Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mikä Maaria Leinosen runo kyseessä ja missä teoksessa runo on julkaistu? Pätkiä runosta: "Heräsit liian varhain kevääseen, perhonen ...vaan mikä riemu niillä… 2723 ”Liian varhain heräsit perhonen kevääseen. Lepatat kulokenttien kukattomien varpujen yllä. Kuihdut kylmenevään iltaan löytämättä ainuttakaan kukkasta täyttämättä tehtävääsi turhana kuin keskeneräinen unohtunut ajatus…” Näin alkava Maaria Leinosen runo löytyy teoksesta Suven ja talven välimerkit (1992) sivulta 28. Runo löytyy myös kokoelmasta Elämän täysi; Kootut runot 1980-1993 (2005) sivulta 308.
Haluaisn tietää mitä sukunimi Siik tarkoittaa ja mistä se on peräisin. Kaiken tiedon. :) 2244 Hei, sukunimesi onkin aika harvinainen,Väestörekisterikeskuksen Nimipalvelun mukaan sukunimeä Siik on tällä hetkellä käytössä seuraavasti: Nykyisenä nimenä suomalaisilla: yhteensä 221 miehillä 109 naisilla 112 Suomessa 189 ulkomailla 32 Siik tulee ruotsinkielen sanasta sik joka tarjoittaa siikaa. Siika-alkuisia suku- ja paikannimiähän on Suomessa runsaasti, mutta sinun nimesi on siis alkuperäisessä muodossaan. Meillä on valitettavasti lähes kaikki nimikirjat kirjastosta lainassa, joten en saanut ihmeemmin tietoa kirjallisia lähteistä. Pitjo Mikkosen kirjassa Sukunimet ei ole nimestä mitään, johtuu varmaan se harvinaisuudesta/vierasperäisyydestä. Netissä on sukututkimusharrastajien sivustoja, joilla nimi vilahtaa. Tässä eräs esimerkki: "...
Haluaisin tietää onko kirjastossanne jotain suomalaisen kirjailijan kirjoittamaa kaunokirjallista teosta, jossa esiintyisi jollakin lailla lohikäärme… 872 Kirjaston aineistotietokannasta Helmetistä löytyivät seuraavat fantasia romaanit: Auer, Ilkka: Sysilouhien sukua : lumen ja jään maa, Nummelin, Aki: Tuhon hetki. Voit itse etsiä mahdollisia muita kirjoja ja katsoa näiden kirjojen sijainnin osoitteesta www.helmet.fi. Kaunokirjallisuus on myös asiasanoitettu, joten voit etsiä hakusanalla lohikäärme.
Isäni isoisä ja isoäiti vihittiin vuonna 1859. Vihkimistiedon lopussa "Hiskissä" on: "hemma i skrud". Mitä tämä tarkoittaa? 462 "Hemma i skrud" on suomeksi "(vihitty) kotona juhla-asussa". (Sinikka Karskela, Sukututkijan tietokirja)
Mistä ja miten saa kirjastokortin, kaikkea muuta tietoa sivuilta löytyykin mutta ei tätä 4013 Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin. Tästä perusohje tiivistetysti: "Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite." http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Onko jossain kerrottu miksi kylpyhuoneessa pesukoneen töpseli on aina asetettu niin korkealle? 971 Hei, Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa. Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske." Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
Mikä on hihhulin lisäksi toinen suomen kielen sana, jossa on kaksi h-kirjainta peräkkäin? Kuulemma Arto Nyberg on joskus luvannut tarjota kahvin ja viinerin… 3635 Kielitoimiston sanakirjasta ei löydy hihhuli-sanan lisäksi toista suomen kielen sanaa, jossa on keskellä kaksi h-kirjainta.   https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/
Mikä on LAIDETIE, liittyykö historiaan? 462 Kysymyksessä on keskiaikainen tie, joka kulki Turusta Huittisten ja Tyrvään kautta Pirkkalaan ja edelleen Hämeenlinnaan. Tiessä oli kolme haaraa: Huittisista Kokemäen kautta Poriin, Hämeenkyrön ja Hämeenkankaan kautta Pohjanmaalle sekä Kangasalan ja Oriveden kautta Laukaaseen. Lähteet: Satakunnan vanhat tiet ja kestikievarit, Satakunnan historia IV, Suomen teiden historia 1, Vakkilainen, Matti: Vanhoilla valtateillä
Tekoälyn mukaan Helmet- ja Vaara-kirjastoista voisi lainata kameran, pitääkö paikkansa? 111 Hei,Nyt on tekoäly antanut harhaanjohtavaa tietoa. Vaara-kirjastolla ei ole asiakkaille lainattavia kameroita. Muutamia kameroita on vain henkilökunnan käyttöön tapahtumien yhteydessä jne. Lainattava kamera vaatisi aika paljon resurssia ja osaamista huollon, tarkistuksen osalta lainauksien jälkeen puhumattakaan itse kameran ostoon tarvittavasta kertainvestoinnista. Esineet tulevat kirjastojen kokoelmiin pitkälti eri hankkeiden yhteistyökumppanien kautta eikä niitä hankita omasta aineistomäärärahasta.Helmet-kirjastoissakaan ei näyttäisi olevan asiakkaille lainattavia kameroita ainakaan tietokannassa. Ainoastaan muutama webkamera kirjastossa käytettäväksi esim. Teams-videokokouksiin tai vastaavaan.Kameroita voi hakea eri kirjastokimppojen...
