Täysin kuvausta vastaavaa teosta ei löytynyt. Koirat Killi ja Kiiski ovat Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä, eikä kukaan vastaajista muistanut, että jossain toisessa kirjassa olisi saman nimiset koirat. Nuorten toivekirjaston kirjoista kannessa on poikia ja vesistöä esimerkiksi Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -kirjoissa. Alla ehdotuksia kirjoista, joissa kansikuva on kuvatun tapainen. Ehkä joku näistä on etsitty kirja:Väinö Riikkilä: Lautalla yli Enonselän https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au14a8008e-0349-4bc9-87ad-e8fb6564f58eVäinö Riikkilä: Pertsa ja Kilu https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aue3681c28-b7a9-42c4-881e-4cf6ba394759Väinö Riikkilä: Viimeiset kaanit https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Aud3bedb2e-...
Vihdin kunnassa on 86 järveä ja ne näkyvät Järvi-meriwikissä kartalla. Järvi-meriwikiin on koottu tiedot kaikista vähintään hehtaarin kokoisista järvistä Suomessa. Vihti – Järvi-meriwikiOsa Vihdin järvistä on listattu Wikipedian artikkeliin. Luokka:Vihdin järvet – Wikipedia
Athanasiuksen tunnustus oli hyvin tavallinen 1800-luvun evankelis-luterilaisessa kirjallisuudessa. Laajoihin teoksiin sisällytettiin yleensä "Kristillisen seurakunnan kolme yhteistä eli pääuskontunnustusta" (apostolinen, Nikean ja Athanasiuksen tunnustus), suppeat saattoivat sisältää ainoastaan Athanasiuksen tunnustuksen. Yksi hyvin tavallinen tällainen kirja oli Lutherin Vähä katekismus.Esimerkiksi Otto Reinhold Strengin toimittama "Toht. M. Lutheruksen Vähä katekismus, varustettu selityksillä ja Raamatun osoituksilla kirkkoa ja koulua varten" (1884) on saman tapainen kuin löydetty kirja. Sen sisältö on seuraavanlainen: Rukous ; Martti Lutheruksesta ; Ensimäinen pääkappale : Laki eli Jumalan kymmenen käskyä ; Toinen pääkappale :...
Romaanista Kesävieraat (2003) löytyy henkilö, jonka nimi on Rauni. Romaanilla on itsenäinen jatko-osa, Syntymäpäivä (2003). Kirjat on julkaistu myös yhteisniteenä Kesän muisto (2012).
Ainakin elokuvassa Äkkilähtö (ohj. Tiina Lymi, 2016) tyttö ja mummu ajavat traktorilla. Se löytyy dvd:nä useista kirjastoista.IMDb: Äkkilähtö https://www.imdb.com/title/tt4614940/?ref_=fn_all_ttl_1Finna.fi: Äkkilähtö DVD https://finna.fi/Record/satakirjastot.442844?sid=4943860265
Tässä joitakin kirjavinkkejä:Lauri Haavisto & Jukka Partanen: Suomalainen sotilas. Hakkapeliitasta tarkk'ampujaan, kirja Helmet FinnassaPekka Laatu: Alter Schwede = Vanhat ruotsalaiset : suomalaiset hakkapeliitat kolmikymmenvuotisessa sodassa, kirja Helmet FinnassaKarl Adaridi: Sotataidon historia 2. Kustaa Aadolfin, Ludvig XIV:n ja Fredrik Suuren aika, kirja Helmet Finnassa Lisää löydät tekemällä hakuja Helmet Finnassa. Kannattaa käyttää tarkennettua hakua ja hakusanoina vaikkapa "1600-luku", "sotilaat", "sotalaitokset", "armeijat", "maanpuolustus" ja "Ruotsin vallan aika".
