Voiko Turun kirjastossa skannata? Maksaako se jotain? |
7702 |
|
12.5.2012 |
|
Turun kaupunginkirjastossa skannaus onnistuu sekä pääkirjastossa että useissa lähikirjastoissa. Lista kirjaston tietokoneista varustuksineen löytyy kirjaston kotisivuilta seuraavasta linkistä: http://www.turku.fi/public/default.aspx?contentid=1740
Tietokoneen kanssa käytettävällä skannerilla voi skannata maksimissaan A4-kokoisia dokumentteja, mutta pääkirjaston uutistorilla on käytössä myös kopiokone, jolla pystyy skannaamaan maksimissaan A3-kokoisia dokumentteja omalle muistitikulle. Skannaus ja tietokoneen käyttö on maksutonta.
|
Mikä on 'aineistohotelli'? |
3860 |
|
5.11.2021 |
|
Helsingin kaupunginkirjastolla on yhteinen kelluva kokoelma eli aineisto ei pääsääntöisesti ole pysyvästi minkään kirjaston kokoelmissa. Kellutusjärjestelmä ohjaa aineistoa niihin kirjastoihin, joissa sille on tarvetta ja tilaa. Aineistohotelli toimii Helsingin kaupunginkirjaston kelluvan kokoelman puskurivarastona ja sinne ohjautuu sellaista aineistoa, jolle ei kyseisellä hetkellä ole riittävästi tilaa tai tarvetta missään kirjastossa.
Aineistohotellissa olevasta aineistosta voi tehdä varauksia omaan kirjastoon. Koska hotelli sijaitsee Pasilan kirjastossa olevan keskuslajittelijan läheisyydessä, varaukset lähtevät sieltä nopeasti kaikkiin Helmet-kirjastoihin. Aineistohotellissa olevalla aineistolla täydennetään myös kirjastojen hyllyjä,... |
Missä järjestyksessä Anneli Kivelän Katajamäki-sarjan kirjat ovat Ilmestyneet? |
8835 |
|
15.6.2021 |
|
Anne Seppälän kirjailijanimellä Anneli Kivelä kirjoittaman Katajamäki-sarjan teokset ovat ilmestyneet seuraavassa järjestyksessä.
Kotiin Katajamäelle (2007)
Onnenkauppaa Katajamäellä (2007)
Uusia tuulia Katajamäellä (2008)
Katajamäellä kuohuu (2009)
Salaisuuksia Katajamäellä (2010)
Katajamäki yllättyy (2011)
Köydenvetoa Katajamäellä (2012)
Outo lintu Katajamäellä (2013)
Valoa ja varjoa Katajamäellä (2014)
Taikatemppuja Katajamäellä (2015)
Katajamäki kahden vaiheilla (2016)
Katajamäellä kaikki hyvin (2017)
Kasvukipuja Katajamäellä (2018)
Tasaista tahtia Katajamäellä (2019)
Arkea ja juhlaa Katajamäellä (2020)
Teokset on kustantanut Karisto.
Lähteet:
Aikuisten jatko - ja sarjakirjat (toim. Ulla Mononen, Avain, 2019)... |
Tiedustelisin munkki - sanan etymologiaa. Eli liittyykö munkkirinkilä millään tavoin luostarilaitokseen. Luostariveli lienee munk ruotsiksi, eli se on… |
5581 |
|
31.5.2010 |
|
Munkki-sana on tosiaankin lainattu suomeen ruotsin sanasta munk, joka saksan välityksellä juontuu latinan sanasta monachus ja edelleen kreikan sanasta monakhós, joka on johdos sanasta mónos, 'yksi', ja merkitsee sananmukaisesti yksinäistä. Nykysuomen etymologisen sanakirjan (WSOY, 2004) mukaan munkki-sanan merkityksen laajentuma "rasvassa keitetty leivonnainen" perustuu sanan vertauskuvalliseen käyttöön: kun nokare munkkitaikinaa pannaan kuumaan rasvaan, se pullistuu nopeasti hyvinvoivan ruskeakaapuisen munkin kaltaiseksi. Leivonnaisen merkityksessä sana on mainittu Ericus Schroderuksen sanakirjassa Lexicon Latino-Scondicum jo vuonna 1637.
|
Miten kuuluu kokonaisuudessaan lastenlaulu: "Järveltä kuuluu airon loiske, kuka siellä mahtaa soutaa, varmaan ukki joka meitä mummon luokse noutaa." Entä jatko… |
6188 |
|
14.8.2007 |
|
Kyseessä on P.J. Hannikaisen (1854-1924) säveltämä ja sanoittama laulu, joka kulkee nykyään nimellä Mummin luona.
