Intiaanin sotahuuto on Martti Pihan sävellys ja sen sanat on tehnyt Timo Vuori. Teksti koostuu pääasiassa lännentarinoille ja ylipäänsä seikkailukertomuksille tyypillisistä aineksista – intiaanien kätkemä kulta-aarre, sitä tavoitteleva ahne valkoinen kullankaivaja, kiivaasti omaansa puolustavat intiaanit. Niin kuin kaikissa tarinoissa, on tässäkin mukana "totta" – silti kokonaisuus on enimmäkseen mielikuvituksen tuotetta."On vuoristossa jossakin aarre kultineen, / sen taru kertoo apaššein sinne kätkeneen" voidaan hyvinkin nähdä omalla tavallaan todenmukaisena: mineraaleistaan rikkaalla alueella eläneiden apachien kätketystä kulta-aarteesta kerrottiin taruja, joista monet henkilöityivät apachipäällikkö Cochiseen. "Intiaanit hiipii,...
Seuraavista kirjoista löytyy vanhaa grafiikkaa:
- Graphic art in Finland, 1956
- Knapas, Rainar : Historiallisia kuvia : Suomi vanhassa grafiikassa, 1993
- Okkonen, Onni: Suomen taidegrafiikka, 1945
- Räsänen, Anja Kaarina : Punainen grafiikka : työväen julkaisujen piirroksia vuosisadan alusta 1930-luvulle, 1974
- Salonen, Marja : Rudolf Koivu 1890-1946, 1990
- Simberg, Hugo : Hugo Simberg : grafiikkaa, 1947
- Topelius, Zacharias : Finland framställdt i teckningar, 2011
- Tuhka, Aukusti : Taidegrafiikka : tekniikkaa ja tekijöitä, 1957
Tarkoittanet Yhdysvaltojen kulttuuria? Sekä Etelä- että Pohjois-Amerikan kulttuuria kuvaavaa kirjaa ei ainakaan Suomesta tunnu löytyvän.
Kulttuurinaloista ainoastaan musiikkia ja kuvataidetta käsittelevää kirjaa ei myöskään löytynyt. Tässä kuitenkin joitakin joko Yhdysvaltojen kulttuuria yleensä tai maan kuvataidetta käsitteleviä kirjoja:
- Tamminen: Kulttuurisukellus: kohteena Yhdysvallat (2000)
- American culture : an anthology / edited by Anders Breidlid ... [et. al.] (2008)
- The American art book (1999)
- American art and architecture / Michael J. Lewis (2006)
- American art: history and culture / Wayne Craven (1994)
Laulu on venäläinen kansansävelmä. Laulun nimi on Katinka. http://www.fono.fi/KappaleHakutulos.aspx?kappale=Miska+soutaa&culture=fi
Laulun sanat on suomentanut Liisa Tenkku. Se ilmestyi ensimmäistä kertaa kirjastta Vihreä viserryskone 1972 https://www.discogs.com/Liisa-Tenkku-Ellen-Urho-Vihre%C3%A4-Viserryskone-Kansanlauluja-Ja-Musiikkiharjoituksia/release/3480478
https://www.hs.fi/paivanlehti/20082017/art-2000005331102.html
Suomalaisista kirjastoista tämä nuotti on vain Tampereen pääkirjaston musiikkiosastolla, eikä tätä ainokaistakaan saa kotilainaan, vaan se on kirjastossa käytettävä käsikirjastokappale:
http://piki.verkkokirjasto.fi/web/arena/results?p_p_state=normal&p_p_li…
Jos haluat kaukolainata nuotin ulkomailta, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
Lucian päivästä ja perinteistä löytyy tietoa usealta sivustolta, niitä on koottu Makupalat.fi:n, https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A77528. Niiden joukosta löytyy esimerkiksi Yle oppimisen Lucian päivä - valon juhla -sivusta, https://yle.fi/aihe/artikkeli/2016/12/12/lucian-paiva-valon-juhla-1312 .
Ruokatiedon sivulta voi etsiä ruokaperinnettä, https://ruokatieto.fi/ruokatietoa/ruokakulttuuri/nykypaivan-ruokakulttu….
Kattavampia lähteitä ovat ruotsinkieliset kokonaisuudet Vetamixissä, https://svenska.yle.fi/artikel/2015/12/11/lucias-blodiga-historia
ja Mattias Axelssonin blogissa vuotuisjuhlista Ruotsissa https://hogtider.wordpress.com/2009/12/12/varfor-har-lucia-vita-klader-…
Lucian päivää vietetään nuoren...
