Kevään 1974 pakollisen englannin kokeen teksti käsittelee diplomatiaa ja diplomaatin roolia kansainvälisten ongelmien ratkaisussa. Kissinger mainitaan kyllä: "When the American Secretary of State, Dr Kissinger, can fly to Cairo and Tel-Aviv in one day to get an Arab-Israel cease-fire and then to Peking for talks with the Chinese the day after, the ordinary traditional ambassador cannot help looking a bit small."
Verkkotietosanakirja Web-Facta kertoo metsäkissasta mm. näin:
metsäkissa, eurooppalainen villikissa, Felis silvestris, Balkanilla, Italiassa, Pyreneiden niemimaalla, Ranskassa, Saksassa ja Skotlannin pohjoisosissa sekä Pohjois-Afrikan ja Keski- ja Lähi-idän rauhallisten vuoristoseutujen metsissä elävä kissalaji. Metsäkissa on kotikissan näköinen, harmaanruskea ja tummajuovainen mutta isompi.
Muistakaan nykylähteistä ei löytynyt mainintaa siitä, että metsäkissa eläisi Suomessa. Selasin vanhoja koulujen eläinopin kirjoja: (mm. Pulkkinen, Hellaakoski, Laamanen, Eläinoppi vuodelta 1956; Poijärvi, Paasio, Renkonen, Suomalainen, Eläinoppi oppikouluja varten, 1968; Lehtonen, Nuorteva, Seiskari, Eläinoppi I, 1971; Kivirikko, Palmgren Koulun...
Kaikki tällaiset käsitteet ovat kulttuurisia sopimuksia eli niitä käytetään, kuten niitä on kulloinkin tapana käyttää. "Poikamies" on toisaalta nimitys yleiselle elämänvalinnalle, toisaalta sillä voidaan ilmaista täsmällinen tilanne juuri nyt. Siten leski tai eronnut voi aivan hyvin ilmoittaa olevansa "taas poikamies" eli ei sitoutunut mihinkään ihmissuhteeseen. Joku toinen ei ehkä ilmaisusta pidä, mutta se onkin sitten eri asia.
"Ukkomies" tarkoittaa yleensä pysyvässä parisuhteessa elävää miestä riippumatta siitä, mitä vaiheita miehen elämässä on aikaisemmin ollut. Oman arvioni mukaan ihmiset käyttävät näitä termejä enemmän kuvaamaan vallitsevaa tilannetta kuin menneisyyttä. Eihän uudelleen avioitunutta tai parisuhteessa elänyttä ole...
Laulu on nimeltään "Tulis jo joulu" ja sen on säveltänyt ja sanoittanut Maija-Liisa Könönen. Laulussa lapsi ja äiti laulavat vuorotellen. Laulu alkaa: "Äiti kerro miten pitkä aika jouluun on... äiti monta yötä jouluun vielä on". Äiti laulaa: "...piparkakut voimme alkaa vaikka heti huomenna. Joulu joutuu kyllä kunhan aika on."
Laulusta ei ole julkaistu nuottia. Sen ovat levyttäneet Mai-Lis Könönen (äiti), Nina Lehtimäki (lapsi) ja Lasse Könösen studio-orkesteri. Tämä esitys löytyy seuraavilta C-kaseteilta:
Joulun aikaan : uusia ja vanhoja joululauluja (Minimusic, [1981])
Hyvää joulua! : 16 kauneinta joululaulua (Minimusic, [1983], Minimusic MIC132)
Tonttumetsän superjoulu : joulun ajan musiikkia (Minimusic, [1988])
Hyvää joulua! : 16...
Asiasta on käyty kiivasta keskustelua puolesta ja vastaan, mutta esimerkiksi professori Björn Kurtén on ollut sitä mieltä, että jääkausien välisinä ja sisäisinä lämpökausina Suomessakin on varmasti ollut ihmisiä - varhemmin ehkä pysty- ja heidelberginihmisiä ja myöhemmin neandertalilaisia.
