Vihdin pääkirjastossa Nummelassa on lainattavissa hengellistä musiikkia musiikkiosastolla esimerkiksi luokassa 78.37 (liturginen musiikki). Monet äidit lapsineen on tiellä -kappaletta ei kuitenkaan ole lainattavissa Vihdissä eikä Lukki-kirjastokimpassamme. Yleisradion Fono.fi-äänitetietokannan mukaan tuo kappale löytyy äänitteeltä Mustalaislapset laulavat (eri esittäjiä): Keelengo Kenti Zambena (1979) ja kappaleen Monet äidit... esittää Orvokki Baltzar.
Yle Arkistosta löytyi tieto, että Heikki ja Kaija –sarjassa on kaksikin tunnussävelmää. Duurista molliksi muuttuvan, ilmeisesti juuri tuo puhallinkvintetoksi kuvailemasi kappale on Leonid Bashmakovin säveltämä. Toinen, iloisempi kappale on Juhani Raiskisen sävellys.
Yle Arkistosta arveltiin, että kappaleet on sävelletty kyseistä sarjaa varten. Kappaleista ei löytynyt mitään tarkempia tietoja, esimerkiksi nimeä tai opusnumeroa.
Calidris Kustannuksella on suomenkieliset verkkosivut, ja sivustolta löytyvän tiedon mukaan kustantamo toimii nykyisin Ruotsin ja Norjan lisäksi myös Suomessa. Toiminta Suomessa on verkkosivujen mukaan vasta käynnistymässä. Kirjastojen tietokannoista ei ainakaan toistaiseksi löytynyt suomalaisten kirjailijoiden teoksia tältä kustantajalta. Lisätietoja voi kysyä suoraan kustantamosta sähköpostite info@calidriskustannus.fiKustantamon suomenkieliset verkkosivut löytyvät osoitteesta calidriskustannus.fi
Olemme pohtineet sitä, kuinka tekoäly vaikuttaa palveluumme ja sitä, kuinka siitä voisi olla meille hyötyä siitä asti, kun tekoälysovellukset alkoivat olla kaikkien käytettävissä. Tähän mennessä meille ei ole tullut edes mieleen, että emme jatkaisi palveluamme. Tietopalvelu on myöskin kirjastolaissa mainittu yleisten kirjastojen tehtäväksi, joten emme edes näe mahdollisena Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta luopumista, https://www.finlex.fi/fi/lainsaadanto/saadoskokoelma/2016/1492#OT5Tekoälyn mahdollisuudet muuttuvat tietysti koko ajan ja esimerkiksi tuo hakukoneen hakutulosten alkuun sijoitettu tekoälytiivistelmä vaikuttaa olevan sellainen, joka ehkä saattaa vaikuttaa myös siihen, kuinka paljon meille lähetetään kysymyksiä. Vaikuttaisi...
Pääkaupunkiseudun verkkokirjastosta Helmetistä ei löydy mainintaa Haimi Oy:stä. Yliopistokirjastojen yhteistietokanta Linda kertoo, että Haimi Oy –niminen teos löytyy Taideteollisen korkeakoulun kirjastosta, tällä hetkellä lainattavissa, laina-aika 28 vrk. Kirjasto sijaitsee Arabiassa
Aralis-kirjastokeskus on kaikille avoin julkinen kirjasto, joka kokoaa saman katon alle Helsingin kaupunginkirjaston Arabianrannan kirjaston
sekä kolme taidekirjastoa:
- Taideteollisen korkeakoulun kirjaston
- Stadian kulttuurialan kirjastopalvelut
- Pop & Jazz Konservatorion kirjaston.
Aralis-kirjastokeskus: www.aralis.fi
Käyntiosoite:
Hämeentie 135 A,
00560 Helsinki
Postiosoite:
Hämeentie 135 C,
00560 Helsinki
Tätä aihetta on käsitelty mm. seuraavassa artikkelissa, josta alla otteita:
Kun ristit kätesi, kumpi peukalo on päällimmäisenä?
Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim
2002;118(23):2367-2371
Pertti Mustajoki ja Sami Mustajoki
Vain kädellisillä eläimillä esiintyvää lateralisaatiota eli toisen aivopuoliskon ja motoristen toimintojen toisen puolen dominanssia on tutkittu paljon. Kuitenkaan ei tiedetä, miksi toinen puoli on vallitsevampi, eikä myöskään sitä, miksi useimmat meistä ovat oikeakätisiä. Kätisyyden mittarina pidetään yleisesti kirjoituskättä, ja sen mukaan ihmisistä on oikeakätisiä eri tutkimusten perusteella noin 90 %.