Sanat menevät :
Järveltä kuuluu airon kolke,
ken siellä mahtaa soutaa?
Varmaan ukki joka meitä
mummin luokse noutaa.
Mummin luona on lysti olla,
siellä on hauskaa monta.
Viilipiimää syödä saamme
aivan verratonta.
Sitten me käymme poimimassa
mäeltä mansikoita.
Evääksemme mummi antaa
rieskaleipää, voita.
Illan tullen palataan
ja tuokkoset täynnä paistaa.
Kylläpä mummin mansikkamaito
mainiolta maistaa.
Laulu löytyy cd-levyltä Tuoksua tuulonen täynnä (Kodin ja koulun lauluja : 5). SRK 2003.
Nuotit sisältyvät esim. kokoelmiin:
Voipio, Margareta : Iloisella mielellä. Karisto 1987.
Hannikainen, P.J. : Me lapset laulavaiset : P.J.... |
Mistä tulee sanonta herran kukkaro? |
7467 |
|
20.3.2013 |
|
Sanonta "herran kukkarossa" tarkoittaa: olla hyvässä turvassa.
Sanonta tulee Raamatusta:
Jos joku ryhtyy sinua vainoamaan ja tavoittelee henkeäsi, niin Herra, sinun Jumalasi, pitää henkeäsi tallella kuin kukkarossa, elävien joukossa, mutta vihollistesi hengen hän linkoaa pois kuin kiven (1 SAM 25:29).
Lähde: Parkkinen, Jukka
Aasinsilta ajan hermolla, WSOY 2005 (s.30-31)
|
Mikä on nimen Serafina tausta ja merkitys? Milloin Serafinan nimipäivää voi viettää? |
6512 |
|
27.10.2006 |
|
Pentti Lempiäisen Nimipäiväsanat-teoksen mukaan Serafiinan nimipäivä on 3.9. Heprealaisperäinen nimi merkitsee liekehtivää ja tulista.
Lempiäisen Suuressa etunimikirjassa sanotaan myös, että katolisen kirkon pyhimysluettelossa on 29.7. legendaarinen pyhimys Serafina, josta ei ole varmoja tietoja, mutta hänen arvellaan eläneen 400-luvulla.
Suomessa juhlisin Serafinan nimipäivää 3.9.
|
Kollegani pyysi minulta apua. Hän on viimeistelemässä käännöstään etelän mailla. Kyse on sitaatista, joka on peräisin Eldridge Cleaverin muistelmateoksesta… |
1089 |
|
15.2.2011 |
|
Risto Lehmusoksan kääntämänä kysymyksen tekstikatkelma Eldridge Cleaverin Sielu jäissä -kirjasta kuuluu seuraavasti [sitaatista poisjätetyt osat hakasuluissa]:
"[Ja Sonny Liston, aivoton vartalo, on valkoisen miehen mielestä hyväksyttävämpi kuin suurisuinen Cassius Clay], sillä poskettomaan kerskailuunkin tarvitaan edes nokare älyä eikä valkoinen mies soisi mustalle miehelle senkään vertaa älykkyyttä. [Ja kun Clay, suurisuinen pelle, karisti yltään pelkän vartalon leiman ja muuttui Muhammad Aliksi, omilla aivoillaan ajattelevaksi pääksi, silloin pikkuinen valkoinen mies oli tukehtua omaan räkäänsä!] Valkoinen mies rakastaa supermaskuliinista palvelijaorjaa - John Henryä, moukarin heiluttajaa, pelkkää lihaskimppua jonka kone lopulta... |
Mitä tehtiin perjantaina: maanantaina makkarat, tiistaina tikut vuoltiin, keskiviikkone jne, mutta mitä tehtiin perjantaina? |
4308 |
|
17.10.2002 |
|
Näin se menee:
Maanantaina makkarat tehtiin,
tiistaina tikut vuoltiin,
keskiviikkona keitto keitettiin,
torstaina tupaan kannettiin,
perjantaina perheelle annettiin,
lauantaina liemi latkittiin,
sunnuntaina suu pyyhittiin.
