Pentti Lempiäisen Suuren etunimikirjan mukaan Alpi on lyhentymä Albinuksesta, joka puolestaan on johdos latinan valkoista merkitsevästä sanasta albus. Katolinen kirkko tuntee viisi Albinus-nimistä pyhimystä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Alpi-nimen Albianokseen, joka on perimätiedon mukaan pappismarttyyri 300-luvun alusta.
Etsitty kirjailija on Jukka Itkonen. Lepakko-runo löytyy Itkosen uusimmasta runokokoelmasta Krokotiili hikoaa ja muita eläinrunoja (Kirjapaja, 2010):
Suussa piikkihampaat,
siipipari nahkaa.
Se lentää tutkan avulla,
eikä päätäpahkaa.
Helmet-kirjastojen valikoimista löytyi aiheeseen sopivia kirjoja, vaikka suurin osa niistä ei ole omaelämäkertoja.
Luokkaretkellä hyvinvointiyhteiskunnassa : nykysukupolven kokemuksia tasa-arvosta / Katriina Järvinen ja Laura Kolbe. – Helsinki : Kirjapaja, 2007 (Hämeenlinna : Karisto Oy:n kirjapaino).
Kauaksi kotoa : muutoksen sukupolvi kertoo / [toimittaneet:] Anja Salokannel ja Kaija Valkonen. - Helsinki : Kirjapaja, 2012 (Hämeenlinna : Kariston Kirjapaino).
Muurarin pojasta miljonääriksi : Anders Wiklöfin tarina / kirjoittanut Staffan Bruun ; suomentanut Meri Kuula-Bruun. - Helsinki : Kustantamo S&S, 2019.
Sylvi-Kyllikki Kilpi : matka valtakunnan vaikuttajaksi / Jaana Torninoja-Latola. - Helsinki : Into, [2021]
Pienet suuret...
Suomen ensimmäinen kahvipaahtimo Gustav Paulig perustettiin vuonna 1904. Aluksi paahdettu kahvi toimitettiin kauppoihin viiden kilon pakkauksissa. Myöhemmin siirryttiin käyttämään 250 ja 500 gramman paperipussipakkauksia. Ensimmäiset tuotemerkit Paulig lanseerasi vuonna 1929. Ne olivat Juhlasekoitus ja Presidentti, jotka ovat nykyisten Juhla Mokka ja Presidentti -kahvien edeltäjiä. Ne ovat siis todennäköisesti Suomen ensimmäiset kahvimerkit, jotka ovat edelleen myynnissä.
Lähteet ja lisätietoa
Jorma Sipilä: Yhä jalompaa kahvijuomaa! : Suomen kahvi- ja vastikepaahtimot sekä sikuritehtaat (2007)
Pauligin historia: https://www.paulig.fi/yritys/pauligin-historia
Juhla Mokka: kahvin tarina https://www.paulig.fi/kahvit/juhla-mokka/kahvin-...
Nuotti Maija Vilkkumaan säveltämään ja sanoittamaan kappaleeseen Ingalsin Laura löytyy kirjasta Gargano, Luca: Maija (WSOY, 2004). Nuotissa on laulun melodia, sanat, sointumerkit ja bassoääni. Kitarahitit 2 -nuotista (F-Kustannus, 2010) Ingalsin Laura löytyy myös, mutta siinä kappaleita ei ole nuotinnettu kokonaan, vaan sanojen ja sointumerkkien lisäksi se sisältää vain kappaleiden introt ja soolot kitaralle tabulatuurinuottikirjoituksena.
Nuotti Markku Impiön säveltämään ja sanoittamaan ja Kaija Koon esittämään kappaleeseen Tinakenkätyttö löytyy esim. Suuren toivelaulukirjan osasta 22 (kosketinsoitinsovitus, sanat, sointumerkit). Kappale löytyy myös nuoteista Pop tänään vol. 3 (F-Kustannus, 2013) ja Kids hits (F-Kustannus, 2014). Niissä...
Suomeksi on hiljan ilmestynyt ruotsalaisen aatehistorioitsijan Karin Johannissonin teos "Melankolina huoneet". Turkulaisen kulttuurihistorioitsija Kirsi Tuohelan väitöstutkimus "Huhtikuun tekstit" (2008) käsittelee kolmea naiskirjailijaa, Victoria Benedictssonia,Amelie Skramia ja Laura Marholmia, juuri melankolian näkökulmasta. Hänen lähdeluettelostaan löydät lisää tutkimuskirjallisuutta. Tuohelan artikkeli löytyy mm. teoksesta "Kulttuurihistoriallinen katse" (2010). Artikkelikokoelmassa "Nostalgia: kirjoituksia kaipuusta, ikävästä ja muistista" (2007) voi myös olla hyötyä. Ruotsalaiselta uskontotieteilijä Owe Wikströmiltä on suomennettu teos Kaipauksen puolustus (2010). Norjalaisen Espen Hammerin pieni teos "Melankoli: en filosofiks esse...