Kätisyyden lisäksi lateralisaatiota esiintyy myös jalkaisuudessa, silmäisyydessä...
Suomen kansallisbibliografia -tietokannasta eli Fennicasta löytyy hakusanoilla suomalai* ja mytologia* mm. seuraavat teokset:
Ganander, Christfrid: Mytologia Fennica, 1995/toim. Juha Pentikäinen
Haavio, Martti: Suomalainen mytologia, 1967
Heikkilä, Timo, Kalevalan metafysiikka ja fysiikka, 1999
Hyry, Katja: Lumen ja valon kansa: suomalainen kansanusko, 1955
Kemppinen, Iivar: Johdatus muinaissuomalaieen mytologiaan, 1957 ja saman tekijän Suomalainen mytologia, 1960
Korte, Irma: Nainen ja myyttinen nainen, 1988
Koskinen, Juha: Muinaisusko ja kansanusko Suomessa, 1986
Ollus, Mikko: Väinämöisen juuret, 1989
Pentikäinen, Juha: Kalevalan maailma, 1989 ja saman tekijän Kalevalan mytologia, 1987 sekä Suomalaisen lähtö: kirjoituksia pohjoisesta...
Teoksissa Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004) sekä Nykysuomen sanakirja 3 (1989) kerrotaan sanan vilja merkityksestä.
Niiden mukaan sanan vilja vastineen sanotaan löytyvän kaikista itämerensuomalaisista kielistä sekä saamesta. Saamen kielessä se tarkoittaa runsautta ja yltäkylläisyyttä. Myös suomen kielessä vilja voi viljellyn viljan lisäksi tarkoittaa runsautta, paljoutta, riistaa tms. hyvää. Sanaa pidetään indoeurooppalaisena lainana, jonka alkumuoto wíl(i)jo edustaa venäjän sanaa obílie ts. runsaus, rikkaus.
Ensisijaisesti sanaa vilja käytetään viljakasveista ja niiden tuotteista, mutta myös ravinnoksi viljellyistä viljelykasveista ja niiden tuotteista kuten perunasta.
Laajemmassa merkityksessä sanaa käytetään...
Kunnan saa valita sen mukaan, kenen haluaa vastaavan. Jos valittu kunta ei ole mukana vastaajakirjastojen joukossa tai siellä on muita syitä, jotka estävät vastaamisen, vastaus tulee jostakin muusta kirjastosta. Pääsääntöisesti kuitenkin kunnat vastaavat niiden alueelta tulleisiin kysymyksiin.
Kysy kirjastonhoitajalta ei ole oikea kanava antaa palautetta kirjastojen henkilökunnasta. Henkilökunnan käytöstä ja myös yksittäisen kirjaston toimintatapoja koskeva palaute on aina lähetettävä suoraan kirjastoon kirjastonjohtajalle. Valtakunnallisen Kysy kirjastonhoitajalta -palvelun toimitus vastaa vastaamisesta ja valvoo, että kysymyksiin vastataan asiallisesti, mutta mihinkään muuhun henkilökunnan käytökseen meidän...
Tässä muutamia löytämiäni hoito- ja pesuohjeita sisältäviä sivuja. Tuon kultauksen kanssa käsittääkseni kannattaa olla tarkkana (suojata pesun ajaksi). Kultaus ei ole tosin liene ikuiseksi tehtykään.
http://www.kaavinkivi.fi/index.php?p=hoitoohjeet&i=1
http://www.hautakiviliiketurunen.fi/hoito-ohjeet.htm
http://www.loimaankivi.fi/fi/Tuotteet/Hautakivet/Hautakiven+hoito/
Vanhat sanomalehdet ovat periaatteessa luettavissa paperiversioina Kansalliskirjastossa (https://www.kansalliskirjasto.fi), mutta yleensä lehdistä saa käytettäväksi vain mikrofilmit. Jos paperilehden tarpeeseen on perusteltu syy, niin lupaa paperilehtien lukemiseen voinee pyytää.
Kansalliskirjaston lehtiä voi etsiä Fennica-tietokannasta osoitteesta https://finna.fi. Frank-monihaku osoitteessa http://monihaku.kirjastot.fi/fi/ on puolestaan kätevä, jos haluaa selvittää, onko jotakin lehteä jossakin Suomen kirjastossa.
Suomen kielen sanakirjat -sarjassa on ilmestynyt: Suomalainen fraasisanakirja / toim. Sakari Virkkunen,
(Suomen kielen sanakirja 2) ja Lentävien lauseiden sanakirja / toim. Maunu Sinnemäki, (Suomen kielen sanakirja 5). Nämä ovat mainioita lähteitä suomalaisiin ja myös yleismaailmallisiin sanontoihin. Mm. "Täynnä kuin Turusen pyssy" -sanonta löytyy fraasisanakirjasta.
