Kokeile Helmet-hakua http://www.helmet.fi/search~S9*fin/ hakusanoilla tunteet ja kuvakirjat (ilman ja -sanaa). Saat 311 viitettä, joista suurin osa on suomenkielisiä. Voit vielä käyttää sivun vasemmalla puolella olevia rajoittimia. Pikaisesti katsottuna useat kirjat olivat juuri parivuotiaalle sopivia.
BTJ:n kärryjä ovat monet himoinneet, mutta niitä ei ole vielä poistomyyntiin asti joutunut. Ne ovat kovassa käytössä ja kestävätkin hyvin.
Kuvakirjan eräs kollega tunnisti kirjaksi Hanna ja huolinkainen (Hiawyn Oram, Tony Ross). Erinomainen lastenkirja. Ostin sen kummitytölleni lahjaksi aikanaan ja oli kuulemma lempikirja, jota piti lukea joka ilta, kirjoitti samainen kollega.
Suopellon väki -nimistä kirjaa Aili Konttisella ei ole. Karjalaisista Suopellon lapsista ja heidän vaiheistaan kertovat kirjat ovat ilmestymisjärjestyksessä Me alakoululaiset (1936), Marketta toisluokkalainen (1938), Intiaanipäällikkö Punainen sulka (1940), Suopellon väki sodan jälkeen (1941), Rasavillejä (1944) ja Marketan seitsemäs koulu (1948). - Me alakoululaiset on ilmestynyt myös nimellä Marketta tulee kouluun (1948) ja Intiaanipäällikkö Punainen sulka on julkaistu 1964 uudistettuna laitoksena nimellä Tässä tulee intiaani.
Kysyjä tarkoittaa kysymyksellään varmaankin Yleisradiota. Yleisradion toimintaa säätelee Laki Yleisradio Oy.stä. Laissa todetaan, että Yleisradio ei voi tuottaa sponsoroitua ohjelmaa eikä näyttää mainoksia.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1993/19931380
Yleisradion eettisten ohjeiden mukaan piilomainonta ja tuotesijoittelu on kielletty. https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/11/20/ylen-ohjelmatoiminnan-ja-sisaltojen-eettiset-ohjeet-ots
Se, että toimittaja kuvaa ohjelmaansa esimerkiksi kirkon edessä ei ole piitlomainontaa ellei toimittajalle tai Yleisradiolle makseta kuvauspaikan käytöstä. Näin ei yleensä ole. Jos ohjelmassa käsitellään uskontoon liittyvää asiaa, on pikemminkin luontevaa, että sen taustana on jokin asiaan liittyvä...
Ruiskukka on inspiroinut monia kotimaisia runoilijoita Joel Lehtosesta Juha Mannerkorpeen ja Sirkka Seljasta Anna-Maija Raittilaan. Tunnetuin ruiskukkaruno lienee kuitenkin P. Mustapään Jäähyväiset Arkadialle -kokoelman Ruiskukkia. Sen ensimmäisessä säkeistössä päästään vastaani tulleista ruiskukkarunoista lähimmäs kysymyksessä muisteltua katkelmaa. "Ruiskukkia, ruiskukkia" ei siinäkään ole, mutta "kukkia, ruiskukkia" sentään:
Ja kuitenkin, kun hiivimme / me läpi laihon, riivimme / me kypäräämme kukkia, / niin, kukkia, ruiskukkia / muistaen kotomaan.
Hei, mainoksia saattaa olla erilaisia, mutta lauantai-iltana 23.11.2024 esitetyssä Perlanan tv-mainoksessa soi yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Donna Summerin alun perin tutuksi tekemä vuoden 1977 diskohitti "I Feel Love". Kappaleen muut säveltäjät ovat italialainen elektronisen musiikin pioneeri Giorgio Moroder ja brittiläinen musiikkituottaja Pete Bellotte.Kappaleesta on ilmestymisestään lähtien tehty erilaisia remix-versioita, ja muut artistit kuten Bronski Beat, Messiah, Vanessa-Mae ja Sam Smith ovat levyttäneet kappaleesta omat versionsa.Lähteet:Reynolds, S. 2017. Song from the Future: The Story of Donna Summer and Giorgio Moroder’s “I Feel Love”. Pitchfork.com. Viitattu 25.11. https://pitchfork.com/features/article/song-from-the...
Ohjeet kirjastokortin hankkimiseen löytyvät Helmet-palvelusivuston oikeasta ylälaidasta olevalta info-välilehdeltä. Siitä aukeaa pudotusvalikko, jossa on osio "Asiakkaana kirjastossa". Aukeavan sivun keskellä on linkkilista. Linkistä "Kirjastokortti ja lainaaminen" voit lukea, miten saa kirjastokortin.