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyy Tampereen Kaakelitehtaan hintaluettelo vuodelta 1905, 1906 (täydennysosa vuoden 1905 luetteloon) sekä luettelo vuodelta 1909. Teokset kuuluvat kotiseutukokoelmaan, joten niitä ei lainata kotilainaan. Vuoden 1909 luettelo löytyy digitoituna internetistä Tampereen kaupunginkirjaston sivuilta osoitteesta http://www.tampere.fi/kirjasto/digiaineisto/kaakelitehdas/. Kansalliskirjaston digitoiduista aineistoista löytyy hintaluettelo vuodelta 1910, osoitteesta http://digi.kansalliskirjasto.fi/pienpainate/binding/345938#?page=1
Pikajuoksijat ovat yleensä lihaksikkaita ja kestävyysjuoksijat kevytrakenteisia. Pikajuoksijoilla on enemmän lihasmassaa, sillä sprinttimatkan räjähtävä lähtö ja kiihdytys vaatii suurta voimantuottoa. Pikajuoksussa tehdään työtä painovoimaa vastaan, jolloin turhan massan, erityisesti kehon rasvan, osuuden tulee olla pieni. Pikajuoksu vaatii vahvoja alavartalon lihaksia, mutta myös ylävartalon lihaksilla on merkitystä voimantuotossa tasapainottavana elementtinä.
Kestävyysjuoksussa lihaskuntoa tarvitaan mm. juoksutekniikan ja taloudellisen juoksun saavuttamiseksi. Esimerkiksi keskivartalon lihaksiston hallinta on tärkeää hyvän juoksuasennon säilyttämiseksi. Räjähtävän voiman aikaansaavia suuria...
Helsingin yliopiston kirjasto pitää yllä Suomaa, Suomalaisten verkkolehtien luetteloa:
http://www.lib.helsinki.fi/suoma/
Lehdet on järjestetty sekä aakkosiin että alan mukaan. Voit hakea myös suoraan lehden nimen, julkaisijan tai ISSN:n mukaan.
Ulkomaisia verkkolehtiä löytyy mm. täältä: http://www.abyznewslinks.com/
Luetteloita verkkolehdistä on koottu Hämeenlinnan Makupaloihin: http://www.makupalat.fi/viesti2a.htm#hakemistot
Kirsi Kunnaksen kirjoittamassa Tiitiäisen satupuussa on 43 lastenlorua. Tunnetuimpia loruja lienevät Vanha vesirotta, Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Muusa ja Ruusa, Herra Pii Poo sekä Ville ja Valle. Lisäksi kokoelmassa seikkailevat ainakin kissa Krumeluu, Kelvoton Riika, papukaijat Elinoora ja Fassiloora, metsähiisi, Jansmakko Erikois, pikku paimen Laritsa, Kili Von-Der-Ferro sekä monia muita. Tarkemmin voit tutustua hahmoihin ja loruihin lainaamalla kirjan kirjastosta.
Kirsi Kunnas: Tiitiäisen satupuu (WSOY 1956)
Hyvä pohdiskelija! Suosittelen sinulle luettavaksi F.M Dostojevskin romaania Rikos ja rangaistus. Siinä lakitieteen ylioppilas Raskolnikov pohtii hieman samankaltaisia kysymyksiä ahtaassa komerohuoneessaan. Kenellä on oikeus kulkea jättiläisen askelin? Mikä on kenenkin olemassaolon tarkoitus?
Kun varauksesi on perillä ja noudettavissa valitsemastasi kirjastosta, saat siitä postitse tai sähköpostitse (oman valintasi mukaan) ilmoituksen. Varauksesi odottaa noutoasi kahdeksan päivää.
Helmet-verkkokirjaston omien tietojen kautta sinun on myös mahdollista seurata varaustesi kulkua. Kun varauksen kohdalla lukee "Odottaa noutoa", on se noudettavissa.
Tietoa varaamisesta Helmetin sivuilta:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/k
Kuten kysyjäkin varmaan arvaa, yksittäisten ihmisten henkilökohtaisista ratkaisuista riippuvaisen kehityksen ennustaminen on mahdotonta. Mutta jos tyydytään tekemään arvio tähänastisen historiallisen kehityksen pohjalta ja sillä oletuksella, että muutos pysyy samalla tasolla kuin millä se on ollut 2000-luvun aikana, voidaan esittää karkea arvio, että evankelis-luterilaisen kirkon jäsenten osuus koko väestöstä putoaa alle 50 %:n noin vuoteen 2040 mennessä (oletuksena on tässä noin 1 %:n vuotuinen määrä). Kirkko itse olettanee, että prosessi kestää paljon pidemmän ajan.
Wikipediassa julkaistun tilaston ja käyrien perusteella voi kuitenkin havaita, että vaikka yleinen trendi on selkeä eli kirkon jäsenmäärä vähenee (vuonna 1970 kirkkoon...
Lakimies-lehden kyseinen vuosikerta löytyy Varastokirjastosta, minne oma kirjastonne voi lähettää siitä kaukolainapyynnön. Hinnaksi tulee noin 3 euroa. Tämä vuosikerta on myös digitoitu, mutta se ei ole vapaasti saatavilla netissä. Sitä pääsee Kotkassa lukemaan Merikeskus Vellamon tietokeskuksessa, missä on käytössä Helsingin yliopiston tietokantoihin kuuluva Digitoidut aikakauslehdet -tietokanta. Vellamon tietokeskuksen työntekijät osaavat opastaa tässä asiassa.