Mikä ötökkä kyseessä? Olivat kiinni omenan raakileessa. 342 Yksi yli 60 leppäkerttulajistamme kotelossaanhan se siinä, olisikohan isopirkko. Sami Karjalainen, Suomen leppäkertut
Kysyisin kahta lyhyttä Shakespeare-sitaatin suomennosta. Tarvitsisin niitä erään amerikkalaisen romaanin suomennostyössä. 1. Näytelmä Julius Caesar, 4. näytös,… 3434 Laitan tähän sitaatit Paavo Cajanderin klassisina suomennoksina, koska ne ovat helposti saatavilla ja tekijänoikeuksien suojan ulkopuolella, sillä Cajanderin kuolemasta on kulunut enemmän kuin 70 vuotta. Cajanderin suomennos ”Julius Caesarista” löytyy Gutenberg-projektista osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Cajander suomentaa sitaatin (ja sitä seuraavat rivit) seuraavasti: ”Vuoks’ on ja luode ihmiskohtaloissa: Jos vaarin otat nousun, vie se onneen, Jos laiminlyöt sen, koko elinjuoksus st [sic] Kareihin takeltuu ja kurjuuteen.” Cajanderin suomentama ”Macbeth” on luettavissa osoitteesta http://www.gutenberg.org/etext/16893. Hän on riimitellyt katkelman suomeksi seuraavasti: ”On kaunis tämä linnan paikka; ilma Suloinen, vieno...
Etsin häälahjaksi Monte Kriston Kreivi kirjaa ja sain hakutulokseeni kauniinnäköisen Monte Kriston Saari kirjan. Olen kuullut kirjasta aikaisemminkin, ja myyjä… 1300 "Monte Criston saari" ei ole tiivistelmä "Monte Criston kreivistä", vaan sen jatko. Vuonna 1952 ilmestyneen suomennoksen esipuheessa suomentaja Yrjö Korhonen kertoo, että 'Kreiville' kirjoitettiin kaksikin jatkoa, jotka olivat toisistaan riippumattomia, mutta ilmeisesti kuitenkin molemmat sopusoinnussa Alexandre Dumas'n suunnitelmien kanssa. Toisen jatkon ("Maailman herra" ja "Miljoonamorsian") pääasiallinen kirjoittaja oli Adolf Mützelburg, toisen, siis tämän "Monte Criston saaren", Le Prince.
Onko Suomen alueella elänyt neandertalinihmisiä? 668 Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia. Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle. Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat...
Onko missään pianoa asiakkaitten käyttöön? HELSINKI ( espoo vantaa ) 2447 Asiakkaat voivat soittaa kirjaston pianoa Helsingissä Kirjasto 10:ssä (sähköpiano), Vantaalla Tikkurilassa ja Espoossa Sellon kirjastossa (piano, flyygeli ja urkuharmoni). Varaa aika etukäteen: http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjasto10/yhteystiedot/ http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;135;137;217;464;476 http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17362;17370;17389
Suhtaudutaanko muualla maailmassa miehiin, jotka eivät ole käyneet armeijaa yhtä jyrkästi kuin Suomessa ja jos ei, miksi Suomessa ajatellaan, että sellaiset… 474  Kannattaa tutustua aiheesta kirjoitettuihin teoksiin, esimerkiksi seuraaviin: Puolustuslinjalla : yhteiskuntatieteellistä ja historiallista tutkimusta maanpuolustuksesta ja asevelvollisuudesta /toim. Teemu Tallberg, Anni Ojajärvi ja Tiia Laukkanen, kirjoittajat Anders Ahlbäck et al. Tasa-arvoinen turvallisuus? : sukupuolten yhdenvertaisuus suomalaisessa maanpuolustuksessa ja kriisinhallinnassa /toim. Pirjo Jukarinen ja Sirkku Terävä Suomi on yksin Euroopan asevelvollisuuskartalla kertoo Yleisradio sivuillaan (2013) https://yle.fi/uutiset/3-6828285  Tasa-arvovaltuutetulta on kysytty asiasta: https://www.tasa-arvo.fi/usein-kysyttya World Factbook kertoo asevelvollisuudesta https://www.cia.gov/library/publications/...
