Tässä aiheeseen sopivia muutamia ehdotuksia, kirjan nimi linkitettynä aina kunkin kirjan tietoihin Helmet-verkkokirjastoon:
Kuvakirjoja:
Muttinen ja vaari, Krogerus, Anna (kuvitus Erika Kallasmaa), 2020
Hei Vauhtivaari! , McCartney, Paul (kuvittanut Kathryn Durst ; suomentanut Raija Rintamäki), 2019
Vanha kunnon leijonavaari , Jarman, Julia (kuvittanut Susan Varley ; suomentanut Raija Rintamäki), 2015
Ukki ja minä : tarina isoisästäni ja ensimmäisestä kitarastani, Richards, Keith (kuvittanut: Theodora Richards ; suomentanut Petri Leppänen), 2015
40 tapaa käyttää isoisää, Ziefert, Harriet (kuvittanut Amanda Haley; suomentanut Annu Nykänen), 2014
Hallava...
Voit vaihtaa varauksesi noutopaikkaa, jos olet vielä varausjonossa eikä varauksesi ole vielä lähtenyt matkalle noutokirjastoon.
Vaihdon voit tehdä itse kirjautumalla HelMetissä omiin tietoihisi. Tämä edellyttää, että sinulla on kirjastokorttiin liitetty PIN-koodi. Voit myös pyytää kirjaston henkilökuntaa vaihtamaan varauksesi noutokirjaston.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Teoksessa Tuli Olympiasta : Helsingin olympiakisojen 1952 soihdut ja soihtuviesti / Terttu Mämmelä (Suomen Urheilumuseo, 2012) kerrotaan paikkakuntaisin tekstein olympiakesän 1952 soihtuviestistä.
Kirjassa mainitaan nimeltä monia soihtuviestiin osallistuneita olympiasoidun kantajia, mutta ei kaikkia. Kyyjärven juoksijoiden jälkeen saavuttiin Karstulan urheilukentälle 14.7.1952. Matka jatkui kohti Saarijärveä.
"Äänekosken kauppalan rajalla viestivuorossa oli Äänekosken Palloseuran joukkue, jolla oli yksi osuus. Äänekosken Huimalla oli neljä osuutta ja Äänekosken Urheilijoilla kolme." Kirjan valokuvassa on Äänekosken Huiman juoksijoita: Elis Salmelin soihdunkantajana saattueenaan Vilho Kokki ja Vihtori Melasalmi. He toivat soihdun...
Ensipainos Fredrik Paciuksen (1809-1891) säveltämästä ”Vårt land” -laulusta julkaistiin vuonna 1848 eli samana vuonna kuin laulu esitettiin ensimmäisen kerran ylioppilaiden kevätjuhlassa Kumtähden kentällä 13. toukokuuta. Ensipainoksessa, jossa on nuotinnos lauluäänelle ja pianolle ja myös mieskuorosovitus, kertausmerkkejä ei ole. Siinä laulun lopussa on soitettava fanfaariosa ja sen jälkeen loppusoitto.
Fabian Dahlströmin mukaan Pacius sovitti laulun Kaartin soittokunnalle ja yhteisharjoitus laulajien kanssa pidettiin vasta juhlapaikalle lähdettäessä. On todennäköistä, että ylioppilaslaulajat lauloivat laulun yksiäänisesti Kaartin soittokunnan kanssa. Vainion mukaan kuorona oli vahvistettu Akateeminen lauluyhdistys (Akademiska...
Etelämantereella ei ole valtioita eikä alkuperäisasutusta. Mantereen ihmisasutus koostuu vaihtuvista tutkijoista ja muista tukikohtien henkilökunnasta sekä turisteista. Joidenkin valtioiden kansalaisia on syntynyt Etelämantereella, joten heitä voidaan pitää harvoina syntyperäisinä etelämanterelaisina.Lähteet:Mikä on Etelämanner – ja miten se liittyy Suomeen? - UlkoministeriöAntarctic - Wikipedia
Oletan, että kyse on Laitilan seurakunnasta. Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja säilytetään Turun alueellisessa keskusrekisterissä noin vuodesta 1860 lähtien. Tätä vanhemmat kirkonkirjat ovat Kansallisarkiston Turun yksikössä. Itse et pääse katselemaan kirkonkirjoja, mutta voit lähettää keskusrekisteriin maksullisen sukututkimuspyynnön. Tiedot sukututkimuspyynnöistä on koottu sivulle: Sukututkimus - Turun ja Kaarinan seurakunnat (turunseurakunnat.fi)
Jos on kyse vuotta 1860 vanhemmista kirkonkirjoista, voit ottaa yhteyttä Kansallisarkiston Turun toimipisteeseen. Yhteystiedot: Aukioloajat - Kansallisarkisto
Laitilan seurakunnan kirkonkirjoja on myös digitoituna ja vapaasti luettavana Suomen...
