Seuraavista kirjoista löytynee vinkkejä:
Lehnert, Gertrud: 1900-luvun muodin historia
Peacock, John: Länsimainen puku antiikista nykypäivään
Peacock, John: Men's fashion
Peacock, John: Fashion sourcebooks: the 1960's
Myös näistä nettiosoitteista löytyy tietoa 1960-luvun muodista:
http://desthea.com/muotimissio/index.php/teematyyli/60_luvun_muotia
http://www.tyylitaika.com/1960-luvun-muoti.html
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=5&ag=33&t=577
Mene sivulle www.helmet.fi ja klikkaa oranssissa palkissa (sivustonyläosassa) olevaa kohtaa HAE AINEISTOA (edessä suurennuslasin kuva). Kirjoita haluamasi kirjan nimi, klikkaa hakutuloksesta kirjan nimeä ja saat sijaintitiedot. Jos kirjaa on juuri nyt saatavilla, voit laittaa ruksin kohtaan Näytä saatavilla olevat. Jos on joka paíkassa lainassa, voit laittaa maksuttoman varauksen.
Helmet.fi-verkkosivuston mukaan C-kasetteja voi digitoida Itäkeskuksen, Vuosaaren ja Pasilan kirjastoissa. Vinyylilevyjä voi digitoida Pasilan kirjastossa.Digitointiin liittyvät yksityiskohdat vaihtelevat kirjastoittain, joten formaattiin ja sen laatuun sekä cd-levyjen ostoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa ottaa yhteys suoraan kuhunkin kirjastoon. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät Helmet-sivustolta Kirjastot-välilehdeltä: https://helmet.finna.fi/OrganisationInfo/Home#84924
Tekijänoikeudessa tehdään ero ns. julkisen ja yksityisen toiminnan välillä. Omassa yksityisyydessä saa tehdä melkein mitä vaan, eikä sitä kukaan valvo tai seuraa. Ongelma on lähinnä siinä, että moni uskoo yksityisyyden ulottuvan paljon kauemmas kuin se todellisuudessa ulottuu. Suomessa on lakia tulkittu niin, että yksityinen piiri tarkoittaa lähisukulaisten lisäksi vain muuten läheisiä ystäviä, ei siis ketä tahansa, joka sattuu kotioven sisäpuolelle tulemaan. Erityisesti netissä on vaikea hahmottaa sitä, ettei mikään ns. suljettu yhteisö on automaattisesti yksityisyyden piirissä, jos yhteisö ei todellisuudessakin koostu lähisukulaisista ja ystävistä.
Tästä syystä lähtökohtana on hyvä pitää sitä, että myös suljettu verkkofoorumi on...
Charles Dickensin A Christmas Carol on ilmestynyt Suomen kansallisbioliografia Fennican mukaan ainakin nimillä Joulu-ilta, suom. David Konstantin Wyyryläinen 1893; Jouluaatto : aavetarina jouluksi, suom. Werner Anttila 1932 ja 1999; Kaksi kertomusta : Jouluilta : aavetarina joulusta, suom. Kari Jalonen 1972 ja 2000; Joululaulu : aavetarina joulusta, suom. Marja Helanen-Ahtonen 1984; Joululaulu, suom. Tero Valkonen 2001. Lisäksi on yksi merkintä Joulun-aatto, suom. Waldemar Churberg 1878, mutta viitteeseen ei ole mekitty alkuteosta. Saiturin jouluyö on ilmestynyt Jukka Torvisen suomentamana 1986.
Trailerin musiikista emme löytäneet tietoa.
Elonetin ( Kansallisen audiovisuaalisen instituutin sivusto, jossa on tiedot suomalaisista elokuvista) mukaan Visa Mäkisen Yön saalistajat -elokuvan ainoana musiikkina on Raikko Pihlajamaan ja Matti Ruoholan esittämä kappale Oolannin sota, jonka sanoittajaa ja säveltäjää ei tunneta. Alla linkki Elonetiin:
https://www.elonet.fi/fi/elokuva/119843
En löytänyt tietoa Merja Jalon harrastuksista, mutta kirjailijasta löytyy tietoa Kirjasammon sivuilta:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Auf6c4db79-57f6-49a5-ba78-8…
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/1704
Tietoa löydät myös esimerkiksi teoksesta Nuorten suosikkikirjailijat kautta Plätän (1995).
