Kansalliskirjaston tietokannasta löytyy Sylillinen kultaa -laulusta vain Arja Korisevan äänitejulkaisujen tiedot. Eli valitettavasti laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu Suomessa nuottina.
Amado Blancon säveltämän kappaleen levytti alkujaan espanjalainen Los Diablos yhtye v. 1984. Suomennoksen teki Chrisse Johansson.
'Sträkivivä' taitaa olla painovirhepaholaisen tuottama anagrammi. Samaisen mainoksen aiemmin julkaistussa versiossa lukee asianmukaisesti 'virkistävä'.02.09.1923 Aamulehti no 201 - Digitaaliset aineistot - Kansalliskirjasto
Kielitoimiston sanakirja (2022) ei mainitse loihde-sanaa lainkaan.
Nykysuomen sanakirja kertoo, että kansanomainen loihde-sana tarkoittaa tavallisesti värillistä sängyn, pöydän tms. peitettä.
Suomen murteiden sanakirjan mukaan loihde ja sen rinnakkaismuodot loihtu ja loihto tarkoittavat loitsua.
Voit tarkastella sanan esiintyvyyttä murteissa ja lukea esimerkkejä sanan käytöstä Suomen murteiden sanakirjan verkkoversiosta.
Kielitoimiston sanakirja verkossa
Nykysuomen sanakirja osa 3 verkkossa
Suomen murteiden sanakirja verkossa
Kirjaston poistokirjan saa vapaasti myydä eteenpäin, kuten muutkin laillisesti haltuunsa saamansa kirjat. Oikeus perustuu tekijänoikeuslain §19, joka sallii laillisesti levitetyn teoskappaleen vapaan edelleenlevittämisen. Ns. divaritoiminta perustuu samaan pykälään.
Heikki Poroila
Tauno Palosta on kirjoitettu useitakin elämäkertoja:
Palo, Tauno: Käsi sydämellä. toim. Aino Räty-Hämäläinen. T 1969,
Saarikoski, Tuula: Tauno Palo - kolmen sukupolven sankari. T 1981,
Herrasmieskulkuri: Tauno Palo valkokankaalla. Suomen elokuva-arkisto
1994 (tämä on enemmänkin kuvaelämäkerta).
Lisäksi Tauno Paloa käsitellään esim. teoksessa Kansallisgalleria: suuret suomalaiset, osa 4. W+G 1996.
Tauno Palosta löytyy tietoa myös Kansallisbiografiasta, jonka osoite on http://www.kansallisbiografia.fi/ Hakulomakkeeseen voit kirjoittaa sekä suku- että etunimen, jolloin haku tapahtuu nopeasti.
Lahden kaupunginkirjastossa ei ole alaikärajaa kirjastokortin hankintaan vaan vanhemmat voivat päättää, milloin kortin hankinta on paikallaan. Alle 15-vuotias tarvitsee täysi-ikäisen huoltajan tai takaajan kirjallisen suostumuksen. Ilmoittautumislomakkeita saa kaikista kirjastoista.
Kielitoimiston sanakirjassa sanasta esiintyy vain monikollinen muoto, joten näyttäisi siltä, että olosuhteet käsitetään edelleen plurale tantum -ilmaukseksi, jota käytetään vain monikollisena. Kannanottoja oikeakielisyyteen kannattaa kysyä Kotimaisten kielten keskuksen kielineuvonnasta.
Suomen kansalaisuuden voi säilyttää ulkomailla asuessaan. Jos ulkomailla asuva Suomen kansalainen kuitenkin hakee asuinvaltionsa kansalaisuutta, kansalaisuuden myöntämisen ehdoksi voidaan asettaa Suomen kansalaisuudesta vapautuminen.
Suomen kansalainen, joka on myös vieraan valtion kansalainen tai joka haluaa tulla vieraan valtion kansalaiseksi, voidaan hakemuksesta vapauttaa Suomen kansalaisuudesta. Entinen Suomen kansalainen saa ilmoituksesta Suomen kansalaisuuden.
