| Mitä on all-purpose flour? Jauhoja ne on, mutta minkälaisia? Saako niitä Suomesta? |
23321 |
|
6.7.2009 |
|
All-purpose flour (joskus myös nimellä plain flour) on tavallista puolikarkeaa vehnäjauhoa, eli löytyy kaupan hyllystä Suomessakin.
|
| Haluaisin tutustua intialaiseen kaunokirjallisuuteen käännettynä suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi.Voitko ystävällisesti auttaa listaamalla kirjailijoita. |
3548 |
|
19.2.2005 |
|
Seuraavassa joitain vinkkejä intialaisesta käännöskirjallisuudesta suomeksi aina 1861-1941 eläneestä Rabindranath Tagoresta lähtien, jonka romaani Gora(kaksi osaa) on suomennettu.
Lisäksi muutamia muita intialaisia kirjailijoita, joiden teoksia on suomennettu ja ne ovat saatavissa pääkaupunkiseudun yhteisen Helmet-aineistotietokannan kautta:
- Roy, Arundhati,tähän mennessä ainoa teos Joutavuuksien jumala sai 1997 Booker Prize-palkinnon.
Seuraavilta kirjailioilta on useita suomennettuja teoksia:
- englantilais-intialainen Rudyard Kipling
- samoin englantilais-intialainen Salman Rushdie
- Narayan,R.K.
- Desai, Anita
- Suri, Manil, jolta on suomennettu yksi teos Visnun unet
-Desai, Kiran, suom. Hulabaloo hedelmätarhassa
Markus Jääskeläinen on... |
| Tykkään hirveesti Sweet Valley High kirjoista, ja minulla on paljon kysymyksiä siihen liittyen. 1. Toisessa trilleri-kirjassa Pakomatkalla, Elizabeth tapaa… |
2946 |
|
28.1.2010 |
|
Sweet Valley High:
1. Internetistä (esim. http://www.svunlimited.net/index.html) löytyvien juonitiivistelmien perusteella en löytänyt mainintaa Ericin paluusta. Kannattanee kuitenkin kääntyä vielä muiden asiantuntijoiden puoleen. Esimerkiksi Irc-galleriasta löytyy Sweet Valley High -harrastajia, http://irc-galleria.net/community/743743-sweet-valley-high.
2. Tv-sarjaa tehtiin vuosina 1994-1997 yhteensä neljä tuotantokautta ja 88 jaksoa. Uusia jaksoja ei siis enää tule. Ensimmäinen tuotantokausi on julkaistu dvd:llä ainoastaan USA:ssa, Suomeksi sitä ei ole saatavilla. Tällä hetkellä Sweet Valley High'sta on kuitenkin suunnitteilla uusi elokuva. Suunnitelma lienee melko alkuvaiheessa, koska projektista ei ole kovinkaan paljon tietoa... |
| Onko mustarastas sama kuin laulurastas ja esiintyykö se pohjoisimmassa Lapissa muun muassa Tenon rannalla? |
1931 |
|
16.5.2006 |
|
Mustarastas (Turdus merula) ja laulurastas (Turdus philomelos) ovat eri rastaslajeja. Suomen lintuatlaksen mukaan mustarastaasta on havaintoja, jopa mahdollisia pesintähavaintoja Tenolta mutta yleinen mustarastas on pohjoisimmillaan Koillis-Lapissa. Laulurastasta tavataan säännöllisesti myös pohjoisimmilla tunturialueilla.
Esim. Suomen BirdLifen sivuilta http://www.birdlife.fi voi tarkistaa Suomen lintuhavainnot ja vaikkapa seurata muuton edistymistä mainiosta Tiira havaintojärjestelmästä. Palvelu vaatii rekisteröitymisen.
|
| Mistä kirjasta löytyisi Raili Malmbergin runo: Minun isänmaani (Rakkaudentunnustus isänmaalle)? |
27917 |
|
18.4.2002 |
|
Rakkaudentunnustus isänmaalle / Raili Malmberg
Kun olin ihan pieni tyttö,
minun isänmaani oli pähkinän kokoinen.
