Olisikohan kyseessä Alf Henriksonin Suuri tarukirja? Kirjassa on esitelty kaikki mainitsemasi taruolennot - mm. Roland ja hänen Olifant -torvensa - sekä paljon muita tarinoita lähes 400 sivun verran. Kirjan on julkaissut Koko kansan kirjakerho vuonna 1983. Julkaisuvuoden osalta se ei siis vastaa antamiasi tietoja, mutta sisältönsä puolesta se voisi ainakin korvata etsimäsi kirjan, ellei sitten ole se. Kirjaa on saatavilla ainakin pääkaupunkiseudun kirjastoissa, samoin eri puolilla Suomea yleisissä kirjastoissa. Sen voi tilata kaukolainana, ellei se satu olemaan oman kotikuntasi kirjaston kokoelmissa.
7 – 9-vuotiaille sopivia klassikkokirjoja löytyy useitakin. Seuraavassa joitakin suomalaisia lasten- ja nuortenklassikkoja, joukossa muutama aikuisille kirjoitettu, mutta lapsille soveltuva teos:
Aapeli : Pikku Pietarin piha.
Koko kaupungin Vinski.
Vinski ja Vinsentti.
Aho, Juhani : Rautatie.
Swan, Anni : Ollin oppivuodet.
Tottisalmen perillinen.
Iris rukka
Pakkala, Teuvo : Lapsia : kokoelma novelleja lasten parista.
Kivi Aleksis : Seitsemän veljestä.
Riikkilä, Väinö : Pertsa ja Kilu –sarja.
Härmä, Leena : Pieni Tuittupää –sarja.
Jansson, Tove : Muumi –sarja.
Ingman, Alfred Emil : Rimpisuon usvapatsas.
Finne, Jalmari : Kiljusen herrasväki –sarja.
Sauli, Jalmari : Erämaan kasvatit...
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,...
Leveys on "ylös-alas-suuntaista" vain kartassa, jossa pohjoinen on ylhäälä. Leveys- ja pituuspiirejä on käytetty antiikista lähtien ja silloin ei vieä ollut tapana sijoittaa pohjoista kartassa ylös, vaan se saattoi olla miten pain tahansa.
Luullakseni taustalla on ajatus Välimerestä, joka on itä-länsi-suuntainen. Pituusasteilla mitataan sen pituutta ja leveysasteilla leveyttä. Sittemmin ajatus on yleistetty koko maapallolle.
Sukunimet Kervinen ja Karvinen ovat kehittyneet germaanisista henkilönnimistä Gerwen, Gerwi, Gerwin, Kerwi, Kerwin, Garwen ja Garuin. Sukunimenä se on Suomessa alkuaan karjalais-savolainen, mutta levinnyt aikojen myötä laajalti eri puolille Suomea (Lähde: Mikkonen, Paikkala, Sukunimet, 2000)
Kaivattu kirja lienee Tammen kultaiset kirjat -sarjassa ilmestynyt Marjatta Kurenniemen ja Arne Ungermannin Putti, joka ei ollut lintu eikä kala. Siinä taikoja tekevä A-bra-ka-da-bra-perhonen auttaa Putti-kissaa olemaan kaikkea muuta kuin tavallinen kissa...
Suosittelen erityisesti seuraavia kirjoja:
Evakkotie (Ajatus, 2006)
Evakkolapset (Gummerus, 2012)
Evakon pitkä vaellus : sodan jaloista jälleenrakentajiksi (Gummerus 2014)
Vappuhun asti! Vappuhun asti! (Atrain Kustannus, 2011)
Enkenberg, Kaarina: Pako Karjalasta (Readme.fi, 2017)
Myös näissä kirjoissa käsitellään evakkokokemuksia, mutta painopiste on enemmän sodassa kokonaisuudessaan, sen vaikutuksista ja elämästä sodan jälkeen:
Talvisodan evakot ja siviilisotavangit: äidit ja lapset sodan kurimuksessa (TM-kirjat, 2008)
Brander, Helvi; Brander, Torsten: Ikuinen evakko: Helvi Branderin (o.s. Junnonen) elämä ja kirjoitukset (Omakustanne, 2013)
Alla on linkkejä verkkosivuille, joissa voit lahjoittaa muuta kuin tavaraa, vaikkapa aikaa vanhukselle tai poliorokotteen kehitysmaan lapselle.