Ensimmäinen Viiru ja Pesonen -kirja Viirun syntymäpäivät julkaistiin vuonna 1984. Kirjoissa Ukko Pesonen ja hänen kissansa Viiru elävät yksinkertaista elämää maaseudulla, mutta aivan tarkkaa ajankohtaa tarinoille on mahdotonta sanoa. Kirjojen hahmojen vaatetus viittaa 1900-luvun ensimmäisiin vuosikymmeniin, ja kuvituksessa vilahtelee Pesosen kodissa käytössä olevia "vanhanaikaisia" esineitä kuten maitotonkkia, emalipottia, putkiradioita ja öljylamppuja, mutta myös modernimpia esineitä kuten autonrenkaita, rullaluistimia ja kuulosuojaimia. Kirjojen seikkailut ovat kuitenkin ajattomia, eikä tarinoissa ajankohtaa määritellä sen tarkemmin, joten kyseessä lienee satujen "vanha hyvä aika".
Asiakas voi lukita varauksensa väliaikaisesti omissa tiedoissaan. Kun varaus on lukossa, se pysyy paikallaan varausjonossa mutta ei tartu hyllyssä oleviin tai palautuviin niteisiin. Nimekkeestä voi olla pitkäkin jono varauksia, mutta jos kaikki ovat lukossa, uusi aktiivinen varaus ohittaa ne.
Jane Austenin aikana pyrittiin välttämään maaomaisuuden jakamista useamman henkilön kesken, koska suku olisi sillä tavoin menettänyt vähitellen omaisuutensa. Yleensä maaomaisuuden peri kokonaan vanhin poika. Tällä tavoin omaisuus ei hajonnut pienempiin osiin vaan pysyi saman suvun hallussa sukupolvelta toiselle.
Myös naiset saattoivat periä maata ja omaisuutta. De Bourgit ja Bennetit soveltavat maaomaisuutensa erilaisia perintöjärjestelyjä. Bennetin suvun tavoitteena oli nimenomaan maan säilyttäminen saman suvun piirissä, siksi sitä ei jaettu tyttärien kesken, vaan maaomaisuus meni herra Bennetin lähimmälle miespuoliselle sukulaiselle.
Lady de Bourgin suvulla on toisenlainen perintöjärjestely, joten neiti de Bourg perii huomattavan...
Sanonta "rikas tyttörukka" lienee lainaa englanninkielisestä ilmauksesta "poor little rich girl". Näytelmäkirjailija Eleanor Gates julkaisi tämän nimisen kolminäytöksisen näytelmän vuonna 1912. Ensi-iltansa se sai tammikuussa 1913. Vuonna 1917 siitä tuli elokuvaversio, jonka pääosaa näytteli Mary Pickford. Irving Cummingsin ohjaamassa vuoden 1936 uudelleenfilmatisoinnissa pääroolissa nähtiin Shirley Temple. Suomessa Cummingsin elokuvaa esitettiin nimellä Rikas tyttörukka. Samaa nimeä käytettiin myös 1987 julkaistusta Charles Jarrottin elokuvasta Poor little rich girl : the Barbara Hutton story.Ilmausta "poor little rich girl" popularisoi ja sen kehkeytymistä vakiintuneeksi sanonnaksi edisti myös sen niminen Noel Cowardin kirjoittama...
Kyseessä on kaiketi vuoden 1701 virsikirjan numero 274 "Pois makia mailma jää! Mun sielun' päänänsä Täält pyrkii ylös vielä...", joka vuoden 1886 virsikirjassa oli numerolla 392 ("Pois mailma makia! Sieluni halajaa Pois turhuudesta tästä...") ja vuoden 1938 numerolla 452 ("Pois turha maailma, Sua en mä halaja..."). Uusimpaan vuoden 1986 kirjaan teksti ei enää päässyt.
Vuoden 1701 virsiin löytyy nuotit teoksesta
Yxi tarpelinen nuotti-kirja : Vuoden 1702 painettu virsisävelmistö : Näköispainos ja kriittinen editio / Toimittanut Erkki Tuppurainen. -Suomalaisen kirjallisuuden seura, 2001.
Osa näistä sävelmistä löytyy myös sivulta
http://www2.siba.fi/virtuaalikatedraali/vanhatvirret/vv.html
Nähdäkseni ei kuitenkaan numero 274 (mahdollisesti...
Saippuaa valmistetaan keittämällä rasvoja tai öljyjä emästen kanssa. Maultaan emäkset ovat karvaita. Hyvä tuoksu johtuu saippuoimisessa käytetyistä estereistä, jotka tuoksuvat useimmiten hyvältä.
