Valtioneuvosto päätti taannoin muuttaa vainojen uhrien muistopäivän nimen (pohjoissaameksi vašiid oaffariid muitobeaivi) kansainvälisen mallin mukaisesti holokaustin uhrien muistopäiväksi. Tiedote täällä.
Tiedustelin asiaa Sámi giellagáldusta, joka on saamen kielten kielenhuollosta vastaava elin. Heidän tietämyksensä mukaan holokaustin uhrien muistopäivälle ei vaikuttaisi olevan vakiintunutta saamenkielistä nimitystä.
Puhutuimmalla saamenkielellä eli pohjoissaameksi päivä voisi olla holokaustta oaffariid muitobeaivi tai riikkaidgaskasaš holokaustabeaivi (kuten norjan kielessä internasjonale holocaustdagen). Kumpikin vaihtoehto on varmastikin käyttökelpoinen ja ymmärrettävä.
Giellagáldu normittaa saamen kieliä, joten asiaan saataneen...
Kyllä, voit palauttaa Jyväskylästä lainatut kirjat mihin tahansa Keski-kirjastoon. Poikkeuksena voi olla kuntakohtaisesti joitain aineistoja (esim. soittimet ja liikuntavälineet), joita ei voi palauttaa toisen kunnan kirjastoon.
Kirjavälityksestä kerrottiin, että heillä on käytössään Hollannissa heitä varten tehty Combiplast-merkkinen muovituskone. Lisää tietoa täältä:
http://www.nbdbiblion.nl/tools/Default.asp?leesanoniem=/nbdbiblion/Docu…
Tuntemattoman sotilaan luvussa 11 kerrotaan täydennysmies Hauhiasta, joka saapuu luutnantti Koskelan joukkueeseen. Kun Hauhia lähetetään yksin vartioon, luutnantti Viljo Koskela tarjoaa itseään tai Hietasta kaveriksi, mutta Hauhia vakuuttaa pärjäävänsä. Koskela muistuttaa vielä, ettei päätä saa nostaa.Kun Hauhia löytyy ammuttuna, alikersantti Rokka sanoo ”Voi tuo hiton nulikka minkä tek. Ja mie neljä tuntii hänel just sitä selitin.” Rokka oli perehdyttänyt Hauhiaa aiemmin.
Villanelle-runomuodon nimelle ei näyttäisi löytyvän suomenkielistä vastinetta. Meillä siitä puhuttaessa turvaudutaan tavallisimmin ranskalaisperäiseen nimitykseen 'villanelle'; Tieteen termipankki kuitenkin käyttää italialaista muotoa 'villanella', kaiketikin siksi, että historiallisesti runomuodon juuret ovat italialaisessa paimen- tai piirilaulussa.
Kirjallisuudentutkimus:villanella – Tieteen termipankki
"Runon mitta voi myös olla villanelle, sonetti tai pantun - " (Marko Niemi, Tuli & Savu, 4/2003)
"Näihin verkosta ravistettua rojua sapluunoihin pakottaviin kaavioihin ('patterns') kuuluu tällä hetkellä sonetti, villanelle, parisäe ('couplet'), pantum, sestina, 'new sentence' (juoneton proosaruno) ja kollaasi -- " (Ville-Juhani...
Kokeile Sanojen aika kirjailijatietokantaa: http://kirjailijat.kirjastot.fi
Voit hakea useilla eri tavoilla (hakupainike on sivun yläosassa). Hae vaikkapa kirjailijoita ja valitse asiasanaksi "nuoret". Tai hae suoraan teoksia ja valitse sopiva asiasana. Sanojen ajasta saat myös tarkempaa tietoja kirjailijoista ja kirjoista, arvosteluja ja linkkejä.