https://www.annajotainmuuta.fi/
https://www.helsinkimissio.fi/lahjoita/
https://www.toisenlainenlahja.fi/
https://www.fingo.fi/osallistu/eettiset-joululahjat
https://www.unicef.fi/lahjoita/
Lisäksi lahjakortteja voi askarrella itsekin ja lahjoittaa niissä omaa aikaa vaikkapa piknikin muodossa tai tarjoamalla elokuvareissu.
Tapio Pitkäranta Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastosta ojensi auttavan kätensä ja vastasi kysymykseen näin:
"Kyse voisi olla tästä Youtubessa tallella olevasta sutkautuksesta:https://www.youtube.com/watch?v=86-XNSG4YaU
"Я тебя поцелую...потом...если захочешь" – ”Suutelen sinua, myöhemmin, jos haluat.”
Sitaatti on neuvostokomediasta "Здравствуйте, я Ваша тётя!" (Hei, olen tätinne) vuodelta 1975.
https://www.youtube.com/watch?v=ECGs6QIXURA
Fraasilla tarkoitetaan suunnilleen, ”jos teet niin kuin haluan, saatan tehdä jotain hyväksesi myöhemmin.”
Videon tilanne liittyy todennäköisesti toiseen Tšetšenian sotaan.
Kommersant-lehden mukaan (https://www.kommersant.ru/doc/227136 ) lausahdus sanottiin lehdistötilaisuudessa lokakuussa 1999...
Pääkaupunkiseudun kaupuginkirjastojen kokoelmista löytyy perinnemusiikkia, jossa soittimina muiden joukossa on pajupilli tai nokkahuilu tai molemmat.
Nordic folk instruments
Äänite esittelee kansanmusiikkisoittimia Pohjoismaista. Perinne- ja kansanmusiikkia.
Caprice Records, Sveriges Radio P2, 1996.
Hedin, Johan: Skikt
Maailmanmusiikkia, perinnemusiikkia; sekä nokkahuilu että pajupilli ym. soittimia.
AllWin, 1999
Kliekske Spelenderwijs
Kokoelma perinteisiä flaamilaisia sävelmiä lähinnä 1700-luvun flaamilaisista kokoelmista ja kaksi laulua
CBS Disques, 1987.
Ensemble Galilei: From the Isles to the Courts
Sekoitus vanhaa musiikkia, kelttiläisten perinnemusiikkia ja 1990-luvulla sävellettyä yhtyemusiikkia.
Telarc, 2001.
Pajupillillä tai...
Pikentti, pikenttipoika, pikettipoika, pitenttipoika, pitsentti ja Pälsin pikanttipoika ovat kaikki ruotsin palvelijaa ja käskyläistä merkitsevästä betjänt-sanasta muotoutuneita lainasanoja. Pikanttipoika on siis - aivan niin kuin kysymyksessä arvellaan - apupoika, palveluspoika, juoksupoika, käskyläinen.
Lähde:
Suomen kielen etymologinen sanakirja. 3, [pamata-roska]. Suomalais-ugrilainen seura, 1962
Lappeenrannan ensimmäisen vesitornin suunnitteli arkkitehti Martti Välikangas, ja se otettiin käyttöön lopullisesti marraskuussa 1927. - Veden menekin kasvaessa päätettiin rakentaa uusi suurempi vesitorni. Uuden säiliön paikaksi ehdotettiin "entisen säiliön paikkaa, sen yläpuolelle." Lappeenrannan kaupungin rakennustoimistossa tehtiin piirustukset ja suunnitelmat uutta vesisäiliötä varten, joihin konstruktiopiirustukset laati Insinööritoimisto Rosendahl & Fredriksson. Vesitorni tuli käyttöön 8.9.1955.