Kappale on nimeltään Kirje sulle (alkuper. nimi Per Lucia, tekijät M. Fabrizio, R. Fogli ja V. Stampinato.) Laulun suomalaiset sanat löytyvät esimerkiksi nuottikokoelmalta Katri Helena: Parhaat. Fazer Musiikki, 1993 (F 07615-8) ja ne ovat Raul Reimanin käsialaa.
Hei,
Lilianna on versio nimestä Liliana, joka tulee latinan sanasta "lilium" tai "lilion" jotka momennat tarkoittavat liljaa. Nimi yleisesti ottaen tarkoittaa "puhdasta", "viatonta" tai "huoletonta".
Nimeä käytetään Pohjois-Amerikassa ja suuressa osassa Eurooppaa ja se on suosittu erityisesti, Italiassa, Espanjassa, Portugalissa, Romaniassa ja Puolassa.
Veikko Huovisella on vaimo ja kolme lasta, tytär on syntyntynyt 1959 ja kaksi poikaa, jotka ovat syntyneet 1962 ja 1964.
Lisää tietoja kirjailijasta ja hänen perheestään löytyy
esim. kirjoista: Arto Seppälä: Ajatus on hiirihaukka sekä Veikko Huovinen: Muina miehinä: kirjailijan muistelmia. Kirjoissa on myös kuvia.
Vaalilain 17 §:n mukaan tosiaan " Sekä vaalilautakunnan että vaalitoimikunnan jäsenten, että niiden varajäsenten tulee mahdollisuuksien mukaan edustaa asianomaisessa vaalipiirissä edellisissä eduskuntavaaleissa ehdokkaita asettaneita puoluerekisteriin merkittyjä puolueita. Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien poliittista edustavuutta tarkastellaan erikseen jäsenten ja varajäsenten kohdalla. Näin tehdään myös tasa-arvolain soveltamisessa. Sekä varsinaisissa jäsenissä että varajäsenissä on siis oltava naisia ja miehiä kumpiakin vähintään 40 %."
Vaalitoimitsijoiden valitseminen rekisteröityjen puolueitten edustajien joukosta tähtää sekä keskinäiseen valvontaan että pyrkii varmistamaan kansalaisten näkemyksiä tasapuolisesti edustavaan...
Sorri sukunimenä: (lähde: Mikkonen-Paikkala: Sukunimet / 2000). Nimi esiintyy satakuntalaisissa lähteissä jo keskiajalta lähtien: esim. Olavi Sorri 1440-luvulla Messukylässä. Aitolahdella nimi on kiteytynyt kylännimeen Sorrila eli Sorila. Nykyisin sukunimi on yleisin Keski-Suomessa, mutta on säilynyt myös muualla Länsi-Suomessa. Sukunimiä ovat myös Sorila ja Sorrela. Nimiin sisältynee vanha yksilönnimi, vert. Sorri peep Tarton alueella 1600-luvulla.
Sorrien suvulla on myös oma sukuseura, jossa kerrotaan enemmän ko. sukunimestä ja sen historiasta sekä Sorrien suvusta. Tiedot löytyvät Internetistä sivulta http://suvut.genealogia.fi/sorri/index.htm
Uusi suomalainen nimikirja (1988) -kirjan mukaan (s. 510) Litmanen on karjalainen sukunimi, josta löytyy mainintoja Parikkalasta, Kesälahdelta ja Lumivaarasta, sekä Savosta Sulkavalta. Litmasia on ollut samoilla seuduilla jo 1600-luvulta alkaen. Pohjanmaalaisia juuria nimelle ei löytynyt, ei myöskään ulkomaisia.
Karjalassa ja Savossa on käytetty nimitystä litma eräästä vesikasvista. Litmasuo tarkoittaa vetistä suota. Litmakka taas merkitsee märkää ja liukasta, ja ihmisestä puhuttaessa sillä tarkoitetaan mielistelevää, viekkaasti kohteliasta. Arvellaan, että näiden sanojen pohjalta on voinut syntyä liikanimi, johon sukunimi Litmanen perustuisi.
Käytettävissä olevien lähteiden mukaan Sveitsissä asuu ainakin aspiskyy, joka on sukua kotoiselle kyykäärmellemme. http://switzerland.isyours.com/e/guide/basics/ticks.snakes.html -opas tosin kertoo, että Sveitsin käärmeet eivät ole tappavan myrkyllisiä.