Verkosta löytyy myös suosituslistoja ja luetteloita aihepiireittäin, esimerkiksi:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/kirjaluettelot.shtml
http://haku.netlibris.fi/kirjat/search3.htm
http://kurikka.fi/koulut/kirjasto/kirjavinkkeja/murkut.htm
http://www.kuopio.fi/kirjasto/Nuoret/nuoret.htm
Muistelet varmaan Kirjasampo sivustoa? Linkki Kirjasampoon.Siellä voit hakea aiheella, kirjan nimellä, genrellä yms. Lisäksi paljon kirjavinkkejä.Myös monet kirjakauppojen ja -kerhojen sivut toimivat suositteluperiaatteella. Samoin tekee Helmet-sivusto. Linkki Helmet.finna.fi.
Varsinaista hääaiheista laulukokoelmaa ei HelMet-kirjastoista löydy, mutta esim. Yhteis-lauluvihko II-kuoropartituuri sisältää tuon mainitsemasi Romanssin.
Yhteislauluvihko II ja sen sijaintitiedot voi tarkistaa HelMetissä (http://www.helmet.fi ). Kirjoita hakukukenttään teoksen nimi. Voit myös rajata materiaalin nuoteiksi.
Muutama muu ehdotus sopiviksi laulukokoelmiksi:
- Yhteislauluvihko 1
- Jos osaisi onnestansa / Chydenius, Kaj
- 75 Naiskuorolaulua
Naiskuorolle tarkoitettuja nuotteja löytyy HelMet-tietokannasta hakusanalla ”naiskuorot” ja rajaamalla materiaali nuoteiksi. Voit myös rajata kielen suomeksi.
Teoksen uutta painosta ei ole vielä ollenkaan saatavilla pääkaupunkiseudun kaupunginkirjastoissa (Plussa-järjestelmä), vaikka perustiedot näkyvät. Valitettavasti ilmoitus "ei lainattavia kappaleita" on harhaanjohtava. Se ei tarkoita että ei-lainattavia kappaleita kuitenkin olisi, vaan että sitä ei ole ehditty saada lainkaan. Helsingin kaupunginkirjastolle on kuitenkin tilattu teosta jo 10 kpl sisäisen hankinta-tietokantamme mukaan, ja ne saapuvat aikanaan.
Korkeakoulukirjastojen Linda-tietokannan mukaan tilanne on sama. Vuoden 1997 painosta on saatavilla, mutta uudesta painoksesta näkyvät vasta perustiedot. Sinun on siis joko tyydyttävä vanhaan painokseen (vaikka sekään ei ole helposti saatavissa), odoteltava, että uusi saadaan käyttöön...
Kyllä sisältää. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Fineli-tietopankista (https://fineli.fi/fineli/fi/index) voit muun muassa tarkastella raaka-aineiden kaliumpitoisuuksia. Tästä linkistä löydät tietoa siitä, miten paljon kaliumia eri lihoissa on:
https://fineli.fi/fineli/fi/elintarvikkeet?foodType=ANY&portionUnit=G&portionSize=100&sortByColumn=component&sortOrder=desc&component=2192&ingredientClass=MEATTOT&ingredientClass=BEEF&ingredientClass=PORK&ingredientClass=LAMM&ingredientClass=POULTRY&ingredientClass=SAUSAGE&ingredientClass=SAUSCUTS&ingredientClass=MEATCUTS&ingredientClass=MEATPROD&ingredientClass=GAME&ingredientClass=OFFAL
Hilja Valtoselta tällainen juonikuvio kyllä löytyy romaanista Ruskapäiviä (Otava, 1975). Kirjan päähenkilö on eläkkeellä oleva opettajatar, jolle tapaus on sattunut nuoruudessa ja joka nyt tapaa näin pelastamansa miehen uudestaan.
Nobokovin Lolita ilmestyi suomeksi ensimmäisen kerran vuonna 1959, vain neljä vuotta alkukielisen jälkeen. Ennakkotiedon mukaan suomennoksen 11. painos julkaistaisiin ensi vuonna. Emme löytäneet tietoa, että suomennoksia olisi sensuroitu, ainakaan sen julkaisemista ei ole kielletty. Jyväskylän yliopiston kirjaston sivuilta löytyvän Kai Ekholmin Kielletyt kirjat –verkkojulkaisun mukaan Lolita on tai on ollut kielletty useissa maissa, mutta ei Suomessa. Ekholmin kirja on painettuna saatavana kirjastoista.
http://jyk.jyu.fi/jyk/kokoelmat/julkaisut/kielletyt_kirjat/ulkomaat.htm
Helsingin kaupunginkirjaston sivuilta löytyy aihepaketti, jossa käsitellään yleisten kirjastojen harjoittamaa omien kokoelmiensa sensurointia:
http://www.lib.hel.fi/...