|
Löytyykö kirjallisuutta Helsingin keskustan huvi- ja ravintolaelämästä ennen ja nyt? Myös yksittäisiä henkilöitä koskeva aiheeseen viittaava kirjallisuus… |
3671 |
|
30.5.2012 |
|
Helsingin ravintola- ja huvielämästä on ilmestynyt paljon kirjallisuutta. Seuraavassa ravintoloihin ennen ja nyt liittyvää tietokirjallisuutta ja muistelmia:
Säännöstelty huvi : suomalainen ravintola 1900-luvulla / Merja Sillanpää. 2002.
Huvia ja herkkuja : helsinkiläistä hotelli- ja ravintolaelämää ennen itsenäisyyden aikaa / Sven Hirn. 2007.
Ravintolaelämää : kulttuurikuvia, nostalgiaa, kulinarismia / Pertti Mustonen. 1990.
City on sinun : kuinka uusi kaupunkikulttuuri tuli Helsinkiin / Antti Isokangas, Kaappo Karvala, Markus von Reiche. 2000.
Kirjailijoiden Helsinki / Eino Leino. 2012.
Helsinkiin / Juhani Aho.1997.
Näköaloja kadunkulmalta : kaupunkihistorian kirjoituksia / Anja Kervanto Nevanlinna.2005.
Helsinki : empirekaupungin... |
Työyhteisössäni olemme pähkäilleet mistä tulee "Kastellin häkki" -ilmaisu. Useat oululaiset ikäihmisetkään eivät ole osanneet meitä vähän nuorempia valistaa ko… |
5509 |
|
20.10.2009 |
|
Kastellin häkki on ollut Kajaanintien poikki rakennettu saranoiden varassa kääntyvä portti kaupungin rajalla. Atte Kalajoki on pakinassaan Kastellin häkki ja myllyt Oulu-lehdessä 21.1.1996 kirjoittanut ilmaisun etymologiasta http://kirjastolinkit.ouka.fi/panu/oululehti1996/Oululehti21011996.pdf#… .
|
Kuolinilmoituksista tuttu värssy: Tallentakaa menneen parhaat muistot. Muiden olla antakaa, kuin ennen voimissain te minut muistakaa. Kenen runo ja onko se… |
10263 |
|
10.6.2008 |
|
Muistolause on kokonaisuudessaan:
"Olen siirtynyt vain rauhaan lempeään,
silti teidän olen, lähellenne jään.
Tallentakaa menneen parhaat muistot,
muiden olla antakaa.
Kuin ennen voimissani te minut muistakaa.”
Värssylle ei ole toistaiseksi löytynyt tekijää.
Kysymäsi lause on ns. muistolause. Muistolauseet saattavat olla sellaisia, että joku on kuolinilmoitukseen tai adressiin muotoillut lauseen, jonka moni muukin on kokenut osuvaksi. Tällöin alkuperäisen lauseen tai värssyn sanoja tai kirjoittaja on jäänyt tuntemattomaksi. Muistoruno on saattanut muuttuakin alkuperäisestä tai se on osa jotakin runoa.