Valkoinen riisi on riisiä, josta hiomalla on poistettu kuorikerros, leseet ja alkiot. Hiominen muuttaa riisin makua, koostumusta ja ulkonäköä. Hiominen estää myös riisin pilaantumista ja pidentää sen säilymisaikaa. Hiomisen jälkeen riisi vielä kiillotetaan, jolloin siitä saadaan valkoista ja kiiltävää.
Kysytyn kaltaista tekstitystekniikkaa on kehitetty ja käytetty Suomessakin: automatisoitu tekstitys ei ole enää tulevaisuuden utopiaa, vaan jo varsin lähellä nykyistä arkea. Parhaimmillaan automatisoitu tekstitys tuo täysin uusia mediasisältöjä nopeastikin eri kieliryhmien saataville.
Esimerkiksi Yleisradio on kehittänyt yhdessä Ääni Companyn kanssa puheesta tekstiksi-teknologiaa hyödyntävää Sanelius-tekstityspalvelua.
Yleisradion kokemuksia automaattisesta käännöstekstityksestä mahdollisuuksineen ja haasteineen on koottu myös omaksi artikkelikseen.
Sellon kirjastossa tai muissakaan Espoon kaupunginkirjaston toimipisteissä ei ole valitettavasti mahdollisuutta tulostaa A3-kokoa isompia papereita. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoalueella suukuvatulostin on nykyään Helsingissä Keskustakirjasto Oodissa sekä Kontulan kirjastossa.
Erilaisia kulkutapoja Panevezysista Skapiškikseen voit vertailla Rome2Rio-sivustolta: https://www.rome2rio.com/map/Panev%C4%97%C5%BEys/Skapi%C5%A1kis Kyseisellä sivustolla voi tutkia kulkutapoja ja -reittejä maailman matkakohteisiin. Sieltä löytyvät myös Tukumsin ja Galinin reittivinkit, kun lähtöpaikkana on Riika. Klikkaamalla hakutuloksessa kulkuneuvoa näet tarkemmat tiedot kulkuyhteyksistä.Suomalaisten sotilaiden hauta on Skapiškiksessa kukkulalla nimeltä Švedukalnis (ruotsalaisten kukkula). Katolisten hautojen ohella 220 suomalaissotilasta makaa siellä yhteishaudassa. Sen päällä on muistomerkki johon kaatuneiden nimet on kaiverrettu. (Skrodenis, 2019) Tukumsissa suomalaisten jääkärien hauta sijaitsee Brāļu kapi -hautausmaalla....
Voisiko kysessä olla Ingeborg Bachmann (1926–73). Häneltä on suomennettu teos Simultaani - kertomuksia vuonna 1988. Kirja sisätää novellit:
Murhamiesten ja mielipuolten keskellä
Askel kohti Gomorraa
Simultaani
Ongelmia ongelmia
Te onnelliset silmät
Haukunta
Kolme tietä järven rantaan
WSOY:n Facta tietopalvelun luonnehdinta Ingeborg Bachmannista:
"Bachmann on älyllisessä, eksistentialismin sukuisessa lyriikassaan pohdiskellut elämän rikkinäisyyttä. Proosatuotannossaan (romaani Malina, novellikokoelmat Kolmaskymmenes vuosi ja Simultaani, kuunnelma Der gute Gott von Manhattan) Bachmann kuvaa terävästi länt. teollisuusyhteiskunnan naisia yhteisöjensä kriisien heijastajina."
Kolmaskymmenes vuosi on suomenettu vuonna 1964.
Tarkoitatko pelkkää sukuromaania vai tulisiko siinä olla siis myös maagisen realismin piirteitä?
Sukuromaaneja löytyy kyllä ja voit hakea niitä pääkaupunkiseudun Helmet-tietokannasta esi-merkiksi hakusanoilla ”sukuromaanit” ”suvut” ja ”suomi”. Tässä muutamia poimintoja kirjastomme kokoelmasta:
Westö, Kjell: Isän nimeen
Rissanen, Pirjo: Kevätniemi
Tuominen, Pirjo: Puoliherran huone
Kettu, Katja: Surujenkerääjä
Linna, Väinö: Täällä pohjantähden alla
Joenpelto, Eeva: Lohja-sarja
Hämeen-Anttila, Virpi: Perijät
Maagista realismia sisältäviä suomalaisia sukuromaaneja en löytänyt, mutta mikäli Gabriel García Márquezin tyyli muuten miellyttää, voit hakea vastaavia teoksia Helmet-tietokannasta hakusanoin ”maaginen realismi”.
On olemassa myös...
Tarkoitat ehkä novellikokoelmaa Silmien avaamisen päivä, jonka WSOY on julkaissut 1991.Kirjan on suomentanut Juhani Salokannel. Blogikirjoittaja Ketjukolari kuvaa kokoelman sisältöä näin: "Neljäs novelleista on saanut tapahtumapaikakseen Tallinnassa sijaitsevan tutkintavankilan sellin, ajankohta on vuoden 1946 lokakuu. Viidennessä novellissa ollaan matkalla kohti Siperiaa syksyllä vuonna 1947. "Lähde: https://ketjukolaaja.blogspot.com/2015/12/jaan-kross-silmien-avaamisen-paiva.htmlKirja on lainattavissa Helmet-tietokannan kautta.
