Kyseessä on Italo Calvinon novelli Metsä moottoritiellä teoksesta Marcovaldo, eli,Vuodenajat kaupungissa (suom. Jorma Kapari, Tammi, 1989).
https://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/welcome
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_10851
Eduskunnan kirjastosta kerrottiin, että puhujakorokkeen valintaan ei liity sääntöjä, eli kansanedustajat saavat itse valita, kumpaa koroketta käyttävät.
HelMet-kirjastoissa myöhästymismaksut eivät siirry perintään. Ainoastaan palauttamatta jätetty aineisto siirtyy perintään noin 60 päivän kuluttua eräpäivästä.
Sen sijaan vanhoista myöhästymismaksuista lähetetään viimeistään kolmen vuoden kuluttua muistutuskirje, jotta saatavat eivät vanhene. Perintään ne eivät siirry silloinkaan.
Osoitteesta http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa löytyy lisää tietoja maksuista ja HelMet-kirjastojen käytännöistä.
Laulun nimi on "Tuuti äidin lasta" tai "Tuuti, tuuti äidin lasta". Sen on säveltänyt Juhani Pohjanmies ja sanoittanut Simo Korpela. Laulu alkaa: "Tuuti, tuuti äidin lasta, alkutie on sulla vasta." Säkeistöjä on neljä.
Laulu sisältyy moneen nuottijulkaisuun, esimerkiksi nuotteihin "Aa tuuti lasta : unilauluja lapsille" (Tammi, 2009, mukana myös cd-levy, jolla laulut laulaa Niina Bell) ja Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945). Ainakin näissä nuoteissa ovat myös laulun sanat, kaikki neljä säkeistöä. Esimerkiksi nuotissa "Vauvakulta : laulukirja vauvaperheille" on vain ensimmäinen säkeistö. Mainittakoon vielä, että joissakin nuoteissa laulun sanoittajaksi on merkitty virheellisesti Juhani Pohjanmies tai että laulun...
Kysymäsi kirja löytyy sekä Mikkelin että Jyväskylän kaupunginkirjastoista. Sitä on saatavana myös kirjakaupan kautta tai nettikaupasta, esim. täältä https://ssl.booky.fi/book.php?book_id=9789513405960. Kirjalla on kaksi ISBN-numeroa siksi että uudempaan painokseen on lisätty alkuun 978 ja loppunumero on samalla muuttunut.
Valitettavasti en ole löytänyt tätä sanontaa mistään kirjaston sananlasku- tai sananparsikirjoista eikä se löydy myöskään netistä Matti Kuusen sananlaskutietokannasta. Elämän lyhyydestä kyllä puhutaan, mutta loppu on erilainen. Vähän sinnepäin on netissä viljelty ”Elämä on kuin lapsen paita, lyhyt ja sontainen”. Tutussa Rullaati rullaati –laulussa sanaillaan, kuinka ”elo on lyhyt kuin lapsella paita, muuta kai siitä en sanoa saa.” Tällainenkin versio löytyy:"Elo on lyhyt kuin lapsella paita, siis laitappas lapselles pitempi paita".
JR 53 on jatkosodan aikaiseen 3. divisioonaan kuulunut jalkaväkirykmentti 53, jonka perustamispaikat olivat Pudasjärvi ja Ii. Jalkaväkidivisioonan likimääräinen miesvahvuus Suomen jatkosodan aikaisissa maavoimien joukoissa oli noin 16 400. Jalkaväkirykmentin määrävahvuus oli 3 616 miestä.
TS MM tarkoittaa talvisodan muistomitalia. Sen perustyyppiä jaettiin suomalaisille sotilaille palveluksesta vihollisen tulen alla. Mitalin nauhaan kiinnitettiin 12 x 5 mm kokoinen tunnus, jossa on ristikkäiset miekat. Mitaliin on olemassa yhteensä 15 erilaista solkea: 11 taistelupaikkojen tai rintamasuunnan mukaan sekä 4 eri aselajeista tai muusta palveluksesta.