Se oliniin pieni,
että sen sisään juuri ja juuri mahtui
minun maailmani ydin:
Koti ja äidin syli,
isän käsi ja yhdessä luettu iltarukous.
Kun olin pieni,
minun isänmaani maistui mansikkamaidolta
ja tuoksui niin kuin vastaleivottu leipä,
eikä kulkusten kilinä koskaan kokonaan lakannut siellä kuulumasta.
Kun minusta tuli aikuinen,
minun isänmaani kasvoi Suomen kokoiseksi
ja sai ihan uudet ulottuvuudet.
Minä opin rakastamaan sitä aikuisen naisen rakkaudella.
Opin löytämään yhä uusia vastauksia kysymykseeni:
mikä on minun isänmaani
ja miksi se on minulle niin rakas.
Minun isänmaani on tietysti tämä maa,
alue,jota kartalla kutsutaan... |
| Kuinka vanha pitää olla että voi kirjoittaa kirjan?? olen itse 13 vuotias ja haluisin kirjoittaa kirjan mutta en ole varma kustannetaanko sitä. |
7059 |
|
4.5.2010 |
|
Kirjojen kirjoittamisella ei ole varsinaista alaikärajaa, kunhan on oppinut vain kirjoittamaan. On sitten eri asia, onko joku oikea kustantaja valmis julkaisemaan kirjan. Väitetään, että Yhdysvalloissa olisi julkaistu kirja, jonka kirjoittaja oli vasta kuusivuotias. Suomessa on julkaistu kirja ainakin 11-vuotiaalta. Aikuisiällään suuren suosion saavuttanut Leena Lehtolainen oli puolestaan 12-vuotias julkaistessaan esikoisteoksensa ”Ja äkkiä onkin toukokuu”, jonka kustansi Kustannusosakeyhtiö Tammi. Nuo nuoret kirjailijat ovat tosin harvinaisia poikkeuksia.
Ei ole siis täysin mahdotonta, että joku julkaisisi kirjoittamasi kirjan, mutta helppoa kirjan saaminen julkaistuksi ei ole aikuisillekaan. Kustantajille lähetetyistä käsikirjoituksista... |
| Minua on jäänyt mietityttämään 90-luvun alkupuolella/puolivälissä katsomani piirretty (tv tai elokuva). Kyseessä on anime-tyyppinen piirretty, jossa seikkailee… |
2843 |
|
10.2.2011 |
|
Kirjastojen välisellä tietolistalla ehdotettiin piirrettyä tv-sarjaa Lady Lovelylocks. Voisiko kyseessä se? Sarjassa seikkailevat prinsessat, joilla on pitkät hiukset; yhdellä moniväriset, yhdellä mustat ja yhdellä kiharat. Sarja on tehty vuonna 1987. Lisätietoa Internet Movie Databasessa http://www.imdb.com/title/tt0287240/
|
| Minkä takia sanotaan "päivät pääksytysten"? Miksi se on niin? |
10133 |
|
6.8.2008 |
|
"Päivät pääksytysten" tarkoittaa mm. Gummeruksen suuren suomen kielen sanakirjan mukaan "koko ajan, yhtenään, joka päivä".
Nykysuomen sanakirjan mukaan substantiivi pääksy tarkoittaa puuveneen kokkaa. Kantasanasta pääksy johdettu adverbiaali pääksytysten puolestaan merkitsee "pää päätä (pääksy pääksyä) vasten, päittäin peräkkäin.
Näin ollen "päivät pääksytysten" voidaan ymmärtää siten, että päivät seuraavat toinen toistaan pää päätä vasten. Eli koko ajan, yhtenään.
Lähteet:
Nurmi, Timo: Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja, Gummerus, Jyväskylä, 2004.