Hei ja kiitos kysymyksestä!
Tässä joitain lukusuosituksia kovasta scifistä, toivottavasti listan kirjat miellyttävät:
Alastair Reynolds: Jäänpuskijat, Aurinkojen huone
Hal Clement: Painovoima 700
Octavia Butler: Aamunkoitto
Pratchett Terry ja Baxter Stephen: Pitkä maa -sarja
Dan Simmons: Hyperion-sarja
Tim Powers: Anubiksen portit
Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras
Risto Isomäki: Pimeän pilven ritarit
Helsingin kaupunginkirjastolla on kovassa käytössä olevat CD-levyt juuri mainitsemassasi tehtaan muovikotelossa. Kustannussäästösyistä täällä on päädytty vain uusimaan muovikoteloita säännöllisin väliajoin.
BTJ Kirjastopalvelu on erikoistunut tuottamaan tuotteita ammattilaiskäyttöön. Heiltä varmaankin löytyy sopiva ratkaisu pakkausmateriaaliksi. http://www.btj.fi/ Verkkosivuilta löytyvät myös tuotteet.
John Lennonilta ilmestyi 60-luvulla kaksikin kysymyksen kuvausta vastaavaa pikku kirjaa: In his own write (1964) ja Spaniard in the works (1965). Molemmat ilmestyivät tuoreeltaan Anselm Hollon suomentamina: John Lennon panee omiaan (1964) ja Hispanialainen jakovainaa (1966). Ensin mainittu sisältää yhden tarinan, joka sisällysluettelon mukaan on "kirjoitettu yhteistyössä Paulin kanssa", joten tällä Lennon–McCartney -krediitillään se lienee näistä kahdesta vahvempi ehdokas "The Beatlesien tekemäksi".
Keittiökalusteiden kuvia tuntuu olevan vaikea löytää. Elinkeinoelämän keskusarkistosta voi tiedustella (puh. 015-321 340) tai hakea heidän valokuvatietokannastaan (http://62.236.120.246/ELKA/kuva.htm). Tietokannan haku toimii hitaanpuoleisesti, mutta jos näytön vasempaan laitaan ilmaantuu napsautettavia otsakkeita, kuvia on löytynyt. Hakusanalla keittiö sain esim. otsikon "Rakennus: sisäkuva rakennuksesta", jossa on jokunen hyvä kuva Enso-Gutzeitin keittiökaapeista. Hakusanalla "Enso-Gutzeit" tulee samoin otsake "Sisäkuva rakennuksesta", mutta kuvissa en huomannut keittiökuvia.
Riitta Miestamon kirjassa Suomalaisen huonekalun muoto ja sisältö (Askon Säätiö, 1981) on muutama keittiökuvakin ja hyvä lähdeluettelo.
Varastokirjastosta (http://...
Paasi-sana merkitsee kookasta, tavallisesti sileää, laakeahkoa kivenjärkälettä. Sanakirjat eivät anna sanalle merkitystä, joka viittaisi rajakiviin.
Paasi-sanalla on vastine useissa lähisukukielissä (esim. vatjan paasi, viron paas). Sana on ilmeisesti vanha germaaninen laina, jolle rekonstruoitua alkumuotoa edustaa nykysaksan sana Spat (levyiksi lohkeava kivi). Suomen kirjakielessä sana paasi merkityksessä laakakivi on esiintynyt Agricolan ajoista alkaen.
Sanalla on murteissa muitakin merkityksiä. Näin esimerkiksi Hämeessä paasi-sanaa on joillakin alueilla käytetty merkityksessä avoin lehmän pilttuu. Pohjanmaalla sanaa on käytetty merkityksessä työnjohtaja, pomo.
https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/
Häkkinen, Kaisa:...