JS MM on vastaavasti jatkosodan muistomitali. Tämän vuonna 1957 perustetun mitalin oli...
Toki elämäkerratkin ovat todellisuuspohjaisia – tai ainakin niiden olisi tarkoitus olla. Tavallisemmin todellisuuspohjaisuudesta kaiketi kuitenkin puhutaan sepitteellisen ilmaisun yhteydessä: sanotaan esimerkiksi, että romaani (novelli, runo, elokuva, televisiosarja) on todellisuuspohjainen. Todellisuuspohjainen teos perustuu todellisiin tapahtumiin ja usein se hyödyntää myös todellisia henkilöitä. Hyvä esimerkki todellisuuspohjaisesta romaanista on ilmestymisensä aikoihin paljon keskustelua herättänyt Helena Sinervon Runoilijan talossa, Finlandia-palkittu elämäkertaromaani Eeva-Liisa Mannerista (ks. Maija Alftan, Mikä on totta ja kuka saa sen kertoa. – Helsingin Sanomat, 22.4.2005).
Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmissa on Gunnar Falkåsin kirjoittama teos Valkoinen Käärme vuodelta 1946. Kirjan alaotsikko on Tarina vihasta, rakkaudesta ja kummallisista asioista. Teoksen voi kaukolainata oman kirjaston kautta.
Helsingin kaupunginkirjasto ei osta kotoa löytyneitä uusia kirjoja. Ostamme uudet kirjat pääasiassa kilpailutettujen kirjavälittäjien kautta. Vain jos kirjoja ei ole saatavilla niiden kautta, voimme ostaa kirjoja myös muualta.
Lahjoituksia kirjastot sen sijaan voivat kyllä ottaa vastaan, mutta se riippuu siitä, sopiiko kirja kokoelmiin ja voiko sillä arvioida olevan kysyntää kirjastossa. Asiaa kannattaa tiedustella omasta lähikirjastosta.
Kyseessä saattaisi olla Evalisa Agathonin kuvakirja ”Nömpiä harmittaa” (Kirjalito, 1976), johon on suomenkielisen tekstin laatinut Laila Niukkanen. Tarkkaa tietoa ei löytynyt, onko kirja suora suomennos, jonkinlainen mukaelma vai Niukkasen suoraan suomeksi kirjoittama. Useimmat Evalisa Agathonin kuvittamat lastenkirjat ovat kuitenkin käännöksiä.
Valitettavasti tuota kirjaa ei näytä olevan muualla kuin Tampereen pääkirjaston varastossa, joten en ole voinut tutkia sitä tarkemmin. Kirjaa ei löytynyt Fennica-haun mukaan edes Kansalliskirjaston kokoelmista. Jos haluat saada tuon kirjan lainaan, voit saada sen Tampereelta kaukolainana Helsinkiin. Kaukolainatilaus onnistuu osoitteesta http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp löytyvällä...
Kainet verkkokirjastoon voi kirjautua kirjastokortin numerolla ja nelinumeroisella salasanalla eli pin-koodilla, jonka saa kirjastosta.
Kirjastokortin numero on tuo viivakoodin alla oleva pitkä sarja, Kajaanissa se alkaa 205A...
Pin-koodin saa kirjastossa asioidessa, varaa henkilöllisyystodistus mukaan. Sähköpostilla tai puhelimella emme sitä voi antaa.
Pentti Järvisen kuunnelmassa "Vainaja virittää ansan" 26 minuutin kohdalla soi saksalaisen Theo Mackebenin (1897 - 1953) säveltämä Warum? (Miksi?) elokuvaan "Der Student von Prag" (1935). Laulun sanat ovat osa Johann Wolfgang von Goethen runoa "Warum gabst du uns die tiefen Blicke".
