Kanavuoren aarteesta on kerrottu juttuja, mutta kirjallista faktatietoa on hankala löytää.
Kanavuori on Jyväskylässä alue ja vuori, jonka kautta kulkee suosittu, kaunis luontopolku. Korkeus saattaa olla noin 200 metriä korkeiden kallioiden kohdalla. Kanavuoren ulkoilukartassa kerrotaan, että luontopolun maasto ja reitti ovat vaativat. Jyrkänteitä, kallioita ja louhikoita tulee varoa, erityisesti talvella ja liukkailla keleillä. Varovainen kulkija saa palkkioksi kuitenkin hienot näköalat, joita voi ihastella polun varrella.
http://www.jyvaskyla.fi/instancedata/prime_product_julkaisu/jyvaskyla/e…
Nettitietosanakirja Wikipedia mainitsee lisäksi Kanavuoren isot luolastot, joissa on ollut mm. Puolustusvoimien suojeluvarikko tai Alvar Aalto –...
Kyseessä on varmaan Kustannus-Mäkelä Oy:n 1983 julkaisema sarja, johon kuuluu neljä eri kirjaa. Ystävämme taidemaalari, Ystävämme kirjailija, Ystävämme kuvanveistäjä ja Ystävämme säveltäjä. He asuvat kaikki samassa talossa ja lapset vierailevat heidän luonaan. Kirjasarja on käännetty saksankielestä ja idea sekä kuvitus ovat Paul Mangoldin ja alkuperäinen teksti Bernd Schmidt ja suomennos on Kari Vaijärven.
Kerrostaloasukkaita löytyy kirjoja myös tällaisista kirjoista, mutta ne ovat joko tuoreempia tai vanhempia kuin 1990-luku:
Sanna Mander Avain hukassa
Ingrid Skoten Tornitalon Mikko (1969)
Jenni Erkintalo - Réka Király Talo kulman takana
Myös kerrostalosta kertoo Ib Spang Olsen Kissatalo, mutta siinä lapset,...
"Toots" on lähinnä amerikanenglannissa aiemmin käytetty, tyttöön tai naiseen viittaava sana, jonka voisi suomentaa vaikkapa sanalla "kultsi" tai "kulta". Sana esiintyy myös muodossa "tootsie". Se on vanhahtavaa slangia, ja nykyään "toots" korvattanee usein esimerkiksi sanalla "baby". Ks. esim. https://www.etymonline.com/word/toots.
Kipling Societyn hahmonimiluettelon mukaan Shere Khanin nimi viittaa sen korkeaan asemaan lajinsa parissa: "shere" tarkoittaa tiikeriä, "khan" on hallitsijan arvonimi: http://www.kiplingsociety.co.uk/rg_junglebook_names.htm.
Tiedoistasi voin päätellä, että seteli on Saksan keskuspankin painattama (X-tunnus) ja että se kuuluu ensimmäiseen eurosetelisarjaan. Suomen Numismaattisen yhdistyksen sivulla on vinkkejä siitä, kuinka pääset arvioimaan erurosetelisi harvinaisuutta. https://tietopankki.snynumis.fi/eurot/eurosetelit/ Yhdistyksestä voi kysellä myös arviointiapua suoraan.
Suomen Numismaattinen yhdistys https://snynumis.fi/yhdistys/numismaattinen-yhdistys/
Tietoa euroseteleistä:
https://www.ecb.europa.eu/euro/banknotes/denominations/html/index.fi.html#es1-05
https://www.setelit.com/eurosetelit/sarjanumerot-ja-painopaikat
Berliinin ilmasiltaa ja saartoa käsittelee vuonna 2005 ilmestynyt saksalainen elokuva "Taistelu Berliinistä - kylmän sodan ensi päivät". Romaaneista Leon Urisin "Harmagedon - romaani" (1963) kuvaa elämää saarretussa Berliinissä, ja ilmasilta on kirjan tapahtumien keskiössä. Lisäksi ilmasilta on tärkeässä roolissa Hammond Innesin ilmailuseikkailussa "Kummituslentokone" (1951).
Tietokirjoista aihetta käsitellään melko kattavasti ainakin Alexandra Richien teoksessa "Faust's Metropolis - A History of Berlin" (1998, s. 663-673).
Vaski-kirjastojen kokoelmista ei löydy tietokirjaa, joka keskittyisi ainoastaan ilmasiltaan tai Berliinin saartoon, mutta aiheesta on kirjoitettu useita kattavia teoksia englanniksi (esim. Roger G. Miller: "To Save a...