Merja Jalosta on useita aikaisempia kysymyksiä joiden vastauksia voit selata Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistossa (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) kirjoittamalla hakusanaksi Merja Jalo.
Kotimaisista verkkokaupoista en pektiiniä onnistunut löytämään. Pektiiniä kannattaa kysellä apteekeista, ja voihan verkkoapteekeille lähettää toiveen, että he ottaisivat pektiinin valikoimiinsa.
Ulkomaisissa verkkokaupoissa pektiiniä on myynnissä, mutta kaikki kaupat eivät välttämättä toimita tavaraa Suomeen.
Parhaiten tietoa saat varmasti kustantaja Bradt Travel Guidesta
https://www.bradtguides.com/contact-us
Kotimaisissa kirjoissa kannen kuvaajan nimi on yleisesti heti alkusivuilla.
Kotimaisten kielten keskuksen sivuilla Suomen murteista kerrotaan: "Suomessa puhuttava suomi jakaantuu useisiin murteisiin. Pääryhminä on pidetty itä- ja länsimurteita. Itämurteita ovat savolais- ja kaakkoismurteet. Länsimurteita ovat lounaismurteet, lounaiset välimurteet, hämäläismurteet, eteläpohjalaismurteet, keski- ja pohjoispohjalaismurteet sekä Peräpohjan murteet." Suomenvenäjä ei siis ole Suomen murre.
Lisätietoja murteista: https://www.kotus.fi/kielitieto/murteet/suomen_murteet
Tarkkoja kustannustietoja lienee mahdoton antaa. Mikko Immosen Tampereen teknillisessä yliopistossa tekemän selvityksen (Tuulivoima-alan koulutuksen ja tutkimuksen tila Suomessa, 2011) mukaan itse tuulivoimalan osuus kokonaisinvestointikustannuksista on noin 75 %, ja verkkoon kytkemisen ja perustusten osuus on noin 15 %. Yli puolet tuulivoimalan kustannuksista tulee tornin, lapojen ja vaihteiston yhteiskustannuksista.
Myös se, mihin rakennetaan, vaikuttaa. Merelle rakennettavan voimalan kustannukset ovat suuremmat kuin maalle rakennettavan.
Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n (STY) mukaan "megawattiluokan tuulivoimalaitoksen investointikustannukset ovat suuruusluokaltaan 1200 - 1400 EUR/kW, merituulivoimalaitoksissa 1,5 - 2 kertaa näin...
Gena Showalterin sarjaa Manalan valtiaat on suomeksi kustantanut Harlequin. Viimeisin osa on ilmestynyt toukokuussa 2011, mistä voisi päätetllä, ettei sarjaan ei ole tulossa lisää osia.
Voit lähettää asiasta palautetta kustantajalle osoitteeseen asiakaspalvelu@eharlequin.fi
Valitettavasti valokuvien tulostaminen valokuvapaperille ei ole Lahden kirjastoissa mahdollista. Toki valokuvia voi halutessaan tulostaa tavalliselle kopiopaperille. Tulosteiden hinnat löytyvät kirjaston verkkosivuilta osoitteesta http://lastukirjastot.fi/104981/fi/articles/maksut. Omien papereiden käyttäminen kirjaston laitteissa ei ole mahdollista.
Saat luettelon Fredrika Runebergilta julkaistuista teoksista Fennica-tietokannasta, josta löytyy kaikki Suomessa julkaistu tai suomalaisten kirjoittama kirjallisuus. Finna.fi:n Fennican hakutulos tekijänä Runeberg Fredrika https://kansalliskirjasto.finna.fi/kansalliskirjastofikka/Search/Result…
Suomenkielinen Wikipedian artikkeli toteaa, että yhtyeen kokoonpano on vaihdellut vuosien varrella, mutta laulaja Paavo ei ole koskaan esiintynyt oikealla nimellään. Yhtyeen monet laulut ovat rumpali Juha Takasen ja sanoittaja Jukka Välimaan käsialaa. Paavon henkilöllisyys on kuitenkin edelleen hyvin varjeltu salaisuus.
Heikki Poroila
