Ikävä kyllä kirjastossamme käytössä olevista hakuteoksista ja tietokannoista ei löydy tietoja Otakar Staflista. Googlen kautta löytyy linkkejä tsekinkielisiin teksteihin. Kollega suomensi eräästä tekstistä seuraavaa: Otakar Stafl oli taidemaalari ja graafikko. Hän syntyi 30.12.1884 Havlickuv Brodissa. Hän keskeytti lukion, muutti Prahaan ja pääsi Ferdinand Engelmüllerin kouluun. Hänen piirustuksiaan julkaistiin ja hän sai vakituisen työpaikan Politik-kustantamosta. Stafl vietti 20 vuotta elämästään Slovakiassa, rakastamassaan Vysoke Tatry-vuoristossa. Vuosina 1924-30 Staflilla oli monia näyttelyitä eri puolilla maata. Tsekkoslovakian perustamisen jälkeen julkaistiin kaksi postimerkkiä, joissa on kuvina Staflin maalaukset Slovakian vuorista...
Elämän tarkoitusta on kysytty palvelussa usein ennenkin. Vanhoja vastauksia pääsee katsomaan täältä: https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=el%C3%A4m%C3%A4n+tarkoitus
Jos outfitilla tarkoitetaan asukokonaisuutta, ainakin tämän kirjastonhoitajan tämänhetkiset vaatteet ovat sen verran vanhoja ja nuhjuisia, että niillä tuskin on kovinkaan suurta rahallista arvoa. Uutena vaatteet ovat maksaneet yhteensä noin 160 €, kun itse tehtyjen vaatteiden työlle ei lasketa hintaa.
Kulla-Gulla kirjojen kirjoittaja on Martha Sandwall-Bergström. Sarjan kirjoja on ilmestynyt yhteensä kolmetoista. Suomennoksissa päähenkilö esiintyy nimellä Gulla.
Lisää tietoa ruotsinkielisestä Wikipediasta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Martha_Sandwall-Bergstr%C3%B6m
Hei, suosittelisin sinulle Nita Prosen kirjaa Huonesiivooja (jos et sitä vielä ole lukenut). Kirja oli omasta mielestäni koukuttava muun muassa omintakeisen päähenkilön vuoksi ja juonikin oli yllätyksellinen. Kirja on ilmestynyt vuonna 2022, joten sen saatavuus on tällä hetkellä hyvä. Löydät teoksen Helmet-verkkokirjastosta.
Ihan tuolla nimellä ei runoa löytynyt, mutta voisiko kyse olla jommasta kummasta seuraavista:
Saima Harmaja : "Rajalla" (löytyy mm. kirjoista "Tämän runon haluaisin kuulla 1-2")
tai
Arvi Kivimaa : "Rajan lapsi" (Löytyy teoksista "Runo on vapaa" ja "Sotatalvi")
Eeva Riihonen on esitellyt nimen Ida kirjassaan Mikä lapselle nimeksi seuraavasti: "Germaanien ahkera, uuttera, nuorekas, onnellinen tai muinaisenglannin Eada (iloinen, menestyvä). Saksassa oli muinoin Pyhä Iduberga, raskaana olevien naisten suojelija. Muinaisskandinaavien ikuisen nuoruuden jumalatar oli Idun."
Alexandrasta löytyy taas hyvin tietoa teoksesta Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yrjöön. Alexandra on Alexanderin naispuolinen vastike eli se pohjautuu kreikan verbiin alexo (puolustaa, auttaa). Nimi tarkoittaa siis puolustajatarta.Nimi on ollut suomalaisessa almanakassa vuodesta 1827 lähtien ja se otettiin mukaan Nikolai I:n puolison Aleksandra Fedorovnan kunniaksi.
Englanninkielinen lastennimi sivusto kertoo, että Vea (Veea varmaan suomenkieleen sopiva muunnos tästä nimestä) on espanjalaista alkuperää ja tarkoittaa nähty. https://babynames.com/name/vea
Samalla haulla löytyi myös englanninkielinen sivusto, joka kertoo, miten nimi Veea vaikuttaa käyttäjäänsä. https://www.kabalarians.com/name-meaning/names/f/Veea.htm
Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun arkistosta löytyy kaksi vastausta kysymyksiin puutarhaterapiasta:
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
- http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/kysymys.aspx?questionID=2287…
Näissä vastauksissa luetellaan hyviä lähteitä.