Nykysuomen sanakirja, osat III ja IV, L-R, WSOY, Porvoo, 1983.
|
| Mitkä kaikki kirjat ovat ilmestyneet Aino Räsäsen Helena-sarjassa? |
9030 |
|
2.10.2006 |
|
Seuraavat teokset kuuluvat Aino Räsäsen Helena-sarjaan:
Soita minulle, Helena! (1945)
... ja Helena soittaa (1950)
Näkemiin, Helena! (1953)
Pää pystyyn, Helena! (1955)
Päivi, Helenan tytär (1957)
Helena ja etelän tyttö (1959)
Helena kuuntelee (1962)
Helena ei tottele (1964)
Helenan suku (1967)
Helenan terveiset (1969)
Helenan askeleissa (1974)
Helenan muisto (1978)
Lista Aino Räsäsen koko tuotannosta löytyy seuraavasta linkistä:
http://www.maaninka.fi/aino_rasanen/tuotanto.html
|
| Miksi Suomen luonnossa ei esiinny luonnonvaraisina kirkkaan punaisia kukkia? |
6354 |
|
8.5.2014 |
|
Kirjassa Kasvit Suomen luonnossa (Vuokko & Peiponen, 2007) kerrotaan, että useimmat hyönteiset eivät näe punaista väriä. Värikkäiden terälehtien tehtävänä on houkutella hyönteisiä pölyttämään kukkia, ja tästä syystä punaisia kukkia ei luonnossamme juuri ole. Punaiset luonnonkukat ovat enimmäiseen violettiin vivahtavia, ja niissä on hyönteisten houkuttelijana lisäksi usein ultravioletti sävy, jota ihminen ei näe. Väri on siis tärkeä kukkien eloonjäämisen kannalta.
Vuokon & Peiposen mukaan Suomen luonnon punaisin kukka on ketoneilikka. Sitä kuitenkin pölyttävät päiväperhoset, jotka pystyvät näkemään punaisen värin.
Kirja Kukat väri väriltä (WSOY, 2005) listaa paljon punaisia luonnonkukkia, mutta kirkkaanpunaiset jäävät siitäkin... |
| Haluaisin tietää seuraavat asiat: 1. Mitkä kirjat kuuluvat Sergeanne Golonin Angelika-sarjaan ja mikä on niiden järjestys? 2. Onko Sergeanne Golon kirjoittanut… |
6955 |
|
18.7.2005 |
|
1. Serge ja Anne Golonin kirjoittamassa "Angelika"-sarjassa on ilmestynyt yhteensä 12 kirjaa. Seuraavassa listassa on sarjan kaikki kirjat ilmestymisjärjestyksessä; suluissa on kirjan alkuperäinen ranskalainen ilmestymisvuosi.
- Angelika, 1960 (ilmestyi kahdessa osassa 1957 ja 1958)
- Angelika ja kuningas, 1961 (1959)
- Angelika ja sulttaani, 1962 (1960)
- Angelika kapinoi, 1963 (1961)
- Angelika ja rakkaus, 1964 (1961)
- Kreivitär Angelika, 1967 (1964)
- Angelikan kiusaus, 1969 (1966)
- Angelika ja demoni, 1972 (1972)
- Angelika ja varjojen salaliitto, 1976 (1976)
- Angelika uhmaa kohtaloa, 1981 (1980)
- Angelika ja toiveiden tie, 1984 (1984)
- Angelikan voitto, 1986 (1985)
2. Serge ja Anne Golonin tuotantoon kuuluu sarjan ohella myös... |
| Miten menee kuuluisa "ollako vai eikö olla" -monologi Hamletista YRJÖ JYLHÄN kääntämänä? |
15352 |
|
4.4.2013 |
|
Ollako vai eikö, siinä pulma:
jalompaa onko kärsiä ja sietää
kaikk' iskut, nuolet julman kohtalon,
vai asein käydä tuskain merta vastaan,
lopettain kaikki? - Kuolla - nukkua,
ei muuta; - tietää, uness' että päättyy
sydämen kipu, tuhannet nuo tuskat,
nuo lihan perinnöt - se täyttymys
ois pyyntö hartain. Kuolla, nukkua;
niin, nukkua! ja kenties uneksia?
Kas siinä vastus. Sillä minkälaiset
unemme lienevätkään kuolemassa,
nuo kahleet maan kun riisuttu on meiltä, -
se arveluttaa. Ja se pohdiskelu,
se kurjuutt' elämän niin pitkittää.