|
Mitä suomennettuja kirjoja löytyy kirjailijanimellä Madeleine Brent? |
2927 |
|
10.5.2013 |
|
Suomen kansallisbibliografian Fennican mukaan Madeleine Brentiltä on suomennettu seuraavat teokset:
Caterina, kalastajan tytär (Tregaron’s daughter, 1972)
Tuulentavoittelijan morsian (Moonraker’s bride,1974)
Vaihdokas (Kirkby’s changeling, 1976)
Valkoinen demoni (Merlin’s keep, 1979)
Vaaralliset naamiaiset (The long mascarade, 1983)
Kauriinkivi (The capricorn stone, 1984)
Kultainen perhonen (A heritage of shadows, 1985)
Elektran tytär (Stormswift, 1986)
Midzi, tulitukka (Golden urchin, 1987)
Lähteet:
https://fennica.linneanet.fi/vwebv/searchBasic
http://www.helmet.fi/fi-FI
|
Kirjoitetaanko Vanha- ja Uusi testamentti isolla alkukirjaimella? Entä raamatun muut kirjat, esimerkiksi Ilmestyskirja? |
7158 |
|
19.10.2009 |
|
Jos kirjan nimi sisältää kaksi tai useampia sanoja, kirjoitetaan yleensä vain ensimmäinen isolla kirjaimella eli näin: Vanha testamentti ja Uusi testamentti. Myös Raamattu kirjoitetaan isolla kirjaimella.
Monet Raamatun kirjat alkavat henkilönnimellä, jolloin ne kirjoitetaan tietenkin isolla kirjaimella, esim. Hesekielin kirja, Hoosean kirja, Esran kirja, Nehemian kirja, Markuksen evankeliumi jne.
Yleensä myös muut Raamatun kirjat kirjoitetaan isolla kirjaimella: Apostolien teot, Valitusvirret, Roomalaiskirje, Galatalaiskirje. Kielitoimiston sanakirjan mukaan Ilmestyskirjan voi kirjoittaa pienellä tai isolla kirjaimella. Alan kirjallisuudessa kuitenkin selvästi suositaan isoa alkukirjainta.
Lähteet:
Osmo Ikola: Nykysuomen käsikirja
Terho... |
Toisen maailmansodan loppuvaiheessa Saksan ja Suomen yhteistyön päätyttyä suomalaisia merimiehiä otettiin kuulemma vangiksi Saksassa heidän ollessa noutamassa… |
2665 |
|
16.2.2011 |
|
Oskar Reponen teki haastettelusarjan Nykyposti-lehteen (ilmeisesti 1979 tai 1980) suomalaisista keksitysleirivangeista.
Reposen kirja Kaasukammion varjossa (1980) on kahteen osaan jakaantuva dokumentti suomalaiskohtaloista saksalaisella keskitysleirillä. Suomalainen merimies Veijo Johansson joutui yhdessä työtovereidensa kanssa Stutthofin keskitysleirlle. Hän piti päiväkirjaa näkemästään. Reposen kirjan toisessa osassa on Veijo Johanssonin päiväkirja kuolemanleiriltä.
Kauko Raumonen on kirjoittanut muistelman Merien vapaudesta kuoleman porteille (1997), jossa hän kertoo, kuinka hänet internoitiin muiden merimiesten mukana Saksaan vankileirille. Kirjassa mainitaan ainakin Pölitzin keskitysleiri, joka oli Stutthofin keskitysleirin alaleiri.... |
Mitä tarkoittaa tai mistä juontuu (suku)nimi Kuosma? |
3947 |
|
21.6.2011 |
|
Pirjo Mikkosen ja Sirkka Paikkalan teos ”Sukunimet” (Otava, 2000) kertoo, että karjalaisperäiset sukunimet ”Kuosma” ja ”Kuosmanen” ovat peräisin pyhimysnimestä ”Kosmas” ja sen venäläisestä muodosta ”Kuźma”. Englanninkielisen Wikipedian artikkelista osoitteesta http://en.wikipedia.org/wiki/Saints_Cosmas_and_Damian löytyy lisää tietoa pyhimyksestä, joka lienee vaikuttanut nimen yleistymiseen. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://www.behindthename.com/name/cosmas paljastaa, että taustalla on kreikkalainen ’järjestystä, säädyllisyyttä’ (’order, decency’) merkitsevä sana ”kosmos” (”κοσμος”).