Keskikirjastoista löytyvät seuraavat tuon ajan Hankoa käsittelevät teokset:
Romaanit:
Ahde, J.: Tulen ja raudan rannat. Gummerus, 1975
Jääskeläinen, S.: Punainen Hanko. Otava, 2003
Lassila, P.: Kesän kerran mentyä. Teos, 2017
Samulinen, M.: Majakka vaikenee. Tammi, 1971
Tietokirjat:
Hanko toisessa maailmansodassa. Maanpuolustuskorkeakoulun sotahistorian laitos, 2011
Russarö : Hankoniemen silmä. Suomen Majakkaseura, 2012
Ishchenko, A.: Hangon motti. Hanko maailmankartalle ry, 2017
Karlsson, T.: Hankoniemi vieraissa käsissä. Hangethe Böcker, 2014
Lappalainen, N.: Hankoniemi toisessa maailmansodassa. WSOY, 1987
Silvast, P.: Hanko ja Porkkala. AtlasArt, 2015
Finna.fi :n kautta löytyy Suomen arkistojen, kirjastojen...
Fono.fi:n tietojen mukaan Ahti Taponen on tehnyt käännöksen joka alkaa sanoilla "Jos sä koskaan saat tietää miten tuhlaan...":
http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?kappale=jos+s%c3%a4+koskaan+saa…
Yleisradion levyston Fono.fi -palvelussa on myös lisätietoja La Cumparsitan muista suomennoksista:
http://www.fono.fi/Dokumentti.aspx?culture=fi&id=ebcdbbd6-a7de-48df-8d3…
Kyseessä voisi olla Susan Pricen kirja Sterkarmin poika (Tammi, 2001).Lisätietoa kirjasta Kirjasammossa: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au639346d8-ba12-481a-9d8c-6…
Kari Peitsamon skootteri -yhtyeen levyllä "Sergeant rocker rides again" on yksi albumin musiikillisesta linjasta vähän poikkeava kappale. "Rockin' on heaven's door" -instrumentaali on toteutettu yksinkertaisella kosketinsoitinsäestyksellä. Kestoltaan lyhyt simppeli melodia.
Jos muistikuvasi esittäjästä on oikea, saattaisi tämä vuonna 1991 julkaistu kappale olla etsimäsi. Vihje löytyi punkinfinland.net -sivustolta.
Kirjastomme kokoelmista Peitsamon albumi löytyi cd-painoksena. Verkossa kappale ei näyttäisi olevan kuunneltavissa,
Pirjo Mikkonen ja Sirkka Paikkala arvelevat kirjassaan Sukunimet (Otava, 2000), että jo 1600-luvulla käytössä ollut Tervonen-nimi on voinut alun perin kiteytyä vaikkapa tervanpolttajalle annetusta Terva-alkuisesta liikanimestä. Myös Viljo Nissilän Suomen Karjalan nimistö (Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö, 1975) sijoittaa Tervosen niiden nimien joukkoon, jotka on johdettu ammattinimitysten ryhmään kuuluvista sanoista, eli terva ja tervanpoltto ovat Tervosen taustalla myös Nissilän mielestä.
En valitettavasti löytänyt tietoa siitä, onko "hullu vuosi" -ilmaisu jonkin yksittäisen historiantutkijan keksintöä. Kyseistä ilmaisua (das tolle Jahr) käytettiin kuitenkin lähinnä saksankielisessä historiankirjoituksessa. Todennäköisesti Ranskasta lähtöisin olevaa "kansojen kevät" -ilmaisua (printemps des peuples) tavattiin myös saksalaisessa kirjallisuudessa (Volkerfruhling). "Hullu vuosi" ja "kansojen kevät" ovat molemmat tietysti hieman värittyneitä ilmaisuja ja saattavat kuvat yksittäisen kirjoittajan asennetta vuoden 1848 tapahtumiin.
Kyseessä voisi olla Orvokki Annalan kuvakirja Angervoinen, Ingervoinen. Kirja on ilmestynyt v. 1983 Lasten Omassa Kirjakerhossa Sanoma Osakeyhtiön kustantamana. Kuvituksen on tehnyt Matti Lassila.
Angervoinen-niminen poika on yksinäinen, ja hänellä on Ingervoinen-niminen mielikuvitusystävä, samantapainen poika kuin hän itsekin on. Pojat lähtevät Ingervoisen Länsituuli-hevosella etsimään kultaa sateenkaaren päästä. He päätyvät vuorelle ja sen sisään, missä pojat kohtaavat hiiden ja vuorenpeikon. Satu päättyy siten, että kulta ei koskaan lopu Angervoisen taskuista.