Tutkimusten mukaan ainoastaan silmien kautta kulkeva valo vaikuttaa aivoihin, joten silmien on tärkeää olla auki kirkasvalohoidon aikana. Nykyaikaisten kirkasvalolamppujen valo on UV-suodatettua, eli niissä ei ole silmiä vahingoittavaa säteilyä. Aurinkolaseja ei siis ole syytä käyttää kirkasvalolampun kanssa. Riippuu todennäköisesti aurinkolaseista, onko niistä haittaa kirkasvalohoidossa. Suoraa vastausta tähän ei löytynyt suomenkilisistä verkkolähteistä. Kovin tummat lasit ainakin estävät valon kulkeutumisen silmän kanavia pitkin aivoihin. Joidenkin lähteiden mukaan keltalinssisten lasien käyttö arjessavähentää ns. sinisen valon pääsyä silmiin, millä voi olla samankaltainen vaikutus kuin kirkasvalolampulla. Valohoito:...
Se, miksi hevoskärryissä etummainen pyörä on pienempi kuin takimmainen, liittyy todennäköisesti vakauteen. Raskas kuorma, joka yleensä hevoskärryissä painottuu kärryjen takaosaan, lisää kovaa painetta takapyöriin, minkä vuoksi takapyörät ovat isommat. Pienet etupyörät tasapainottavat isoja takapyöriä sekä helpottavat ajurin näkyvyyttä ja kärryjen ohjattavuutta.
Netin TV-oppaita selaamalla ei löydy tietoa siitä, että Apollo 13 -elokuvaa oltaisiin esittämässä ilmaiskanavilla lähitulevaisuudessa. Iltapulu.fi-sivustolla pystyt kuitenkin tilaamaan ilmoituksen sähköpostiisi, kun kyseinen elokuva aiotaan taas lähettää. Sitä varten tarvitset ilmaisen Iltapulu-tunnuksen.Iltapulu.fi - Apollo 13 -elokuvan sivu
Staalo (saam. stállu) kuuluu saamelaiseen uskomusperinteeseen. Se on usein kuvattu koiransa kanssa kulkevaksi miespuoliseksi olennoksi, joka on ihmistä kookkaampi, mutta se ei kuitenkaan ole jättiläinen. Staalokertomuksissa on silti samoja piirteitä kuin jättiläistarinoissa. Lähde ja lisätietoaJuha Pentikäinen: Saamelaiset : Pohjoisen kansan mytologia (1995)
Metsäjäniksen värinvaihto ei perustu siihen, että sen turkin karvat vaihtaisivat väriä, vaan siihen, että jänis vaihtaa kesäturkkinsa talviturkkiin – ja päinvastoin. Syksyllä jäniksen talviturkki alkaa kasvaa valon määrän vähetessä ja lämpötilan pudotessa, eikä jänis voi siihen vaikuttaa. Talvikarva on kesäkarvaa pitempää ja tiheämpää. Kokonaisuudessaan karvanvaihto kestää pari kuukautta; se tapahtuu laikuittain, päästä ja selästä kylkiin, viimeiseksi raajoihin. Lähteet: Eija Kujansuu, Metsäjänis : utelias älykkö Juha Mälkönen & Teuvo Suominen, Jänis Suomen nisäkkäät. 2 Juha Valste, Nisäkkäät Suomen luonnossa
Puolalaisista kirjailijoista suosittelemme lämpimästi lukemaan ainakin näitä:Olga Tocarzuk: esimerkiksi teokset Alku ja muut ajat ja Aja aurasi vainajain luitten yliWisława Szymborska: esimerkiksi Ihmisiä sillalla: runoja vuosilta 1957–2003Hanna Krall: esimerkiksi Herttakuninkaan matkatIsaac Bashevis Singer: esimerkiksi Lublinin taikuriPuolan keskiaikaan sijoittuvia teoksia ovat ainakin nämä: Andrzej Sapkowski: Hussilaistrilogia, jonka ensimmäinen osa Narrenturm 1. Sarja liikkuu fantasian ja historiallisen seikkailukertomuksen välimaastossa. Henryk Sienkiewicz: RistiritaritIsaac Bashevis Singer: Peltojen kuningas
Arvelu Caj Westerbergistä osuu oikeaan. Runo on Kotimatkalla syreeni (nimi sisällysluettelosta) kokoelmasta Kallista on ja halvalla menee: "Ja pian kukkivan ruispellon tähkäpilkkumeri auringossa / kuin jokin Mozartin Requiemin Domine Jesu, -- " (s. 52).