Ken kärsis ajan ilkkua ja raippaa,
tylyyttä sortajan tai korskan pilkkaa,
lain viivytystä, ylenkatsett' armaan,
virastoröyhkeyttä, potkaisuja,
joit' ansiokkaat epatoilta saavat, -
terällä tikarin jos niistä itse... |
| Onko jossakin kirjastossa lainattavissa Rawhide ( lännen tie ) sarjan DVD ? |
1191 |
|
20.10.2010 |
|
Frank-monihaulla http://monihaku.kirjastot.fi/frank/search/ voi hakea Suomen kirjastoista aineistoa. Rawhide-dvd:tä ei löytynyt mistään kirjastosta. Koska dvd:t tarjotaan kirjastoihin pienellä viivellä, on mahdollista, että vasta ilmestynyttä Rawhideakin vielä kirjastoihin hankitaan. Kannattaa tarkistaa myöhemmin.
|
| Mikä on sanan 'saletti' alkuperä. |
7161 |
|
29.3.2006 |
|
Arkiselle puhekielle ominainen selvää tai varmaa merkitsevä saletti on amerikansuomalainen väännös englannin sanasta solid, joka merkitsee mm. lujaa tai varmaa. Suomen murteissa saletti tunnetaan ennen kaikkea Etelä-Pohjanmaalla, josta on lähtenyt paljon väkeä siirtolaisiksi Yhdysvaltoihin ja Kanadaan. Helsingin puhekielessä saletti on esiintynyt 1930-luvulta lähtien.
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. - Helsinki : WSOY, 2004.
|
| Haluaisin tietää Jalna-sarjan kirjojen järjestyksen???? |
8093 |
|
18.11.2008 |
|
Mazo de la Rochen Jalna-sarja (Jalna series eli Whiteoak Chronicles) kertoo whiteoakin perheen tarinan sadan vuoden ajalta, vuodesta 1854 vuoteen 1954. Romaaneja ei kuitenkaan kirjoitettu tarinan mukaisessa aikajärjestyksessä, ja jokainen niistä voidaan myös lukea itsenäisenä tarinana. Tässä kuitenkin sarjan kirjat tapahtumien mukaan kronologisesti järjestettyinä:
o Jalnan synty WS 1960 (Building of Jalna 1944)
o Jalnan aamu WS 1962 (Morning at Jalna 1960)
o Jalnan kotiopettajatar WS 1950 (Mary Wakefield 1949)
o Jalnan nuori Renny WS 1945 (Young Renny 1935)
o Jalnan kevät WS 1947 (Whiteoak Heritage 1940)
o Jalnan veljekset WS 1954 (Whiteoak Brothers 1953)
o Jalna WS 1937 (Jalna 1927)
o Jalnan perhe WS 1938 (Whiteoaks of Jalna 1929)
o... |
| Taidemaalari Suojoki? Sain remppatalosta Savonlinnasta vanhan taulun josa signeeraus "1936 Suojoki". Löytyneekö tästä henkilöstä jotain taustatietoja? |
9036 |
|
2.4.2008 |
|
Kuhmoisten kirjastosta (http://www.kuhmoinen.fi/kirjasto/ ) kerrottiin taiteilijasta seuraavaa:
Niilo Suojoki (1.1.1908-14.11.1969) oli itseoppinut taiteilija, joka edusti realistista tyylisuuntaa ja oli erikoistunut kansatieteellisiin aiheisiin. Hän syntyi Hämeenlinnassa, vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Helsingissä, missä toimi huonekaluverhoilijana ja oli myös koristemaalarin opissa. Kuhmoisiin Ja Päijälän kylään hän päätyi Tampereen aikanaan. Ihastui ja rakensi itselleen Leppäkosken rantaan ensin talon, jonka seinät koristeli freskoin.