Lähde: Salla, Pentti: Lappeenrannan vesilaitos 1926-1956, [1956?]
Helmet-hausta löytyy esimerkiksi seuraavat cd-levyt:
Nationalhymnen : 55 Nationalhymnen
National anthems = Nationalhymnen
Europe into the new millennium : The national anthems of the EU countries in the original languages
World anthems
Music of the world : National anthems
Kaikki kansallislauluja sisältävät äänitteet saat esille Helmet-haulla kansallislaulut. Kohdassa tarkenna hakua, voit jo etukäteen rajata haun vain cd-levyihin.
Holhoustoimilain 92§ määrää salassapitovelvollisuudesta seuraavaa:
"Viranomaisessa toimivan salassapitovelvollisuuteen sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään.
Edunvalvoja, holhoustoimen edunvalvontapalvelun tuottajan palveluksessa oleva henkilö, luottamushenkilö ja holhoustoimen tehtävässä käytetty asiantuntija eivät ilman asianomaisen suostumusta saa ilmaista holhoustoimeen liittyvän tehtävän perusteella tietoon saamaansa asiaa, joka yksityisen taloudellisen edun tai yksityisyyden suojaamiseksi on pidettävä salassa.
Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei estä asian ilmaisemista:
1) valtion tai kunnan viranomaisille taikka muulle henkilölle tämän lain mukaisten tehtävien suorittamista varten;
2)...
”The Good, the Bad and the Ugly” on Sergio Leonen lännenelokuvatrilogian kolmannnen osan nimi. Kaksi ensimmäistä osaa ovat nimeltään ”Fistful of Dollars” ja ”For a Few Dollars Mor”. Elokuvat olivat Suomessakin suosittuja ja siitä johtunee, että elokuvan nimi ”Hyvät, pahat ja rumat” on jäänyt elämään omaa elämäänsä ja tuntuu jo sanonnalle.
Lähteet: Bagh, Peter von, Elokuvan historia, Uud. laitos, Weilin+Göös,Keuruu 1998
Kuvanveistäjä Gutzon Borglum valitsi nämä neljä presidenttiä massiiviseen teokseensa sillä perusteella, että he edustivat hänen näkemyksensä mukaan Yhdysvaltain siihenastisen historian tärkeimpiä tapahtumia.
Washington oli "maan isä" ja amerikkalaisen demokratian perustuksen luoja. Hänet Borglum otti mukaan kuvastamaan Yhdysvaltain syntyä.
Jefferson oli Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen pääasiallisin kirjoittaja. Tämän lisäksi hän järjesti Louisianan oston Ranskalta, mikä kaksinkertaisti Yhdysvaltain maapinta-alan. Borglumille Jefferson edustaa Yhdysvaltain kasvua.
Roosevelt johti maata menestyksekkäästi 1800- ja 1900-lukujen taitteen nopean taloudellisen kehityksen aikana; hän heikensi ratkaisevasti trustien...
Agneta Rahikaisen teoksessa "Edith Runoilijan elämä ja myytti" (Schildts & Söderströms 2014) on sivuilla 112 - 117 on kuvaus Edithin käynnistä Helsingissä kirjallisissa- piireissä. Hän tapasi mm. Eino Leinon, he olivat jonkin aikaa myös kirjeenvaihdossa.
Yle Areenassa on nähtävissä hieno televisioelokuva vuodelta 1977 "Maa jota ei ole". Siinäkin on kohtaus Edithistä helsinkiläisten kirjailijoiden ja kulttuurivaikuttajien kanssa.