Susivuoren Susiluolasta Etelä-Pohjanmaalla Karijoen ja Kristiinankaupungin rajalla ovat tutkijat löytäneet merkkejä asukkaista ajalta ennen nykyihmisten tuloa alueelle.
Ei ole ollenkaan mahdotonta, että neandertalilaiset olisivat levittäytyneet näin kauas pohjoiseen. Keskilämpötila Suomessa oli jopa neljä astetta korkeampi osan kaudesta, jona neandertalilaiset olivat Euroopan ainoa ihmistyyppi, ja olot Etelä-Suomessa olisivat olleet hyvin sopivat...
Voisi tietenkin pohtia sitä, onko tällaista lastenperinteeseen kuuluvaa riimirunoutta tarpeen ylipäänsä tulkita. Aihepiiriä tutkinut Leea Virtanen sanoo kirjassaan Antti pantti pakana : kouluikäisten nykyperinne, että yksi tällaisten hokemien funktioista on "karkottaa hiljaisuus ja nauttia riimittelyn ilosta -- se on huutoa huudon vuoksi ja riimiä riimin vuoksi". Pihojen runous on käyttörunoutta, jonka viehätys ilmeisesti on suurelta osin juuri rytmissä ja riimittelyssä – pelkkä kielellinen käsittäminen ei tee sitä ymmärrettäväksi, niin kuin Virtanen osuvasti huomauttaa.
"Lasten suullinen runous voidaan jakaa kahteen ryhmään: riimeihin, jotka kuuluvat leikkeihin, ja riimeihin, jotka ovat pikemmin eräänlaista ylellisyyttä, esim....
Valkopukuinen nainen on erillinen teos. Sen sijaan Salaperäinen nainen ja Naisen haamu ovat yksi ja sama teos. Naisen haamu ilmestyi suomeksi 1880 ja suomentaja oli A.O.F., Salaperäinen nainen ilmestyi suomeksi 1919 ja suomentajana oli Niilo Lehto. Valitettavasti en saanut selvitettyä alkuperäisteoksen nimeä, kirjoissa alkuper. englanninkielistä nimeä ei mainita.
Wilkie Collinsin englanninkieliset teokset löytyvät sivuilta:
http://www.wilkiecollins.com/
Kysyjän muisti pelaa kyllä mainiosti! Maj-Lis Könönen laulaa sanoittamansa laulun "Kirje joulupukille" (sävellys Lasse Könönen) äänitteellä JOULUN AIKAAN (Minimusic MIC24, p1981). Tätä äänitettä ei kuitenkaan ole julkaistu muussa kuin kasettimuodossa.
Kasetti löytyy ainakin seuraavista kunnankirjastoista: Inari (ei voi varata), Puumala, Reisjärvi sekä Pielisen verkkokirjaston jostain yksiköstä. Suosittelen vierailua lähikirjastoosi ja siellä voitte tehdä kaukolainatilauksen tästä kasetista.
Heikki Poroila
HelMet-musiikkivarasto
Alakulo-sanalle ei näy löytyvän tyhjentävää selitystä vanhemmistakaan etymologisista lähdeteoksista. Kotimaisten kielten keskuksen Suomen sanojen alkuperä teoksessa se kyllä mainitaan, mutta siinäkin selvitetään vain sinänsä ymmärrettävämpi alkuosa (ala-) - jälkiosan (-kulo) alkuperä on sen mukaan "epäselvä".
Sekä Suomen sanojen alkuperä että Raimo Jussilan Vanhat sanat -teos ajoittaa alakulon ensimmäisen kirjallisen esiintymän vuoteen 1781, jolloin J. E. Frosterus käytti sitä August Hermann Francken Postillan jälkimmäisen osan suomennoksessa (kahdessa eri muodossa - alakuloinen ja alaskuloinen). Sanan taustalla saattaa olla yksinkertaisesti viljelytermistön (ala)kuloinen-sana kuvaannollisesti käytettynä. Toisaalta, Vanhan kirjasuomen...