Tästä perusohje tiivistetysti:
"Kirjastokortin ja tunnusluvun saat mistä tahansa Helmet-kirjastosta ilmoittamalla osoitteesi ja esittämällä kirjaston hyväksymän voimassaolevan henkilötodistuksen, jossa on valokuva ja henkilötunnus. Kirjastokortin myöntämiseen tarvitaan Suomessa oleva osoite."
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa
Muistikuva Immi Hellénistä Mirri hammaslääkärissä -runon kirjoittajana on aivan oikea. Sen voi löytää useammastakin Hellénin runojen kokoelmasta (Lapsuuden lauluja, Punaposki, kultasuu : runoaarteita, Runoja, Tarujen kultamaat) tai vaikkapa kissa-aiheisten tarinoiden antologiasta Katti-Koljatti ja muita kissasatuja.
Hei,
Kylpy- ja suihkutilojen sähköasennuksissa noudatetaan Sähköasennusstandardin SFS 6000 osan 7-701 vaatimuksia. Nämä määrittävät mm. pistorasioiden sijoittelun, etäisyydet suihkuun jne. Kosteissa tiloissa sähkötapaturman riski on suurempi, joten säätely on siellä tarkempaa kun kuivissa tiloissa.
Turvallisuus ja kemikaaliviraston (Tukes) sivuilla on tieto: "Vanhojen asennusvaatimusten mukaan pistorasia tuli asentaa vähintään 170 cm korkeuteen. Useimmissa nykyisissä pistorasioissa on rakenteellisena osana ns. lapsisuoja, eli sulkulevyt reikien lisäsuojana. Tällaista pistorasiaa ei korkeusvaatimus koske."
Lähde: https://tukes.fi/sahko/sahkotyot-ja-urakointi/sahkoasennusten-tekniset-…
Avioliittolaki 234/1929 https://finlex.fi/fi/laki/alkup/1929/19290234
Käsittelytiedot HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+40/1927
HE 40/1927 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE40-1927.pdf
Hallituksen esityksen alussa kerrotaan aikaisempi valmistelu
Valiokuntamietinnöt
LaVM 2/1928 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/LaVM2-1928.pdf
SuVM 3/1929 https://www.eduskunta.fi/pdf/valiokuntamietinnot/SuVM3-1929.pdf
Aikaisempi valmistelu
HE 2/1921 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE2-1921.pdf
ja
HE 10/1922 https://www.eduskunta.fi/pdf/HE/HE10-1922.pdf ja valiokuntamietinnöt
LaVM 5/1923 https://www.eduskunta.fi/pdf/...
Varsinaisesti lapsille tehtyjä kivikirjoja ei löytynyt, mutta esimerkiksi Paavo Korhosen kirjassa Kiviopas, sekä Risto Vartiaisen kirjassa Lapin korukivet, on hyvät värikuvat ja lyhyehkö tekstiosuus.
Suomen jalo-, koru-, koriste- ja rakennuskivet esitellään omina ryhminään Marjatta Virkkusen ja Seppo J. Partasen kirjassa Suomen kivet. Retkeilijän kiviopas puolestaan kertoo mineraalien tunnistamisesta.
Runon, joka alkaa ”Tuutilulla tuu! Taivas tummentuu” on kirjoittanut Ester Ahokainen (1907-1989). Runo sisältyy kirjaan Ahokainen, Ester: ”Soita, soita, kissankello : Ester Ahokaisen valittuja runoja ja lauluja lapsille” (Tammi, 1985). Runo on kirjassa nimellä ”Tuutulaulu hämärtyvänä iltana”.
Runon on säveltänyt Lars Johan Gustav Stråhle. Laulu sisältyy nuottiin ”Laulaen iloa : 3-äänisiä lauluja” (Westerlund, 1. painos 1945). Laulun nimi on ”Kehtolaulu”. Nuotissa sanoittajan nimi on tosin kirjoitettu väärin: ”Ester Aholainen”. Runo on siis julkaistu viimeistään vuonna 1945. Ester Ahokaisen tuotannosta löytyy tietoa kirjasta Koski, Mervi: ”Kotimaisia lastenlyyrikoita” (BTJ Kirjastopalvelu, 2003, s. 25-34).
Kysymäsi aapinen on nimeltään Lasten oma aapinen. Tekijät ovat Somerkivi, Tynell ja Airola.
O-kirjain sivun tekstit menevät näin :
Ollin laiva
Laivan nimi on Oiva.
Oiva on Ollin laiva.
Teksti menee näin kirjan 5. painoksessa, joka on ilmestynyt 1962.
