli:
Suomen ja Ruotsin välisen rajan pituus on 614 km. Raja kulkee suurimmaksi osaksi jokia pitkin. Se lähtee Torniosta Torniojokea ja siitä edelleen Muonionjokea pitkin Kilpisjärvelle, ja päättyy kolmen valtakunnan rajapyykille. Maarajan osuus maiden välisestä rajasta on varsin pieni. Suomen Kilpisjärvellä rajaosuus on osuus 230 metriä ja Märketin saarella 467 metriä.
Lisäksi Tornion kaupungin kohdalla on useita suistoisia saaria, joiden rannoilla raja kulkee viistosti ja siten metrimäärää on vaikea määritellä. Kyse on kuitenkin vain muutamista kymmenistä metreistä.
Rajavartiolaitoksen kotisivu http://www.intermin.fi/rvl/home.nsf
Kirja jota tarkoittanette...
Tässä vielä muutama kirja näiden jo Helmet-haun ja Melindan kautta löytyneiden lisäksi:
- Lea Liinu Tajakka / Saattajat: novelleja
http://www.kiiltomato.net/lea-liinu-tajakka-saattajat/
- / Turun seudun omaishoitajat ja läheiset ry / Kaikki romut mitä elämästä irti lähti
https://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=1608746
- Irma Kupiainen / Kivun kuvajainen hämärän ääriviiva : Omaisrunokirja
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253AKupiainen_Irma
Olisikohan etsimäsi kirjailija Elif Shafak, jonka teos Eevan kolme tytärtä ilmestyi tänä vuonna Sari Karhulahden suomentamana. Teos on viides Shafakilta suomennettu romaani.
Elif Shafak Kirjasammossa
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fwww.btj.fi%252Fac…
Eevan kolme tytärtä
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
