Sakari Topeliuksen runo Äitini on ainakin seuraavissa teoksissa:
Suomen kansalliskirjallisuus, osa 9,(1941), (runon suomentaja Otto Manninen)
Suuri ohjelmakirja, toim. Yrjö Karilas, (1962), (runon suomentaja Alpo Noponen)
Iltojemme iloksi: juhlaohjelmistoa, (1947), (runon suomentaja Alpo Noponen).
Mannisen ja Noposen suomennokset eroavat hieman toisistaan.
Japanilaiset numerot voidaan kirjoittaa kiinalaisperäisin kanji-merkein tai hiragana-tavumerkeillä. Kanji-merkit löydät esim. kirjasta Braw, Monica: Kanjikirja : opas japanin kirjoittamiseen. Molemmilla tavoilla kirjoitettuna numerot opetetaan oppikirjassa Karppinen, Takako: Japanin kielen alkeet. Netillä japanilaiset numerot on esitetty Wikipediassa http://fi.wikipedia.org/wiki/Japanin_kieli .
Yhdysvaltain dollarin rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.usinflationcalculator.com/
Suomen markkojen ja eurojen rahanarvonmuunnin löytyy osoitteesta:
https://www.stat.fi/tup/laskurit/rahanarvonmuunnin.html
Luettelointitiedoissa lause on harvinainen, vaikka monet kääntäjät tekevät samaa kuin Riina Vuokko.
Lause tarkoittaa, ettei käännös ole aivan sanasta sanaan, vaan kääntäjä on halunnut tavoittaa myös kirjan tunnelman suomen kielellä.
Kersti Juva on kirjoittanut kääntäjän ammatista teoksia, joissa kielten erilaisuuksia pohditaan ansiokkaasti. https://kieliasiantuntijat.fi/juvan-teos-on-jannittava-sukellus-kaannosvastineiden-valtamereen/
Kyseessä on ilmeisesti laulu nimeltä "Siniseen" eli Miian laulu, joka esitettiin Salatut elämät -televisiosarjassa tammikuussa 2002. Laulun säveltäjäksi mainitaan Vesa Mäkinen ja sanoittajaksi Satu Rasila. Verkkokeskustelujen perusteella tiedot on saatu ohjelman tuon aikaisilta kotisivulta.
Laulua ei valitettavasti ole julkaistu nuottina. Sanat ja kuunneltava versio löytyvät osoitteesta www.youtube.com/watch?v=PbIKY-ez3BM
Kannattaa lähettää kysymys Kotimaisten kielten tutkimuskeskukselle Kotukselle seuraavalla lomakkeella:
https://www.kotus.fi/kotus/yhteystiedot/yhteydenottolomakkeet/kysy_sano…
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä Sanojen aika -tietokannasta löytyy tietoja Ilkka Remeksestä osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi
Ilkka Remeksen kotisivu löytyy osoitteesta http://www.ilkkaremes.com
Artikkelit Ilkka Remeksestä on teoksissa
- Haasio: Kotimaisia dekkarikirjailijoita (BTJ Kirjastopalvelu 2001)
- Kotimaisia nykykertojia 3 (BTJ Kirjastopalvelu 2000).
Teosten saatavuuden voit tarkistaa omasta lähikirjastostasi.
Tuntematon sotilas seuraa konekiväärikomppanian vaiheita jatkosodassa vuosina 1941–1944. Paras tapa tutustua klassikkoteokseen on lukea se itse. Tuntematon sotilas kuuluu joka kirjaston kokoelmiin, joten sen saa helposti käsiinsä kirjaston kautta. Tuntemattoman sotilaan juonesta on kysytty aiemminkin Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Vastauksia löytyy haulla Tuntematon sotilas, https://www.kirjastot.fi/kysy/haku?keys=tuntematon+sotilas. Edvin Laineen ohjaama Tuntemattoman sotilaan elokuvaversio on katsottavissa Elonetissä, https://elonet.finna.fi/Record/kavi.elonet_elokuva_113528
Tämän sanonnan alkuperästä ei valitettavasti löytynyt tietoa. Erkki Karin kirjassa "Naulan kantaan - nykysuomen idiomisanakirja" (Otava, v. 1993) todetaan vain, että "hauki on kala" on itsestään selvä hokema.