Lisäksi yliopistokirjastojen yhteistietokannasta Lindasta löytyy seuraavia teoksia yleensä puutarhaterapiasta:
- Healing gardens : therapeutic benefits and design recommendations / edited by Clare Cooper Marcus, Marni Barnes. John Wiley & Sons 1999. (Viikin tiedekirjastossa, Helsingin yliopiston Opiskelijakirjastossa, Jyväskylän yliopiston kirjastossa).
- Korpela, Elli: Kasvien vaikutus ihmisten hyvinvointiin. Helsingin yliopisto,...
Kysymysten ja vastausten pitäisi olla pääsääntöisesti julkisia ja tulla tänne sivustolle näkyviin. Lähinnä silloin kysymys laitetaan suljetuksi, jos se sisältää kysyjän kannalta arkaluontoisia asioita tai jos kysymys ei ole yleisen kiinnostavuuden kannalta tärkeä, kuten esimerkiksi jos kysyjä tiedustelee jonkin yksittäisen kirjan saatavuutta tietystä kirjastosta.
Suljetuksi kysymys saatetaan laittaa myös silloin, jos asiaa selvitetään ja annetaan myöhemmin perusteellisempi vastaus. Joskus voi olla, että vastaajalta unohtuu vaihtaa kysymys ja vastaus julkisiksi, kun lopullinen vastaus annetaan.
Jokainen vastaaja kuitenkin valitsee itse, julkaiseeko vastauksensa vai ei, joten pakkoa julkaisemiseen ei palvelussa ole.
Jos huomaat, että...
Euroopan parlamentissa hyväksyttiin 2015 lakimuutos, jonka tarkoituksena oli vähentää muovipussien käyttöä. Toteutuksessa oli kaksi vaihtoehtoa; joko kieltää pussit kokonaan lyhyemmän ajan sisällä tai vähentää käytettyjen pussien määrää henkilöä kohden pidemmällä aikavälillä. Tämän johdosta ympäristöministeriö solmi vuonna 2016 Kaupan liiton kanssa ns. muovikassisopimuksen, joka on voimassa vuoden 2025 loppuun saakka. Sopimuksen vähentämistavoitteen piiriin eivät kuitenkaan kuulu hygieniasyistä käytettävät hedelmäpussit, joten havaitsemasi kauppojen käytäntö ei johtune tästä. Ympäristöministeriö on julkaissut raportin nimeltä Tarkoituksenmukaiset toimet kevyiden muovisten kantokassien kulutuksen vähentämiseksi. Siinä...
Kotikatu-sarjasta on tuotettu vain neljästä ensimmäisestä kaudesta dvd- tai vhs-tallenteet. Sitä myöhempiä jaksoja voi katso RTVA:n katselu- ja kuuntelupisteissä. Katselu- ja kuuntelupisteilta ei voi kopioida aineistoa.https://rtva.kavi.fi/cms/page/page/info_katselupisteetEn pystynyt paikallistamaan, missä jaksossa Kertun koulun joulujuhla on. 3.11.2005 on esitetty jakso 349, jossa Kerttu aloittaa eskarin (esikoulu) Ebeneser-koulussa. Näin olleen joulujuhla lienee jossakin loppuvuoden 2005 jaksoista.Ritva-arkistotietokannassa on lyhyet kuvailut jaksoista.Kotikadun jaksot loppuvuonna 2005.
Tässä vinkkejä hauskoista ja jännittävistä kirjoista:
Clary, Julian: Me Ponnekkaat -sarja
Kunnas, Noora: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot
Laajarinne, Jukka: Isä vaihtaa vapaalle; Uskomattomia selityksiä
Mikkelinen, Jerry: Maltti ja Valtti -kirjat
Montefiore, Santa: Lontoon kuninkaalliset kanit -sarja
Noronen, Paula: Yökoulu-sarja
Parvela, Timo: Maukka ja Väykkä -kirjat
Pilkey, Dav: Koiramies-kirjat
Pitkänen, Pasi: Kadonneiden eläinten saari
Reeve, Philip: Shen ja mopsit, Emily ja huvipuisto
Strid, Jakob Martin: Jättipäärynä joka kasvoi talon kokoiseksi
Troll: Mestarietsivät Peppunen -sarja
Kirjoille on hankala antaa yleispäteviä ikäsuosituksia, sillä lapset ovat hyvin erilaisia. Harry Potter- ja Kepler62 -sarjojen...
Etsimänne kirjailija on kaiketikin Naantalissa asuva Tuulikki Soini (s. 1929). Häneltä on ilmestynyt useampikin romaani, jotka sijoittuvat sota-aikojen Petsamoon.
