Nykyisen Suomen alueelle ja alueella tehtiin varhaiskeskiajalla useita ristiretkiä, joista on runsaasti tietoa Suomen historian yleisteoksissa: esimerkiksi Suomen historian käsikirjan ensimmäisessä osassa. Suosittelen erityisesti Hilda Käkikosken kirjaa Suomen historia nuorisolle II, koska siinä on hyvä kuvaus ristiretkistä. Martti Haavion kirjasta Piispa Henrik ja Lalli löytyy lisätietoa piispa Henrikin tekemästä ristiretkestä. - Pyhän Henrikin sarkofagi -niminen kirja kannattaa myös käydä läpi. Kirjojen saatavuuden näet HelMet-aineistohaustamme http://www.helmet.fi.
Jotkut sähköpostiohjelmat eivät halua ladata mitään sisältöä ulkoisilta palvelimilta ilman lupaa. Näin ne joutuvat tekemään, kun HTML-muotoisessa viestissä on kuvia. Esimerkiksi sähköpostiohjelma Outlook esittää asian näin: ”Sähköpostiviestien kuvien lataamisen estäminen saattaa auttaa yksityisyytesi suojaamisessa. HTML-muotoa käyttävien viestien sisältämien kuvien lataaminen edellyttää, että Outlook lataa kuvat ulkopuoliselta palvelimelta. Yhteyden muodostaminen ulkopuoliseen palvelimeen saattaa antaa lähettäjälle vahvistuksen siitä, että sähköpostisoitteesi on käytössä ja näin lisätä sinulle lähetettävän roskapostin määrää”.
Kyseinen katkelma on Frans Emil Sillanpään kertomuksesta Vanhan Siinan vierailu, joka sisältyy teokseen Ihmislapsia elämän saatossa : Kertomuksia ja kuvauksia (1917).
Teos on tallennettu Gutenberg-projektiin (ks. linkki alla), joten sieltä voit lukea koko kertomuksen Vanhan Siinan vierailusta.
http://www.gutenberg.org/files/46532/46532-8.txt
Ihmislapsia elämän saatossa -teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voi tarkistaa täältä. Halutessasi voit tilata teoksen omaan lähikirjastoosi.
https://www.helmet.fi/fi-FI
Betonivalun valmistelu on aloitettu vuonna 1996, mutta työ keskeytettiin ennen kuin se pääsi edes kunnolla alkamaan. Päätöksen teki Ruotsin hallitus ja sitä perusteltiin sillä, ettei onnettomuuden tutkijalautakunta ollut saanut työtään valmiiksi.
Asiasta on uutisoinut mm. Helsingin Sanomat 20.6.1996 (artikkeli avautuu kokonaan vain tilaajille)
https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000003540371.html
Aivan kuvaustasi vastaavaa kirjaa ei Helmet-haulla eikä internet-kirjakauppojen kautta löytynyt.
Hakusanoilla Korean kansantasavalta tai Korean tasavalta löytyy Helmet-verkkokirjastosta mm. seuraavia teoksia:
Hyok Kang: This is paradise : my north Korean childhood (London: Abascus, 2007). Kirjoittaja oli 13-vuotias paetessaan vanhempiensa kanssa Kiinaan ja sieltä myöhemmin Etelä--Koreaan.
Chol-Hwan Kang: Pjongjangin akvaariot : 10 vuotta Pohjois-Korean gulagissa (Helsinki: Siltala, 2009). Kustantajan mukaan kirja on ensimmäinen länsimaissa julkaistu teos Pohjois-Korean nykytilasta ja lähihistoriasta.
Barbara Demick: Nothing to envy:real lives in North Korea (London: Granta,2010). Kirja on amerikkalaistoimittajan kuvaus pohjoiskorealaisten...
Suomen kirjallisuuden historioita ei ilmesty kovin usein. Alan klassikko lienee yhä Kai Laitisen Suomen kirjallisuuden historia (1. p. 1981, 4. uudistettu painos vuodelta 1997). Mainitsemasi kolmiosainen sarja Suomen kirjallisuushistoria lienee tällä hetkellä kattavin.
2000-luvulla on ilmestynyt vain pienempiä katsauksia:
Leena Kirstinä: Kirjallisuutemme lyhyt historia (2000)
- Suomen kirjallisuutta kuljetetaan siinä maailman kirjallisuuden rinnalla
Sinikka Herajärvi: Kotimaisia kirjailijoita kolmelta vuosisadalta
- keskeisiä kirjailijoita Kivestä Hotakaiseen
Carlsson et al: Pohjois-Suomen kirjallisuushistoria
Kirsti Kivisen ja Annami Poivaaran Unihiekkaa : hyvänyön satuja (1974, useita uusintapainoksia, Gummerus) näyttää löytyvän useista Suomen kirjastoista. Voit siis tilata kirjan kaukolainaan omaan lähikirjastoosi, mikäli kirjaa ei löydy oman alueesi kirjastoista.