Lähteet:
Kansalaisuuslaki 16.5.2003/359
Kuosma, Tapio, Uusi kansalaisuuslaki. Lainvoima, 2003
Kirja on Robert Piercen Tuulinen päivä, suomalainen teksti Marjatta Kurenniemi. Kustantaja Tammi 1970.
Lastenkirjainstituutin tietokanta kuvailee teosta näin:
"Pekka tekee pienen taian ennen kuin lähtee ongelle. Kaunis kesäpäivä muuttuu kuitenkin liian tuuliseksi ja Pekan täytyy rakentaa itselleen tuulensuoja. Laatikkomajastaan hän näkee miten tuuli pyörittelee erilaisia esineitä (mm. sateenvarjo, fiikus, kaappikello, nuojatuoli...). Pekka tekee kalahaavistaan tuulipyydyksen - johon lopulta taian ansiosta onnistuu nappaamaan myös kalan! - Värikuvat valkoisella pohjalla, niukka runomuotoinen teksti. - Kansi sininen; kuvassa Pekan haavissa on kissa, muita eläimiä ja esineitä lentelee ympärillä."
Hei!
Voisikohan kyseessä olla Anna-Maija Raittilan runo Sokea?
Se alkaa seuraavasti:
-Ei ole siipiä, ei ole enkeleitä.
-Miksi uskoisin - siksikö vain, kun en näe!
-Mitä silmistä sumentuneista näistä,
-mitä siivettömistä olkapäistä!
-Siksikö vain en uskoisi, kun en näe?
Runo löytyy ainakin teoksesta Rakkaudellasi hellytät: uskonnollisia ja muita elämänkatsomuksellisia runoja.
Kirjaneliö 1980
Karhun syntytarun alkuperää on kyselty Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla aiemminkin, tällöin on vastattu seuraavasti:
"Karhun syntytarina löytyy Kalevalasta. Kyseessä on kuudesviidettä (46.) runo, jossa Louhi lähettää karhun karjan kimppuun. Väinämöinen kaataa sen, ja vietetään karhunpeijaisjuhlat. Kalevalan vuoden 1849 version teksti löytyy kokonaisuudessaan Suomalaisen kirjallisuuden seuran sivuilta, http://nebu.finlit.fi/kalevala/
Kalevalassa karhun syntytarina alkaa näin:
Silloin vanha Väinämöinen
itse tuon sanoiksi virkki:
'Ei otso olilla synny
eikä riihiruumenilla!
Tuoll' on otso synnytelty,
mesikämmen käännytelty
luona kuun, malossa päivän,
otavaisen olkapäillä,
ilman impien tykönä,
luona luonnon tyttärien.'"
Yksittäisten...
Knihtilä on siirtynyt sukunimeksi talonnimestä. Talonnimenä se on ollut varsinkin Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Kymenlaaksossa. Nimi liittyy ammatinnimeen knihti tai nihti (ruotsiksi knekt), joka tarkoittaa asepalvelijaa tai vanginvartijaa. Aiemmin kirjurit käyttivät ruotsinkielisiä ammatinnimityksiä myös suomenkielisistä kirjattavistaan. Osa näistä nimityksistä siirtyi sukunimiksi. (Lähde: Uusi suomalainen nimikirja, 1988)
Sotilaan jäädessä täysin varmasti sotavangiksi, lähiomaisille pyrittiin tiedottamaan asiasta mahdollisimman nopeasti, esimerkiksi puhelimitse tai kirjeellä. Myös sotilaan kaatuessa tiedottamiseen pyrittiin niin ripeästi kuin mahdollista, mutta tällöin varma suruviesti pyrittiin tuomaan kaatuneen kotiin henkilökohtaisesti esim. papin toimesta.
Hyvin usein tilanteet rintamalla olivat kuitenkin epäselviä - ei ollut varmuutta siitä, jäikö sotilas kaatuneena ei-kenenkään maalle, vangiksi vai esimerkiksi vihollisen linjojen taakse "loukkuun". Tästä johtuen omaisille jouduttiin monesti myös tiedottamaan, että sotilas on kadonnut, eikä hänen lopullisesta kohtalostaan ole vielä toistaiseksi tietoa. Hän saattoi siis maata kaatuneena rintamalinjojen...