Toiselle puolen Leppäkosken rantaa hän suunnitteli itselleen erämaa-ateljeen, Riihigallerian. Vaimonsa, poikansa ja paikallisten kirvesmiesten avustamana taiteilija pystytti kuudesta riihestä... |
| Mistä juontuu latvialaisen joen Daugava suomenkielinen nimi Väinänjoki ja joen suulla olevan kaupungin Daugavpilsin suomenkielinen nimi Väinänlinna? |
5609 |
|
25.11.2002 |
|
Jos toisen valtion alueella on paikannimiä, joilla on oma suomalainen nimi, se osoittaa, että kohde on ollut suomalaisille erikoisen tärkeä. Sana "väinä" tarkoittaa leveää, syvää ja hiljaa virtaavaa jokea. Varhaisin maininta väinästä on 1100-luvulta, jolloin ensi kertaa mainitaa Lyvones Veinalanses= Väinän liiviläiset.
Väinäjoen väitetään olevan suomalaislle tuttu jo viikinkiajalta, kun pohjanmiehet purjehtivat syvälle Venäjälle aina Konstantinopoliin asti. Eräiden kielentutkijoiden mukaan Väinänlinna ja Väinäjoki saattavat olla jopa Kalevalan paikkojen esiversioita ajalta, jolloin suomensukuiset heimot vielä majailivat nykyisen Latvian alueella. Samaan sanayhteyteen on liitetty myös Väinämöinen, joka esiintyy mm. vedenhaltijan nimenä.
|
| Kaipaan tietoa Kalle Päätalon koko tuotannon sivumäärästä. Iijoki-sarjan sivumäärät kerrotaan monilla sivuilla, mutta koko tuotannosta en ole tietoa vielä… |
6752 |
|
9.2.2011 |
|
Enpä minäkään löytänyt yhtä paikkaa josta koko tuotannon sivumäärän olisi helposti saanut selville. Poimin Gummeruksen sivuilta kirjailijan tuotannon (http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID=281&component=/PublishDB/Kirjail…) ja Helmet-kirjastojärjestelmästä tarkistin sivumäärät.
Koillismaa-sarja
Koillismaa 1960 - 534
Selkosen kansaa 1962 - 545
Myrsky Koillismaassa 1963 - 640
Myrskyn jälkeen 1965 - 526
Mustan lumen talvi 1969 - 550
Sivuja yht. 2795
Iijoki-sarja
Huonemiehen poika 1971 - 543
Tammettu virta 1972 - 572
Kunnan jauhot 1973 - 563
Täysi tuntiraha 1974 - 618
Nuoruuden savotat 1975 - 608
Loimujen aikaan 1976 - 639
Ahdistettu maa 1977 - 648
Miinoitettu rauha 1978 - 729
Ukkosen ääni 1979 - 638
Liekkejä laulumailla 1980 - 639... |
| Mistä tulee leffa-sana? |
5041 |
|
17.10.2016 |
|
Leffa-sana on suomen kielessä lainaa ruotsin slangijohdoksesta "leffa", joka perustuu ilmaukseen "levande bilder" eli elävät kuvat. Sana on suunnilleen yhtä vanha kuin yleisölle esitetyt elokuvatkin. Helsingin puhekielessä se on esiintynyt ensimmäisen kerran 1910-luvulla.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (WSOY,2004)
|
| Mistä tulee sana pots(l)ojo? Esim. 'mennä pots(l)ojolleen' eli mennä maate. Slangisana, voiko etymologia viitata venäjän kieleen? |
7171 |
|
21.4.2020 |
|
Ilmaisu on nimenomaan venäjästä peräisin. Heikki Paunosen Sloboa stadissa -teoksen mukaan potslojo juontuu venäjän verbeistä potšit’ ’vaipua uneen, nukahtaa, nukkua’ ja potšivat’ ’nukkua, maata, levätä, olla lepäämässä, levolla’. Taustalla voi lisäksi olla venäjän vuodetta merkitsevä sana postel’.
Ilmauksesta on useita eri variaatioita slangissa, esimerkiksi mennä potšlojuu, botšlojuu, podslojuu. Pääosin suomen itämurteissa, mutta myös muualla, tunnetaan samaa tarkoittavia ilmauksia, mm. käydä potslojoks, käydä potsolleen.
Paunonen, Heikki: Sloboa Stadissa : Stadin slangin etymologiaa (2016)
http://www.kysy.fi/kysymys/voisitteko-kertoa-sanan-potslojo-etymologiasta-ilmeisesti-alun-perin |