Löytämäsi lisäksi uudehkoja suomenkielisiä kirjoja aiheesta ovat ainakin seuraavat:
- Konttinen, Että saatais sydämet avautumaan ”Yhteiskunnallinen mainonta nonprofit-organisaation viestinnässä (2006)
- Mäki, Markkinointi voittoa tavoittelemattomassa organisaatiossa (2005)
- Oy Veikkaus Ab:n harjoittama sponsorointi (2001)
Lisäksi löytyy useita 2000-luvulla ilmestyneitä englanninkielisiä teoksia aiheesta. Linda-tietokannasta parhaan tuloksen saa valitsemalla hakutyypiksi komentohaun ja kirjoittamalla ruutuun ”yleishyödylliset yhteisöt” and markkinointi tai ”nonprofit organizations” and marketing. Lindassa käytetään sekä suomen- että englanninkielisiä asiasanoja, joten usein kannattaa hakea molemmilla kielillä.
Vaikka 1. syyskuuta 1939 on päivämäärä, jota yleisesti pidetään toisen maailmansodan alkamisajankohta, niin siitä ei ole kuitenkaan universaalia yksimielisyyttä historioitsijoiden parissa.
On esimerkiksi esitetty, että vuonna 1937 alkanut Toinen Kiinan-Japanin sota tai jopa sitä edeltänyt Japanin vuonna 1931 suorittama Mantsurian valtaus ovat sopivampia alkamisajankohtia.
On myös esitetty, että Euroopassa ja Asiassa eri ajankohtina 1930-luvulla alkaneet konfliktit yhdistyivat maailmansodaksi vasta vuonna 1941.
Myös seuraavia vaihtoehtoisia alkamisajankohtia on ehdotettu: Japanin ja Neuvostoliiton välillä käydyt rajakonfliktit Mongoliassa kesällä 1939, Italian hyökkäys Etiopiaan lokakuussa 1935.
Joka...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilta pääsee moniin suomen- ja muunkielisiin artikkelitietokantoihin, joista löytyy tietoa Helsingin kaupunginkirjaston Internetsivuilta osoitteesta http://www.lib.hel.fi/ tietokantojen kohdalta.
Kattavin aikakauslehtivalikoima on Pasilan kirjastossa. Siellä lehdet ovat myös aina saatavilla, koska niitä ei lainata. Lehdet varastoidaan vuosikertoina, ja ne saa pyydettäessä heti varastosta.
Pankkimaailmassa on ollut tyypillistä, että naiset ovat olleet kirjureina,kassanhoitajina, kirjanpitäjinä ja konttoristeina, myöhemmin pankki- ja vakuutusvirkailijoina. Johtoporras on koostunut lähes yksinomaan miehistä. Osuupankissa oli 1920-luvulta lähtien naisia yli puolet ja 1950-luvulta alkaen jo yli 90 %.Osuuskassojen henkilökuntaa on koulutettu 1950- luvulta lähtien. Miesten koulutus kesti kuusi viikkoa ja naisten kolme.
Kansallis-Osake-Pankin ensimmäinen naisjohtaja oli Liisi Kivioja Kalajoen konttorissa vuosina 1918-1925. Vuonna 1945 KOP:n valtakunnallisessa esimieskokouksessa kahdestasadasta osallistujasta seitsemän oli naisia.
Tuon ajan pankkineidistä kertovaa kirjaa en valitettavasti löytänyt. Pasilan kirjavarastossa löytyy...
Pasilan kirjastosta tunnistettiin kyseinen runo. Katkelma on Andrew Marvellin (1621-1678) runosta "To his coy mistress", josta löytyy ainakin kolme eri suomennosta: Kainolle rakastetulle (suom. Aale Tynni, Aralle rakastetulle (suom. Veijo Meri)ja Kainolle rakkaalleen (suom. Kirsti Simonsuuri). Tynnin suomennos löytyy mm. teoksesta Tuhat laulujen vuotta ja Meren suomennos mm. teoksesta Runoni rakkaudesta. Kolmas suomennos runosta on Parnasson numerossa 2001:3.
Elokuva voisi olla seuraava
Låt den rätte komma in (2008)
Ystävät hämärän jälkeen (suomenkielinen nimi)
Ohjaus: Tomas Alfredson
Producent: John Nordling, Carl Molinder
Manus: John Ajvide Lindqvist
Förlaga: Låt den rätte komma in (Roman)
Foto: Hoyte van Hoytema
Medverkande: Kåre Hedebrant, Lina Leandersson, Per RagnarMer
Utmärkelser: Guldbagge, Festivalpris, Nominerad till Biopublikens prisMer
Filmtyp: Långfilm
Längd: 114 minuter
Åldersgräns: Tillåten från 15 år
Produktionsland: Sverige
Produktionsbolag: EFTI ABMer
Svensk distributör: Sandrew Metronome Distribution Sverige ABMer
Sverigepremiär: 2008-10-24
Suomen ensi-ilta
Pvm: 28.11.2008
Paikat: Helsinki: Tennispalatsi 12
Stockholmsförorten Blackeberg år 1982.
Oskar är 12 år och mobbad...