J. David Pawsonin teos "Unlocking the Bible" on ilmestynyt suomeksi kahtena osana:
Raamattu avautuu. [1], [Vanha testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2007. (604 s.)
Raamattu avautuu. 2, [Uusi testamentti] / J. David Pawson ; toimittanut Andy Peck ; suomentanut Marketta Ruishalme.
Helsinki : TV7 kustannus, 2008. (457 s.)
Mobiilidatan käytön kytkeminen pois päältä maksupäätteen käytön aikana voi olla tarpeen maksuliikenteen sujuvuuden varmistamiseksi, erityisesti jos maksupäätteet käyttävät samaa mobiiliverkkoa kuin läsnäolijat. Tämä johtuu siitä, että mobiilidatan käyttö muiden laitteiden kautta voi kuormittaa verkkoa, mikä voi hidastaa maksupäätteiden yhteyksiä tai aiheuttaa häiriöitä. Lisätietoja mobiiliverkkojen toiminnasta ja tiedonsiirron vaikutuksista löytyy Traficomin verkkosivuilta sekä heidän ylläpitämästään "Bittimittari" -palvelusta, joissa käsitellään muun muassa mobiiliverkkojen kattavuutta ja niiden kuormittumista. Lähteet:Coverage of mobile broadband services | Tieto TraficomYleistä nettiyhteyksistä | Bittimittari.fi
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy hyvä valikoima eri-ikäisiä kirkkokäsikirjoja, myös 1800-luvulta. Vihkikaavan muotoutumisen ja kehityksen kuvauksia sekä näytteitä eri aikakausien kaavateksteistä voi löytää uudemmistakin kirkollisia toimituksia käsittelevistä kirjoista, kuten Pentti Lempiäisen Pyhät toimitukset tai Aleksi Lehtosen Kirkon pyhät toimitukset.
Esimerkkejä saatavilla olevista kirkkokäsikirjoista:
Kirkko-käsikirja, jossa säätään miten jumalanpalwelus Suomen suuriruhtinanmaan ewankelis-lutherilaisissa seurakunnissa on pidettäwä : esitys, tehty sitä warten armossa määrätyltä toimituskunnalta. - 1859
Suomalainen wirsi- ja ewankeliumi-kirja, siihen sopiwain kappalten kanssa : esiwallan armollisesta käskystä, kolmen...
Maailmassa on vain vähän maita, joissa asevelvollisuus on pakollista sekä miehille että naisille. Tällaisia ovat esimerkiksi Eritrea, Israel, Pohjois-Korea ja Tunisia. Israelin puolustusvoimista näyttäisi löytyvän eniten tutkimuksia. Tässä joitakin löytämiäni tutkimuksia ja artikkeleita:
https://www.researchgate.net/publication/259884413_Sexual_Harassment_in_the_University_and_in_Army
https://www.jpost.com/israel-news/dramatic-rise-in-number-of-idf-soldiers-reporting-sexual-assault-572369
https://journals.sagepub.com/doi/abs/10.1177/0743558410384731
https://www.finna.fi/Record/taisto.147587 (osia kyseisestä kirjasta voi lukea Google Books -palvelussa: https://books.google.fi/books/about/...
Kyseessä lienee eversti Jarl Anton Bertil Heinrichs. Lapin maakuntakirjaston kokoelmista löytyy cd-rom-muodossa Lapin evakuointikäskyt 1944, joka sisältää erilaisia asiakirjoja liittyen Lapin sotaan ja toimenpiteisiin evakuoinnissa. Näissä asiakirjoissa esiintyy eversti B. Heinrichs, joka on osallistunut neuvotteluihin Suomen puolelta. Cd-romilta löytyy myös hänen lyhyt kuvauksensa käydyistä neuvotteluista.
Jarl Bertil Heinrichsin lyhyt elämäkerta löytyy Suomen jääkärien vuoden 1975 elämäkerrastosta.