Varhaisimmat kirjalliset maininnat sukunimestä ”Kuosma” löytyvät 1500-luvulta, ja sitä lienee käytetty harvinaisena etunimenäkin.
|
Saisinko vanhalle isälleni laulun Kirje isältä sanat, esittäjiä Eskola Tauno, Tapani Kansa, Arvonen Reijo. Levyt: Skandia,Sonet,Rytmi. |
5598 |
|
22.10.1999 |
|
Tässä Pallen sanoittaman ja Yrjö Saarnion säveltämän laulun "Kirje isälle" sanat:
1. Nyt kunnailta Karjalanmaan nämä terveiset teille mä saan. Isä unhoittaa teitä ei koskaan voi, vaikk´yllämme sodan myrskyt soi. Omat lapsosein, sydänaatoksein ovat luonanne siellä, mä kuhun kuljenkaan, ja mä päivin, öin yhä teit´ikävöin,
kodin suojaks´kun käyn rintamaan.
2. Ja kerran kun syntymämaan käs´varttanne myös odottaa, tekin astutte kansanne vartioon, miss´tähtenne täällä nyt oon. Syli lämpöinen äidin armaisen elon myrskyissä turvan nyt hyvän teille tuo, isän suukon hän antaa hellimmän, minä saavun, jos Luoja suo.
Sanat ja laulun nuotit löytyvät teoksesta Sota-ajan lauluja. Fazer 1991. Äänitteenä kappale löytyy ainakin seuraavalta cd-levyltä... |
Kiinnostaisipa kovasti tietää, mistä kummasta on kieleemme tullut ilmaus "pitää jöötä". Nykysuomen sanakirjastakin sen voi löytää, mutta mikä on sanan… |
4028 |
|
25.10.2006 |
|
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologinen sanakirjan mukaan sanonta "pitää jöötä" merkitsee pitää järjestystä tai pitää kuria. Sanonnassa esiintyvä sana "jö" tulee ruotsin sanasta "gö", joka merkitsee mm. meteliä, huutoa, rähinää. Selitys on se, että kurinpito tapahtuu usein rähinän voimalla.
|
Olen kiinnostunut pohjoismaisista dekkareista, suomenkielisinä. Mitä kirjailijoita suosittelet lainattavaksi? |
10105 |
|
1.8.2013 |
|
Tässä joitakin suosittuja pohjoismaisia dekkaristeja.
Ruotsi:
Edwardson, Åke (Erik Winter -sarja)
Jansson, Anna (Maria Wern -sarja)
Jungstedt, Mari (Anders Knutas -sarja)
Kepler, Lars (Joona Linna -sarja)
Larsson, Stieg (Millennium-sarja)
Läckberg, Camilla (Patrik Hedström -sarja)
Mankell, Henning (Wallander-sarja)
Marklund, Liza (Annika Bengtzon -sarja)
Nesser, Håkan (Van Veeteren -sarja, Gunnar Barbarotti -sarja)
Roslund, Anders & Hellström, Börge (Ewert Grens -sarja)
Sjöwall, Maj & Wahlöö, Per (Komisario Beck -sarja)
Theorin, Johan (Davidsson-sarja)
Tursten, Helene (Irene Huss -sarja)
Norja:
Fossum, Karin (Konrad Sejer -sarja)
Holt, Anne (Hanne Wilhelmsen -sarja, Inger Johanne Vik -sarja)
Enger, Thomas (Henning Juul -sarja)... |
Sain muutama vuosi sitten mummuni hautajaisissa tietää hänen olleen sodan aikana lottana. Nyt minua kiinnostaisi tietää mitä ja missä mummuni on sodan aikana… |
3553 |
|
26.4.2011 |
|
Kansallisarkiston sivulla on Portti-tietokanta, jossa on esitelty talvi- ja jatkosodan henkilöhistorialliset lähteet: http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Talvi-_ja_jatkosodan_henkil… . Sisällysluettelosta pääsee kohtaan "lotat". Siellä kerrotaan, että Lotta Svärd -järjestön arkistoon sisältyy kortisto jatkosodan aikana komennuksella olleista lotista. Pääesikunnan viestiosaston arkistosta (T 20873) löytyy puolestaan viestilottia koskeva kortisto. Kaikkia näitä aineistoja säilytetään Kansallisarkiston Sörnäisten toimipisteessä, ks. http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Lotta_Sv%C3%A4rd#Miten_etsin_tieto… . Sivuilla on muutakin tietoa aineiston etsimisestä ja arkistolähteistä.
|