Kaipaamaasi teosta ei käytettävissämme olevin keinoin löytynyt. Muinaisen Egyptin hallitsijoiden nimiä löytyy jonkun verran esimerkiksi Ihmiskunnan ajantiedosta (1965) tai vaikka Historian suursanakirjasta (1998). Mutta jo näitä hakuteoksia selaamalla huomaa, kuinka nimien kirjoitustapa vaihtelee, aika lienee suurin vaikuttaja muuttuneeseen käytäntöön. Internetistä löytyy runsaasti aiheeseen sopivia sivuja, mutta lähinnä englanniksi (esim. Multilingual Egyptological Thesaurus http://www.ccer.ggl.ruu.nl/thes/pirei11.html).
Kannattaisi ottaa yhteys Suomen egyptologiseen seuraan (Fredrikink. 79 C 44, Hki) tai Kotimaisten kielten tutkimuslaitokseen, jotta saisi varmuuden mahdollisesta suomenkielisen kirjoitusasun standardista.
Turun kaupunginkirjastossa ei ole asiakaskäyttöön paperisilppuria kuten joissakin muissa kirjastoissa https://hakemisto.kirjastot.fi/services/hardware/paperisilppuri
Lounais-Suomen jätehuolto ottaa vastaan tietoturvajätettä, mutta se on maksullista
https://www.lsjh.fi/fi/jatelaji/tietoturvajate/
https://www.lsjh.fi/wp-content/uploads/vastaanottomaksut-pienille-jate-erille-2020-fin.pdf
Hei,
Kiivaasta etsinnästämme huolimatta emme onnistuneet löytämään tietoja Henrikki Uitonniemestä. Kenties kyseessä on niinsanotusti tavallinen rivitoimittaja? Asiasta voisi tiedustella vielä Apu-lehdestä tai Suomen Kuvalehdestä suoraan, ehkäpä heillä on arkistoissaan tietoa asiasta.
Ystävällisin terveisin,
Porin kaupunginkirjaston tietopalvelu
Valitettavasti emme löytäneet suoraa vastausta kysymykseen.
Voit etsiä tietoja asiasta seuraavista tiedonlähteistä.
Kirjat
Benjamin T. Jones (2018). This Time: Australia's Republican Past and Future (Redback) Paperback
Turnbull, Malcolm (1999). Fighting for the Republic: the Ultimate Insider's Account. South Yarra: Hardie Grant Books
Kirjoja ei löytynyt suomalaisten kirjastojen yhteisluettelosta. Voit tiedustella kirjojen kaukolainausmahdollisuutta lähikirjastostasi.
Australian Republic Movement
https://republic.org.au/
Records of the Australian Republican Movement, [manuscript].
Unpublished - 1987-2009
https://trove.nla.gov.au/work/7458662?q&versionId=8583984
Australian Republic Movement...
HelMetistä löytyy useitakin suomenkielisiä elämäkertateoksia Kustaa Mauri (Gustav Mauritz) Armfeltista. Jostakin syystä tietokannassa nimeä on käytetty hiukan vaihtelevasti, toisinaan ruotsin-, toisinaan suomenkielistä muotoa.
Teokset saa HelMetistä esille esim. seuraavasti: Valitaan aihehaku ja kirjoitetaan hakuruutuun Armfelt. Saadusta tuloslistasta valitaan Gustav Mauritz ja napsautetaan tätä. Nyt saatavasta tuloslistasta saadaan suomenkieliset teokset rajatuiksi esiin napsauttamalla painiketta "Rajaa / järjestä hakua" ja valitsemalla pudotusvalikosta kieleksi suomi. Lopuksi napsautetaan linkkiä "Vahvista". (Sama toistetaan suomenkielisen nimimuodon kanssa.)
Lupaavilta vaikuttavat esimerkiksi seuraavat teokset:
Kustaa Mauri Armfelt :...
Linnunpesä on latinaksi nidus, lintuhäkki cavea, lintu avis. Kaikki nämä sanat esiintyvät klassisessa latinassa. Linnunpelätti on formido avium, linnunlaulu avium cantus. Latinan kielen antiikin teksteihin perustuvissa sanakirjoissa ei löydy linnunpönttö-sanaa, sellainen käsite lienee ollut vieras tuona aikakautena tai sitä ei esiinny teksteissä. Nykylatinaahan on myös ja Suomi on yksi nykylatinan harrastuksen keskeinen maa, eli tällainenkin käsite voidaan rakentaa. Nykylatinan sanakirjasta löytyy sana koirankoppi casula canis. Casula merkitsee pientä mökkiä, joten tästä voitaisiin johtaa linnun pikku asuinmökiksi casula avium, lintu monikossa ehkä mielellään siksi, että kyse on linnuille tarkoitetusta mökistä (vrt. linnuille tarkoitettu...