Olisiko mahdollista saada kirjallisuusluetteloa tunteita käsittelevistä kirjoista 1-6-vuotiaille? 505 Lapsille sopivalla tavalla tunteita käsitellään esimerkiksi seuraavissa kirjoissa:   Kuvakirjat ja runot: Browne: Martti murehtija (huolestuneisuus) Forssén Ehrlin: Rohkean Rikun hulinaviikko (tunnetaidot) Georgiou: Lari tuntee itsensä vihaiseksi : tarina siitä, miten vihan tunnetta opitaan hallitsemaan Georgiou: Laria ärsyttää (epäonnistuminen, virheistä oppiminen) Georgiou: Lina on vihainen : metsäjengin tarina turhautumisesta Georgiou: Mimi oppii virheistään : metsäjengin tarina kasvun asenteesta Georgiou: Timo suree ystävää : metsäjengin tarina tunteisiin tutustumisesta Higginson: Kiukkupussit Hai: Mörkö Möö ja Mikko Pöö (pelot, hirviöt, kellarit) Huikko: Miltä Sipukaisesta tuntuu? Jones: Tunteet Kanto: Perttu...
Luin kevättalvella dekkarin, jonka oli tarkoitus olla mukana lukudiplomissani. Nyt hukassa ovat kuitenkin kirjailija ja tämän teos. Muistan juonen melko… 1075 Kyseessä on Karin Fossumin dekkari Mustat sekunnit.
SKDL:n vaaliohjelmassa sodan jälkeen on mm. seuraavanlainen lause:Vaadimme sotarikollisia syytteeseen,sotakuluja niiden maksettaviksi, jotka ovat sodan… 121 Kansandemokraattien Messuhallin kokouksessa 27.11.1944 hyväksytyn julkilausuman toisen kohdan mukaan neuvostovastainen sota oli Suomen historian suurimpia rikoksia. "Millään nämä henkilöt eivät voi rikoksiaan sovittaa, mutta rankaisematta heitä ei voi jättää yhtä vähän kuin voidaan jättää rankaisematta ne, jotka sotaa hyväkseen käyttäen ovat harjoittaneet julmuuksia."Sekä kommunistit että pian välirauhansopimuksen jälkeen perustettu SKDL puhuivat paljon sota-ajan johtajien vastuusta. Ne pitivät tavoitteena Romanian ja Bulgarian mallin mukaisia pikapidätyksiä ja kansantuomioistuimia, joiden pääpaino oli sisäpoliittinen. Uuden vuoden puheessaan kansandemokraattien keulahahmo Hertta Kuusinen vaati sotasyyllisten oikeudenkäyntiä ja...
Etsin nimeä lastenkirjalle, jota minulle luettiin 90-luvun alussa (kirja lienee painettu jo 80-luvulla). Kirjassa eläinhahmot tekevät erilaisia kodin askareita… 651 Dahlerup, Rina. Teos:[Pigejob - drengejob] Nimeke:Yhdessä osataan / Rina Dahlerup ; [suom. Kaarina Ripatti]. Kieli:suomi Julkaistu:Hki : Tammi, 1978 Painettu/Valmistettu:(pain. Italiassa) Ulkoasu:[29] s. : kuv. ; 21 cm. Sarja:Nalle ja naapurit Alkuteoksen kieli:dan ISBN:951-30-4508-0 (sid.) : UDK-luokitus:839.8 -3 (024.7) Muu(t) tekijä(t):Ripatti, Kaarina. Tämä oli hyvin suosittu kirja Töölön kirjaston satutunneilla 1980-luvulla. Samaan sarjaan kuului myös samalta vuodelta kirja "Suututaan ja sovitaan". Kirjan sidos oli hyvin heikko, joten ainuttakaan kirjan kappaletta ei löydy helmetistä.Ruotsiksi nimellä "Brumme och Mickelina" kirja löytyy Pasilan varastosta luokasta 2.7.
Helsingin ruotsinkieliset oppikoulut (keskikoulut, lukiot...) 1940-luvun alusta peruskoulun tuloon asti? 1622 Helsingin koulujen historia on yhtä vanhaa kuin kaupungin oma historia. Pasilan kirjaston Helsinki-kokoelmasta löytyy yksittäisiä kouluhistoriikkeja Helsingin ruotsalaisista kouluista. Teosten saatavuustiedot löytyvät Helmet-verkkokirjastosta, kirjoittamalla hakusanakenttään hakusanat Helsingfors ”läroverk” http://www.helmet.fi/ Helsingin tietokeskuksen sivuilta löytyi yhteisluettelo Helsingin suomen- ja ruotsinkielisistä kouluista ajalta 1833-1977http://www.hel2.fi/Tietokeskus/kaupunginarkisto/yleisluettelo2/listaope… Edelleen netistä löytyi Suomen yksityisten oppikoulujen digitaalinen matrikkeli,jossa koulut on esitelty nimen ja perustamisjärjestyksen mukaanhttp://www.yksityiskoulut.fi/matrikkeli/index7.htm Utbildningsverketista eli...