Soinin teos Sotasaalis : Petsamon sotapäiväkirja (1997) on omaelämäkerrallinen päiväkirjaromaani nuoren tytön näkökulmasta. Olisikohan se etsimänne teos?Alla on linkki Sotasaalis-romaanin kuvailuun Kirjasammossa: http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_19536#.WdoNtGAUnSc
Soinin kolmiosaisen Petsamo-sarjan ensimmäinen osa Petsamo ilmestyi vuonna 1985. Sarjan toinen osa Petsamo, Suomen siirtomaa julkaistiin seuraavana vuonna, samoin kolmas osa Petsamon laulu.
Myös Petsamo-sarjasta löytyvät kuvaukset Kirjasammosta.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%...
Kirjastojen kokoelmista ratsastusterapiasta voit etsiä esim. yhdistämällä asiasanat: ratsastus ja vammaiset tai ratsastus ja terapia tai ratsastus ja kuntoutus. Näin löytyivät Oulun kaupunginkirjaston aineistotietokannasta http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html Suomen ratsastajain liiton julkaisut: Hevonen vammaisen palveluksessa,1987 sekä Vammainen ratsastaja, 1987. Jos yhdistää asiasanaan ratsastus luokan 79.15 saa huomattavasti enemmän viitteitä, mutta ne eivät kaikki taida liittyä aiheeseesi.
Yliopistokirjastojen yhteisluettelosta Lindasta löytyivät seuraavat viitteet:
- Wütig-Vihma, Christel: "Kokonaisvaltainen juttu": opettajien ja vanhempien käsityksiä ja kokemuksia ratsastusterapiasta kasvatuksen tukena. Pro gradu,...
Elokuva on La Coupe à dix francs ohjaus Philippe Condroyer (1975).
Suomeksi Kymmenen frangin tukanleikkuu, Suomessa esitetty tv- 1. 14.02.1978.
Elokuvan juonesta kerrotaan yhtenevästi kirjasssa French National cinema.
Lähteet: elonet.fi
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/197637
French national cinema / Hayward, Susan
London : Routledge, 1993.
ISBN 0-415-05729-9
Tapiolan kirjaston kollega Mikko Airaksinen selvitti asiaa Puolustusvoimista. Puolustusvoimista vastattiin näin:
- ei missään tapauksessa kiellettyä
- ei kuitenkaan suositeltavaa, varsinkaan arvomerkkien kanssa (paitsi esimerkiksi osallistuessa sotilaallisiin hautajaisiin)
- pelkkä maastopuvun käyttö ilman arvomerkkejä saattaa herättää huomiota.
Suomen suurlähetystöstä Lontoosta vastattiin, että Britannia noudattaa kansainvälisiä säädöksiä, joista keskeinen on niin sanottu Geneven sopimus. Sopimuksessa on otettu kantaa sotilaan määrittelyyn seuraavasti:
" Members of other militias and members of other volunteer corps, including those of organized resistance movements, belonging to a Party to the conflict and operating in or outside their...
Oulun yliopistossa ei voi opiskella liikuntatiedettä. Suomen yliopistoista ainoastaan Jyväskylän yliopistossa on liikuntatieteellinen tiedekunta. Liikunnanohjaajaksi (AMK) voi opiskella useammallakin paikkakunnalla. Tietoja näistä opinnoista löytyy mm. Opintopolun sivuilta.
Lause löytyy WSOY:n vuonna 1987 julkaisemasta teoksesta Tuoreessa muistissa kevät. Se on kokoelma Mirkka Rekolan aforistiikkaa vuosien varrelta. Kirjasta on otettu myöhemmin uusia painoksia, tuorein vuodelta 2009.
Lainoja voi uusia joko käymällä paikan päällä jossakin pääkäupunkiseudun kirjastossa (kirjastokortti mukana) tai puhelimitse arkisin klo 12-18 numerossa 0600-060504 (4,50mk/min) - ei kuitenkaan myöhässä olevia kirjoja. Lainan voi uusia 5 kertaa peräkkäin, paitsi silloin jos kirjasta on varaus kirjastossa.
Poro kasvattaa uudet sarvet joka vuosi ja kasvaessaan sarvet voivat tuntua lämpimiltä. Tämä johtuu siitä, että sarvet kasvavat samettimaisen nahan suojassa, jossa veri pääsee kiertämään aina sarvien kärkiin asti. Kun sarvet ovat kasvaneet täyteen mittaansa, samettinen nahka irtoaa paljastaen luiset sarvet, jotka eivät ole lämpimät.
Lähde: The real Rudolph : a natural history of the reindeer / Tilly Smith. Sutton, 2006.