Särkänniemi on 14,2 hehtaarin suuruinen Näsijärveen pistävä niemeke Tampereella, jolla sijaitsee Särkänniemen elämyspuisto. Nykyisin Särkänniemen nimi assosioituu lähinnä vuonna 1975 avattuun huvipuistoon, mutta ajanvietetoiminta alueella alkoi jo Akvaario–Planetaarion myötä keväällä 1969. Lasten eläintarha avattiin heinäkuussa 1970 ja Näsinneulan näkötorni vappuna 1971. Vuodesta 1979 Särkänniemen alueella on toiminut myös Sara Hildénin taidemuseo.Alun perin Särkänniemi ei ollut edes niemi, vaan se tunnettiin ensin Särkänsaarena. Nykyinen Särkänniemi on syntynyt täyttämällä Onkiniemen ja Särkänsaaren välinen salmi nykyisen huvipuiston kohdalla sijainneen Särkän sahan puujätteellä, kivillä ja mudalla. Nykyisin Särkännokkana tunnettu niemen...
1980-luvun alun Neuvostoliiton sodanvastaisen propagandan ehdoton ykköskohde oli neutronipommi ja se kampanjoikin vahvasti tätä "epäinhimillistä" asetta vastaan. Aiheeseen tarttui myös Jevgeni Jevtušenko, joka kirjoitti sen inspiroimana runon Мама и нейтронная бомба ('Äiti ja neutronipommi'). Moskovan olympiakisat 1980 olisivat eittämättä tarjonneet oivan tilaisuuden runolliselle hyökkäykselle tuolloin päivänpolttavaa neutronipommia vastaan – Jevtušenkon luomuksen yhdeksän säkeistön pituudesta huolimatta – mutta mikäli tutkimiini lähteisiin on uskominen, Neuvostoliiton valtionpalkinnon arvoiseksi vuonna 1984 noteerattu runo on kirjoitettu vasta 1982.Käännöksiä runosta on tehty ainakin saksaksi ja englanniksi. Mutter und die...
Sienten biologia -kirjassa Marja Härkönen kertoo sienten käytön historiasta. Oletettavasti ihmiset ovat poimineet sieniä historian hämärästä saakka. Vuosituhansien kuluessa sieniä on opittu tuntemaan ja käyttämään turvallisesti yrityksen ja erehdyksen kautta. Tieto on siirtynyt suullisena perimätietona seuraaville sukupolville. Ihmisen alkukoti on trooppisessa Afrikassa, ja siellä onkin maailman vanhin sientenkäyttöperinne.Lähde: Sienten biologia (Gaudeamus 2018, toinen, uudistettu painos)
Runo Remmikengissä löytyy Tuula Korolaisen teoksesta Mummola : runoja mummoista, vaareista ja lapsista (2022, s.48-49).Vaski https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4219652?sid=4942498298
Nuottijulkaisusta Pallen parhaita 7 löytyy kappale "Nainen hallitsee", joka lauletaan "Tuoll' on mun kultani' sävelellä. Alkusanat täsmäävät, joten kyseessä lienee Reino Hirviseppä.
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.4809957#componentparts
Särkänniemen laitelista löytyy heidän omilta verkkosivuiltaan osoitteesta sarkanniemi.fi. "Huvit ja ruokailu" -välilehden alta pääsee selaamaan laitteita.