Tällä hetkellä kirjaa ei näytä löytyvän nettiantikvariaateissa, mutta kannattanee jatkaa etsiskelyä. Joissakin antikvariaateissa voi myös jättää etsimänsä kirjan "puutelistalle".
https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/welcome
Latinalais-suomalaisen sanakirjan (esim. Salmi-Linkomies, Latinalais-suomalainen sanakirja) mukaan sepultura on suomeksi hautaaminen, hautaus. Hauta taas on latinaksi sepulcrum.
Kysyin tästä asiasta suoraan luontoasiantuntijoilta Luontoakateemin sivuilta: https://www.luontoakateemi.fi/etusivu
Ja todellakin löytyy toukkia, jotka puolustautuvat vihollista vastaan omalla ulosteellaan; kilpikuoriaisen toukilla on pitkä peräsuoli jota taivuttamalla ylöspäin ne kykenevät keräämään omia ulosteitaan selkäänsä torniksi (nuijaksi) tai kuoreksi. Näin ne muistuttavat enemmänkin kuivunutta kasvin osaa kuin hyönteistoukkaa ja saalistajat jättävät ne rauhaan. Lyömäaseena ne eivät ulosterakennelmaa kuitenkaan osaa käyttää.
Googlettamalla 'kilpikuoriaisen toukka' löytyy internetistä kuvia ja lisätietoa.
Meillä kirjastossa ei ole vanhempia ”Maamme kirjan” painoksia, mutta Fennica-tietokanta kertoo, että vuonna 1894 ilmestynyt 12. painos on laitettu osittain Cajanderin nimiin, koska siinä on teksti ”suomennoksen korjannut ja runot suom. Paavo Cajander”. Tosin ”Suomennoskirjallisuuden historia” (osa 1; Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007) kertoo, että suomennosta kohtaan esitetyn kritiikin vuoksi Cajander korjaili jo Bäckwallin käännöksen toista painosta, joka ilmestyi 1878.
Vuonna 1905 ilmestynyt 17. painos on sitten laitettu kokonaan Cajanderin suomentamaksi: ”kymmenennen, tekijän kuoleman jälkeen korjatun painoksen mukaan suom. P. Cajander”. Sen pohjana on siis jo itsessään ruotsinkielinen korjattu laitos. Vuonna 1908 ilmestynyt 19....
Kansalliskirjaston tietokannasta löytyy Sylillinen kultaa -laulusta vain Arja Korisevan äänitejulkaisujen tiedot. Eli valitettavasti laulua ei ainakaan toistaiseksi ole julkaistu Suomessa nuottina.
Amado Blancon säveltämän kappaleen levytti alkujaan espanjalainen Los Diablos yhtye v. 1984. Suomennoksen teki Chrisse Johansson.
Missään ei mainita Rönkköjen juutalaisia sukujuuria.
Esimerkiksi sukunimitiedon sivuilta ei löydy mitään mainintaa.
Suku tuntuisi olevan kotoisin Ylä-Savosta tai Kainuusta.
http://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/ronkko.html
Jotkut Rönköt saattavat olla juutalaisia tai heillä saattaa olla juutalaisia sukulaisia.
Asiaa voisi kysyä Rönkköjen sukuseuran sivulta.
http://www.ronkko.info/
tai osoitteesta http://ronkkola.fi/
Sanonta on käännetty englannin kielestä. "There's a new sheriff in town" tarkoittaa, että valta on vaihtunut ja että uusi auktoriteetti aikoo panna asiat järjestykseen ja toimia tehokkaammin tai ankarammin kuin edeltäjänsä. Sanonta on peräisin Yhdysvalloista. Tarkoitus on viitata villin lännen aikaan: levottomaan kaupunkiin nimitettiin uusi lainvalvoja palauttamaan järjestystä, jos entinen oli saanut surmansa tai ei ollut kyennyt pitämään järjestystä yllä. Sanonnan iästä tai tarkasta alkuperästä ei löytynyt tietoa. Sitä pidetään jo kuluneena kliseenä, mutta käytettävissä olevien lehti- ja teoshakujen perusteella se on ollut yleisessä käytössä kirjoitetussa tekstissä vasta noin neljäkymmentä vuotta.Lähteet:https://www.quora.com/What-...
Kirja on Robert Piercen Tuulinen päivä, suomalainen teksti Marjatta Kurenniemi. Kustantaja Tammi 1970.