Lähteet:
https://www.helsinki.fi/sites/default/files/atoms/files/saippuan_valmistus_opettaja.pdf
https://fi.wikipedia.org/wiki/Em%C3%A4s
https://fi.wikipedia.org/wiki/Esterit
Suosittelen tarttumaan Mikko Moilasen teoksiin, jotka käsittelevät juuri hakemaasi aihetta: Kohtalona mestauslava - kuolemanrangaistus Suomessa 1500-1825 (Docendo 2021) ja Suomen pyövelit (Docendo 2019).Kohtalona mestauslava -kirjan lopussa on luettelo nykyisen Suomen alueella sijainneista mestauspaikoista (kaikkia siinä ei luultavasti ole lueteltu). Sipoosta Moilanen listaa kaksi mestauspaikkaa (s. 525). Toinen on Bålan, kirkonkylä, Smedåkersbacken (koordinaatit P 60° 52,310' ja I 28° 54,516'), joka on permätiedon mukaan toiminut 1700-luvulla mestauspaikkana. Se on sijainnut paikalla, jossa toimii nykyisin ruotsinkielinen yläaste. Toinen mestauspaikka on ollut Göststenen (Götankivi) (koordinaatit P 60° 22,509' ja I 25° 21,808'), joka on...
Kansallisarkiston Arkistojen Portti -palvelussa on aineisto-oppaita, joita voi selata aakkosittain. Lotta Svärdin arkistoista ja niiden tutkimisesta kerrotaan sivuilla https://portti.kansallisarkisto.fi/fi/aineisto-oppaat/lotta-sv%C3%A4rd esim. seuraavaa:Kansallisarkistossa säilytettävää Lotta Svärd -järjestön arkistoa voi tutkia Helsingin toimipaikassa niin, että tilattu aineisto toimitetaan tilausta seuraavana arkipäivänä. Arkistoluetteloon voi tutustua Astia-verkkopalvelun kautta. Lotta Svärdin arkistoja voi hyödyntää monenlaisessa tutkimuksessa. Henkilöhistoriallisen tutkimuksen tekijät voivat sen avulla saada tietoa yksittäisistä lotista. Lotista ei ole kuitenkaan olemassa samanlaista kantakortistoa kuin sotilaista, joiden...
Hei!
HelMet-verkkokirjastosta löytyy melko runsaasti Hämeen historiaa, perinteitä ja kulttuurihistoriaa käsittelevää aineistoa. Hae asiasanalla "häme" tai "hämäläiset".
http://www.helmet.fi/
SKS:n arkistot ja kirjasto tarjoavat tietopalvelua muun muassa perinnetieteiden ja kulttuurien tutkimuksen alalta. Lisätietoa alla olevasta linkistä:
http://www.finlit.fi/palvelut/tietopalvelu.htm
SKS:n verkkoaineistot:
http://www.finlit.fi/aineistot/verkkoaineistot.php
Tampereen yliopiston perinnearkisto säilyttää äänitteitä, valokuvia, äänilevyjä, soittimia sekä käsikirjoituksia, joista saattaa olla sinulle hyötyä tutkimustyössäsi.
http://www.uta.fi/laitokset/mustut/arkistosivut/kokoelma.htm
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on tällä hetkellä muutama CD-äänitteellinen norjan kielen kurssi (ks. oheinen lista). Kurssipakettien laina-aika on neljä viikkoa. Tervetuloa tutustumaan tarkemmin pääkirjaston musiikkiosastolle! (p.017-182325)
Norwegian in 60 minutes- Singapore : Berlitz, 2008. (1 nide, 1 CD-äänilevy)
Alkeistaso. - Norjan kielen sanoja ja sanontoja matkailijalle; opetuskieli englanti. - Paketissa CD-äänite ja siihen liittyvä vihkonen
Danbolt Simons, Margaretha
Teach yourself Norwegian conversation. - Great Britain : Hodder Education, 2006. (1 nide, 3 CD-äänilevyä)
Alkeistaso. - Tiivis suullisen norjan kielen kurssi aloittelijoille, opetuskielenä englanti.-Paketissa tekstivihkonen ja kolme CD-äänitettä
Andersen, Hadle...
Yleisimmin käytetty suomenkielinen nimitys sähkökäyttöiselle lettujen tai pannukakkujen paistolaitteelle verkkokauppojen valikoimissa näyttäisi olevan lettukone (crepe maker).
Googlen kuvahaku sanalla lettukone
Crêpe maker - Wikipedia
Uuden kuvalehden numeroita löytyy vielä joistakin kirjastoista ja kaukopalvelun avulla niitä voi saada luettavaksi sinnekin, missä niitä ei omassa kokoelmassa ole. Digitoituna ja verkossa luettavana lehteä ei vielä ole. Tekijänoikeuskysymykset rajoittavat jonkin verran digitoidun aineiston avointa saatavuutta. Kansalliskirjaston digitaalisesta aineistosta avoimessa käytössä on pääasiassa ennen vuotta 1939 ilmestyneitä julkaisuja.
Kansalliskirjaston digitointiohjelma 2021-2024.pdf (doria.fi)
Jäljitetty Erkki Valan artikkeli lienee Uuden kuvalehden numerossa 7/1957 julkaistu Suomalaisia taiteilijoita Pariisissa (s. 16–17). Keväällä 1929 Pariisissa vieraillut Vala kertoo siinä suomalaisten taiteilijain oleskelusta Pariisissa 1920-...