Tapahtuiko välikohtaus Kyproksella siis joulukuussa 1967 vai 1968? Molempien vuosien Helsingin Sanomat löytyvät mikrofilmeinä Kouvolan kaupunginkirjastosta.
Aiheesta löytyy ainakin Lauri Lehtimajan artikkeli ”Kun rauhanturvaajille katettiin leivätön pöytä... Kyproksen...
Kirjallisista lähteistä löytyy jonkin verran mainintoja kirjallisuudessa, mutta varsinaisia teko-ohjeita ei valitettavasti löytynyt.
Helena Honka-Hallilan Ryijystä räsymattoon (Avain 2011) -teoksessa sanotaan varsinaissuomalaisista patjoista:
"Patjojen ja pielusten päälliset tehtiin kotikutoisesta pellavakankaasta --- Patjojen ja pielusten kankaat olivat yleensä raidallisia ---" (s. 27)
Timo Niirasen teoksessa Miten ennen asuttiin - Vanhat rakennukset ja sisustukset (Otava 1981) sanotaan:
"Polsteri päällystettiin karkealla pellava- tai villakankaalla." (s. 261)
Ja Jyväskylästä vuosilta 1839-1885: "Päällysteenä käytettiin sinistä, harmaata, sinivalkoista, harmaanvalkoista, punavalkoista tai siniruskeaa palttinaksi tai toimikkaaksi...
Mahtaisiko kyseessä olla Paula Mattilan kertomus Hutilus.
Tarina on julkaistu Mattilan teoksessa Päivänpaisteisia satuja, Karisto, 1949 ja Lasten joulukirjassa, 56, Karisto, 1966. Molemmat kirjat löytyvät Pasilan kirjavaraston kokoelmista.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/pasila/ , http://www.helmet.fi/
Hutilus kertoo tytöstä, joka on varsin ahkera ja nopea toimissaan, mutta "kuitenkin oli kaikki, mitä hän teki, niin hutiloitua, ettei äitinsä voinut muuta kuin pudistaa päätänsä ja huokaista: - Voi pikku hutilukseni, pikku hutilukseni"
Äiti lähtee kysymään neuvoa viisaalta mummolta, joka kehrää villasta suuren lankavyyhden, jonka hän heittää ilmaan ja antaa toisen pään äidille kotiin vietäväksi. Äidin on annettava langanpää Hutilukselle...
Tässä kotimaisia, seikkailuhenkisiä (tai muuten jännittäviä)ja helppolukuisia lastenkirjoja, joissa on poikia pääosissa.
Korolainen Tuula: Aapo ja lassokostaja (muita Aapoja: Aapo ja hirviökiisseli sekä Aapo ja liukas Leo)
Levola, Kari: Lammaspimeä ja Eskimosyksy (Leevistä ja Artusta kertoo myös Kirjolohikäärme)
Harri Istán Mäki: Hupaisat hakkerit, Hakkerit ristilukin verkossa, Hakkerit ja kielletty vyöhyke
Harri Istán Mäki: Naamiosankarit-sarja eli Yöjuttu, Sarjakuvasankari, Naamio ja viitta, Sisiliskojen linna, Naamiosankarot pulassa, Viittaritarit, Keskiyön konnakopla
Mäkinen, Taru: Tatun sankariteot -sarja eli Rosvojahti, Tuntomerkki, Vaarallinen kirje, Kiristäjät, Karkulaiset, Salaperäinen tapaus, Öinen aave
Niemi, Teija: Onni A. ja...
Kysymäsi runo ”Päivät päästään leikit...” löytyy ainakin Pablo Nerudan kokoelmista ”Runoja” (Tammi, 1964) ja ”Valitut runot” (Tammi, 1983). Suomentaja on Pentti Saaritsa. Saaritsan suomennos löytyy myös monien eri tekijöiden runoja sisältävän kokoelman ”Tämän runon haluaisin kuulla” toisesta osasta (Tammi, 1987).
Sukunimen Nikki taustalla voi olla pyhimyksennimi Nikolaus, joka on kansankielellä kehittynyt mm. muotoon Nikki. Nikki on ollut myös talon nimi. (Lähde: Mikkonen ja Paikkala, Sukunimet)
Suomen kielessä merkit voi tulkita eri kirjaimiksi, koska suomen kieli ei tunne Í -kirjainta. Käytännössä suomalainen ääntää molemmat merkit iinä.
Myös espanjan kielessä Í ja I ovat sama kirjain. Painomerkki jakaa vokaalin eri tavuun edellisen tai seuraavan vokaalin kanssa.
"Tavutuksesta: A, o ja e ovat vahvoja vokaaleja, i ja u heikkoja. Vahva + heikko vokaali tai kaksi heikkoa vokaalia kuuluvat samaan tavuun.
Jos yhtymässä on painomerkki, vokaalit kuuluvat eri tavuihin = Ma|rí|a."
https://espanjaa.wordpress.com/2011/09/25/1-aantaminen/