Jylhä ei ole suomennokseensa saanut mukaan vastinetta "rash"-sanalle, joten kysymyksen sitaattia hänen Milton-tulkinnassaan vastaa "murheenhetkellä hän kättään" ["Näin lausuin murheenhetkellä hän kättään / ojensi, poimi hedelmän ja söi."] (Yhdeksäs kirja, 780–781)
Löysin Burdan sivuilta, englanninkielinen versio http://www.burdafashion.com/en/index.html , haulla dirndl useamman mallin. Kolme mallia oli lehdestä, niissä luki seuraavat numerot Burda modemagazine 10/2004, 9/2006, 9/2008. Mallit ovat hieman modernisoidun näköisiä (ks. kuvat haulla). Mallit 7870 ja 8448 ovat traditionaalisen mallin kaavoja, mutta ne näyttävät olevan ostettavia kaavoja. Kaavat voi ostaa tästä palvelusta, löysin myös toisen portaalin Mode-schnitte.de, josta niitä voi tilata (Burda 7870
http://www.burdaschnitte.de/product_info.php?info=p309_7870-Burda-Schni…
Burda 8448,
http://www.burda-schnitte.de/product_info.php?info=p308_8448-Burda-Schn…)
Löytyi myös englantilainen nettikaavakauppa Habithat, jossa oli dirndl-kaava...
Kun kysymyksessä mainitaan "sanat", rohkenen tässä olettaa, että kysytään Evert Suonion laulun INARINJÄRVI saamenkielisiä sanoja. Sellaiset löytyvät - jos ei ole kiire - Eero Maggan nuottikokoelmasta "Beaivvaseana" (1996), joka löytyy Espoon kaupunginkirjaston kokoelmasta, mutta on juuri nyt vastattaessa lainassa. Kokoelmassa laulun nimenä on "Anárjávri".
YouTubesta löytyy Maggan saameksi laulama versio osoitteesta https://www.youtube.com/watch?v=QL2RKflBS0g. Itse sanoja en onnistunut netistä löytämään, joten tuota Maggan nuottikokoelmaa kannatta harkita. Sen voi saada Rovaniemielle kaukolainana.
Heikki Poroila
HelMet-kirjasto
Opetushallituksen sivuilta löytyvät rehtorin kelpoisuusvaatimukset. Rehtorin ehdottomia kelpoisuusvaatimuksia ovat
• ylempi korkeakoulututkinto
• asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus
• riittävä työkokemus opettajana
• oppilaitoksen opetuskielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito
• Opetushallituksen hyväksymien perusteiden mukainen opetushallinnon tutkinto, vähintään 25 opintopisteen tai vähintään 15 opintoviikon laajuiset yliopiston järjestämät opetushallinnon opinnot taikka muulla tavalla hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.
• Lisäksi muodollisesti kelpoisten hakijoiden vertailussa noudatetaan perustuslain 125 §:n sisältöä eli vertailussa otetaan huomioon hakijoiden taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto...
Savonlinnan seudun murre kuuluu savolaismurteisiin ja tarkemmin ryhmään Savonlinnan seudun välimurteet. Itä-Suomen yliopiston sivuilla kerrotaan,että alueen murteista Enonkosken murre muistuttaa Pohjois-Savon murteita, kun taas Punkaharjun eteläosissa on jo kaakkoismurteiden sävyä:
http://sokl.uef.fi/aineistot/aidinkieli/murteet/savonlin.html
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilta löytyy Suomen murrekartta:
https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Tässä joitakin lukuvinkkejä.
Gallay, Claudie: Tyrskyt
Gallay kuvaa ihmisiä ja karua rannikkoa maanläheisesti ja runollisesti. Normandian uloin niemenkärki, La Hague, on kylä meren ja tuulten sylissä. Tyrskyjen kertoja on muukalainen, lintujen tutkija - nainen, joka ei haluaisi katsoa taaksepäin. Kevätmyrskyn puhjetessa hän kohtaa satamaravintolan terassilla miehen, joka on tullut La Hagueen etsimään menneisyyttään.