Warum? on tullut erityisen tunnetuksi puolalais-virolaisen laulaja ja näyttelijä Miliza Korjuksen (1909 - 1980) tulkitsemana. Laulua on suomeksi esittänyt mm. Mauno Kuusisto.
https://areena.yle.fi/1-4079748
https://fi.wikipedia.org/wiki/Theo_Mackeben
https://fi.wikipedia.org/wiki/Miliza_Korjus
http://www.imdb.com/name/nm0466295/bio?ref_=nm_ov_bio_sm
http://www.mumag.de/gedichte/goe_jw37.html
Helsingin Sanomia ei lainata kotiin missään Helsingin kaupunginkirjaston toimipisteessä, eikä ilmeisesti kesäliitettä ole laitettu erikseen lainattavaksi. Useimmat kirjastot säilyttävät Helsingin Sanomia vain melko lyhyen ajan, mutta Pasilan kirjastossa niitä pidetään pysyvästi mikrofilmaukseen asti. Pasilan kirjastosta voisi siis kysyä liitettä kirjastossa luettavaksi tai itselle kopioitavaksi tai skannattavaksi.
Itäkeskuksen ja Pohjois-Haagan kirjastoissa Helsingin Sanomia säilytetään kuluva kuukausi ja kaksi edellistä kuukautta, joten sieltäkin olisi vielä mahdollista kysyä kesäliitettä. Muuten toukokuun lehdet ja luultavasti liitteet niiden mukana lienee jo poistettu kirjastoista.
Helsingin Sanomat löytyy myös ainoastaan kirjastossa...
Tutkimustietoa siitä, mikä on liikunnanharrastuksen hiilijalanjälki yleensä ja onko se viime vuosina kasvanut, emme löytäneet, mutta esimerkiksi Espoossa järjestettävien Bodom Trail ja Nuuksio Classic -polkujuoksutapahtumien hiilijalanjlki on laskettu. Merkittävin osuus hiilijalanjäljestä kertyi liikkumisesta kisapaikoille. Sen jälkeen toimenpiteitä jalanjäljen pienentämiseksi on tehty. On mm. lisätty kisabusseja ja kimppakyytejä ja reittiohjeita pyöräillen paikalle tuleville.
https://www.olympiakomitea.fi/2020/03/31/liikunnan-hiilijalanjalki-ja-k…
Ilmatieteen laitoksen, Suomen ympäristökeskuksen ja Aalto-yliopiston Yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja koulutuskeskuksen Ilmasto-opas.fi-verkkosivuston mukaan liikunnan...
Liikakansoituksesta on kirjoitettu paljon 1970- ja 1980-luvuilla. Nykyään aiheen käsittely on harvinaisempaa.
Finna-haku löytää 23 teosta asiasanalla liikakansoitus. Niistä uusin on Johan Lahdenperäin 2017 ilmestynyt Elämän biologinen suunta on ylikansoitus. Finna
Jos vaihtaa hakusanaksi väestöongelmat. löytyy 50 teosta. Uusinpana Erkki Tuomiojan 2021 ilmestynyt Tulevaisuuden varjossa : selviääkö ihmiskunta? Finna
Hakusanalla väestönkasvu löytyy 40 kirjaa. Uusinpana Edwar Paicen 2021 julkaistu Youthquake : why African demography should matter to the world Finna
Listoilta löytyy myös monia muita mielenkiintoisia näkökulmia maailman väestönkasvuun.
Musta lumi saattaa johtua esimerkiksi hiilitehtaiden päästöistä: ilmassa on hiilipölyä, ja kun sataa lunta, se tulee näkyville. Mustan lumen talvi -romaanin nimi viittaa mahdollisesti tällaiseen ilmiöön. Päätalo käyttää mustaa talvea myös vertauskuvana, kun väki muuttaa Kainuusta Etelä-Suomeen ja Ruotsiin työpaikkojen ja suotuisampien näköalojen perässä.