Kaikki lainat ovat automaattisesti uusittu ja eräpäivä on joko 4.5. tai 6.5. siis aineistolajista tai siitä huolimatta vaikka aineistosta olisi varauksia. Jos sulku jatkuu järjestelmä uusii lainat automaattisesti.
Suomen kielen etymologinen sanakirja kertoo, että muljeerata on ranskalainen lainasana. Se tulee verbistä mouiller, "liudentaa, kostuttaa, lisätä nestettä". Ranskan verbin taustalla ovat latinan molliare, "kostuttaa, pehmentää (leipää)" ja mollis, "pehmeä".
Suomen etymologinen sanakirja on vapaasti käytettävissä verkossa osoitteessa https://kaino.kotus.fi/suomenetymologinensanakirja/?p=main
Sieltä voi etsiä tietoa minkä tahansa suomen kielen sanan alkuperästä itsekin. (Muljeerata-sanalla sanakirja ei löytänyt mitään, vaan sanan etymologiaa avataan liudentaa-sanan kohdalla.)
Laki houlhoustoimesta toteaa vajaavaltaiseksi julistamisesta seuraavaa:
Jos täysi-ikäinen on kykenemätön huolehtimaan taloudellisista asioistaan ja hänen varallisuusasemansa, toimeentulonsa tai muut tärkeät etunsa ovat tämän vuoksi vaarassa eikä edunvalvojan määrääminen yksin riitä turvaamaan hänen etujaan, tuomioistuin voi rajoittaa hänen toimintakelpoisuuttaan päättämällä, että:
1) hän voi tehdä tiettyjä oikeustoimia tai vallita tiettyä omaisuuttaan ainoastaan yhdessä edunvalvojan kanssa;
2) hänellä ei ole kelpoisuutta tehdä tiettyjä oikeustoimia tai oikeutta vallita tiettyä omaisuuttaan; taikka
3) hänet julistetaan vajaavaltaiseksi.
Ketään ei saa julistaa vajaavaltaiseksi, jos muut 1 momentissa mainitut toimenpiteet ovat riittäviä...
FISE, joka on rakennus- ja kiinteistöalan järjestöjen toimesta perustettu voittoa tavoittelematon yritys, ylläpitää rakennusvirhepankkia. Rakennusvirhepankki on julkinen tietokanta, joka sisältää tietoa toteutuneista rakennusvirheistä.
Alla linkit lisätietoon ja rakennusvirhepankkiin:
https://www.ril.fi/fi/rakennustekniikka/fisen-rakennusvirhepankki-edistaa-virheista-oppimista.html#fffb9780
https://fise.fi/rakennusvirhepankki/
Yleisten kirjastojen rooli lukemisen ja lukuharrastuksen tukemisessa on ollut - ja on - hyvin moninainen aina tarjolla olevan aineiston valinnasta satuhetkiin, lukuhaasteisiin ja kirjailijavierailuihin. Seuraavista teoksista löytyy tietoa aiheesta.
Eskola, Eija: Tarinaa kirjastoista ja lukemisesta vuosilta 1910-1970 (BoD, 2019)
Kirjastot aikuisten lukemisen edistäjinä (Helsingin kaupunki, 2018), myös verkkojulkaisuna: https://www.kirjastot.fi/sites/default/files/content/Kirjastot%20aikuis…
Luukkanen, Tarja Liisa: Mitä maalaiskansa luki? : kirjasto, kirjat ja kirjoja lukeva yhteisö Karstulassa 1861-1918 (SKS, 2016)
Tuomi, Pirjo: Kirjojen keskellä : kirjastonhoitaja kaunokirjallisuuden asiantuntijana (Avain, 2011)
Ranskan lisäksi viime vuosien ylioppilaskokeissa on ollut mukana espanja (pitkä ja lyhyt), italia (lyhyt) sekä portugali (lyhyt). Ylioppilastutkintolautakunnan verkkosivuilta löytyvistä tilastoista ei valitettavasti selviä kuin kokeisiin osallistuneiden määrä – ei sitä, kuinka moneen kouluun nämä jakautuvat. Seuraavissa luvuissa ovat mukana kaikki koulut. Tilastoista luvut löytyvät myös eriteltyinä suomen- ja ruotsinkielisten koulujen kesken.Espanja, pitkä oppimäärä (kaikki koulut): kevät 2021: 58 (19 miestä, 39 naista) syksy 2021: 42 (10, 32) kevät 2022: 63 (18, 45) syksy 2022: 39 (10, 29) kevät 2023: 71 (21, 45) syksy 2023: 43 (20, 23) kevät 2024: 92 (36, 56)Espanja, lyhyt oppimäärä (kaikki koulut):...