Jalonen, Olli: Taivaanpallo
1600-luvulle sijoittuva romaani kertoo Saint Helenan saaren brittiläisessä siirtokunnassa syntyneen Angus-pojan tarinan. Hänen elämänsä saa suunnan, kun tiedemies Edmond Halley tulee tutkimusmatkalle ja värvää hänet apulaisekseen. Angus kertoo tarinansa omalla kielellään ja omien silmiensä kautta...
Tove Janssonin kirjan "Kuka lohduttaisi Nyytiä?" pohjalta
on Teatteri 2000 tehnyt näytelmän, joka on Tampereen kaupungin-
kirjastossa myös samannimisenä videona (tark.n:o 1-03956), jonka on
dramatisoinut Kaija Siikala. Tämä versio on tehty yhteistyössä
Teatteri 2000:n ja TV2/lastenohjelmien toimesta. Tekstiversiota en
löytänyt Treen kaupunginkirjaston kokoelmista, en myöskään Mandasta
(maakuntakirj. yhteisluettelo) enkä Lindasta (tieteellisten kirj.
yhteisluettelo).
Teatteri 2000:n puh. 03-2132 129 (Myyntipalv). -Teatterikeskus ry
Helsingissä kerää näytelmätekstejä, puh. 09-135 7613.
Voisiko etsimäsi olla Julia Donnerin ja Taneli Eskolan kirja Löytöretki Helsinkiin – Paikkoja, polkuja, puutarhoja? Se kertoo Helsingin "salaisista puutarhoista", huomaamattomista pienistä paikoista eri puolilla kaupunkia. kirja on ilmestynyt vuonna 2008. Kirjan mainos löytyy täältä:
http://www.multikustannus.fi/Products.asp?document_id=263
Kirjaa löytyy ainakin suurimmista kirjakaupoista. Sen voi myös lainata kirjastoista: http://www.helmet.fi tai http://monihaku.kirjastot.fi
Kysymykseen sopiva kirja olisi myös viime vuonna ilmestynyt Jussi Tiaisen ja Jussi Vepsäläisen Helsinki-tiloja (Parvs Publishing, 2009). Kirjassa esitellään yleisölle suljettuja, tavalla tai toisella kiinnostavia tiloja Helsingissä. Lisäksi löytyy tällainen kirja:...
Yleisesti tieteellisiä kirjastoja koskevia asioita voit kysyä Helsingin yliopiston kirjastosta - Suomen kansalliskirjastosta (HYK-palvelu@helsinki.fi).
Tällä hetkellä Geobase on käytössä Helsingissä Kumpulan tiedekirjastossa, joka on kaikille avoin kirjasto ( http://www.kumpula.helsinki.fi/kirjasto ).
Kansallinen elektroninen kirjasto FinELib
( http://www.lib.helsinki.fi/finelib ) hankkii elektronisia aineistoja yliopistojen, ammattikorkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja yleisten kirjastojen käyttöön, ja vuodeksi 2003 Geobasea on ehdotettu laajempaan käyttöön.
Korkatti-nimen on arveltu olevan lappilaisperäinen, mutta sen etymologiasta ei löytynyt tarkempaa varmuutta tai selitystä. Kylännimeksi Ainali on tullut, kun Ainali(nen) -niminen asukas on asettunut asumaan Ainalijärven rannalle 1500-luvun puolivälissä. Ainali-nimen etymologia on mahdollisesti saksalaisperäinen (Aginald / Ainald). Osmanki puolestaan perustuu sanaan osma, joka on seudulla tarkoittanut karhua. LähteetPirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet (2000)Suomalainen paikannimikirja: https://kotus.fi/nimistonhuolto/nimijulkaisut/kotimaisia-paikannimia-ka…