Lastenkirjainstituutin tietokanta kuvailee teosta näin:
"Pekka tekee pienen taian ennen kuin lähtee ongelle. Kaunis kesäpäivä muuttuu kuitenkin liian tuuliseksi ja Pekan täytyy rakentaa itselleen tuulensuoja. Laatikkomajastaan hän näkee miten tuuli pyörittelee erilaisia esineitä (mm. sateenvarjo, fiikus, kaappikello, nuojatuoli...). Pekka tekee kalahaavistaan tuulipyydyksen - johon lopulta taian ansiosta onnistuu nappaamaan myös kalan! - Värikuvat valkoisella pohjalla, niukka runomuotoinen teksti. - Kansi sininen; kuvassa Pekan haavissa on kissa, muita eläimiä ja esineitä lentelee ympärillä."
Almanakan ulkopuolelle jääviä etunimiä on paljon. Monille näistä on mahdollista osoittaa nimipäivä, niin kuin Pentti Lempiäisen 80-luvun lopulla laatima Nimipäivättömien nimipäiväkirja osoittaa. Kirjan nimipäivät ovat Lempiäisen valintoja, mutta hyvin perusteltuja ja selkein kriteerein tehtyjä, joten niitä voinee pitää niin lähellä "oikeita" kuin mahdollista.
Lempiäisen mukaan Toive, Toivi ja Toivikki, joista "Toivea ja Toivia käytetään sekä miehen että naisen nimenä, enemmän kuitenkin naisilla", ovat Toivon rinnakkaisnimiä ja sen mukaisesti hän sijoittaa ne nimipäivättömien kalenterissaan Toivon päivään 4. kesäkuuta.
Etunimenä Toive oli suosituimmillaan 1900-luvun ensimmäisellä puoliskolla. Tämän jälkeen nimeä on useimpina...
Etsitty runo voisi olla Ivan Krylovin faabeli Kotka ja mehiläinen.
Kirsi Kunnaksen suomentamassa Krylovin faabeleita -valikoimassa tämän runon viimeiset säkeet ovat seuraavanlaiset:
"Tiedän kyllä, en saa kunniaa
mutta kennoja katsellessani ilon saan:
on siellä pisara minunkin hunajaa!"
Kyllä balalaikalla soitettua musiikkia löytyy edelleen ja myös tulevaisuudessa. Sitä voi kirjastojen hakujärjestelmistä etsiä yksinkertaisesti hakusanalla "balalaikka" tai yhdistämällä siihen muita hakusanoja kuten "balalaikka - perinnemusiikki - Venäjä".
Esimerkiksi pääkaupunkiseudun HelMet-tietokannasta löytyy 96 CD-levyä, joissa balalaikka on mukana. Ei tietenkään aina soolosoittimena tai ainoana, mutta tästä ryhmästä varmaan löytyy sellaista musiikkia, jota kysyjä tarkoittaa. Balalaikkaa on käytetty perinteisen venäläisen kansanmusiikin lisäksi myös taidemusiikin piirissä, vaikka vähemmän. Jonkin verran löytyy myös levytyksiä balalaikkayhtyeellä tai -orkesterilla, jossa on erikokoisia balalaikkoja.
Rohkeasti vaan omaan kirjastoon...
Paavo Rintalan Pojat-kirjasta voit löytää tietoa lehtiartikkeleista ja kirja-arvosteluista. Kirja-arvosteluista löydät luettelon teoksesta 'Suomen kirjailijat 1945-1980'. Oulun kaupunginkirjaston käsikirjastossa on kokoelma Rintalaa ja hänen teoksiaan käsitteleviä lehtileikkeitä. Niiden joukossa on pari Pojat-teoksesta kertovaa. Lisäksi Oulun kaupunginkirjaston Ostrobotnia-aluetietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/ostrobotnia/index.html löytyy viitteitä Pojat-kirjan elokuva- ja näytelmäversioista sekä Rintalan haastattelusta, jossa hän kertoo niistä lapsuuskokemuksistaan Oulussa, joihin kirja pohjautuu (Suomen kuvalehti 1990; 4, s. 20-25).
Kirjallisuuden hakuteoksissa on Pojat-kirjasta vain lyhyitä mainintoja (esim. Kotimaisia...
James Dashnerin The Maze Runner -kirjoja ei valitettavasti ole suomennettu. Suomen kansallisbibliografiassa ei myöskään ole ennakkotietoja, että niitä julkaistaisiin lähiaikoina Suomessa. Netistäkään ei löytynyt tietoja siitä, että Dashnerin teosten käännösoikeudet olisi myyty Suomeen.
https://finna.fi
http://jamesdashner.com/books/