Kirjastojen lähteistä ei löytynyt tietoa metsätien nimestä. Useinhan teiden nimet liittyvät paikkakunnan historiaan. Kannattaa ehkä ottaa yhteyttä siihen kuntaan, jonka alueella tie on.
Erkki Karin kirjassa Naulan kantaan: nykysuomen idiomisanakirja kerrotaan sanonnan olevan lastenkieltä, mutta tarkempaa tietoa tai alkuperää ei sille löytynyt.
Laboratorioissa tehtävä verestä otettava täydellinen verenkuva "sisältää perusverenkuvan arvojen lisäksi leukosyyttien erittelylaskennan" (lähteenä Ilkka Penttilän toimittama teos Kliiniset laboratoriotutkimukset vuodelta 2004). Tämän teoksen lisäksi mm. Marjaana Ellfolkin toimittamasta teoksesta Laboratoriokäsikirja 2004-2005 ja Pertti Mustajoen kirjasta Senkka ja sata muuta tutkimusta löytyy tietoa verenkuvien lyhenteistä. Laboratoriokäsikirja 2004-2005 on myös verkossa: internetosoite on http://www.yhtyneetlaboratoriot.fi/kasikirja/ Aakkosellisen hakemiston kautta voit etsiä haluamasi lyhenteen selityksen. Kaikkia yllämainittuja kirjoja on hankittu myös pääkaupunkiseudun kirjastoihin.
Aiheesta löydät tietoja tekemällä haun aineistotietokannasta hakusanoilla meksiko ja ruokakulttuuri sekä haulla meksiko ja historia.
Intiaanikulttuurista ja Meksikon historiasta kertovat esim.
Sulkakäärme ja jaguaarijumala : Meksikon ja Guatemalan intiaanikulttuurit. Tampere : Tampereen taidemuseo, 1997
Prescott, William H., Meksikon valloitus. Porvoo : Helsinki : Juva : WSOY, 1995
Helsingin yliopiston kirjastosta http://finna.fi löytyy esim. teos
The beautiful cookbook. México : authentic recipes from the regions of México. London : Merehurst
1991
Esitelmän alkuun voisi päästä tutustumalla esim. Kirjailijat Oulussa Teuvo Pakkala sivustoon
http://www.ouka.fi/kirjasto/kirjailijat/pakkala/lapsia.htm .
Teuvo Pakkalasta on tietoa esim. Oulun kaupunginkirjaston Pakkala-tietokannassa http://oukasrv6.ouka.fi:8003/Intro?formid=kirre&previd=kirre&sesid=1196… . Pakkala sivuston lopussa on linkki Lisätietoja kirjailijasta ja hänen tuotannostaan. Linkistä pääsee Ostrobotnia-tietokantaan.
Ostrobotniasta haulla Pakkala ja Lapsia saa viittaukset mm. Kaltion artikkeleihin vuodelta 1954;2 (Teuvo Pakkala ja hänen lapsikuvauksensa) ja vuodelta 1975:2 (Teuvo Pakkalan novelleja tutkimassa).
Tietoja voisi katsoa myös Wikipediasta http://fi.wikipedia.org/wiki/Teuvo_Pakkala tai Jyväskylän...
Uusin kirja, jossa löytyy tietoa Ilkka Remeksestä on
KOTIMAISIA tieteis- ja fantasiakirjailijoita / toim. Vesa Sisättö & Toni Jerrman
BTJ Kirjastopalvelu, 2006 (Jyväskylä : Gummerus kirjapaino)
301 s. : kuv.
Muita teoksia:
PAPINNIEMI, Jarmo
Sata kirjaa / Jarmo Papinniemi & Seppo Puttonen
Jyväskylä : Atena, 2003 (Gummerus)
213 s. : kuv.
HAASIO, Ari
Kotimaisia dekkarikirjailijoita / Ari Haasio
Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001 (Jyväskylä : Gummerus)
229 s. : kuv.
TARKKA, Pekka
Suomalaisia nykykirjailijoita / Pekka Tarkka ; kuvittanut Pekka Vuori
6. uud. laitos
Helsinki : Tammi, 2000
247, [1] s. : kuv.
Ilkka Remeksestä kertovat verkkosivut
Ilkka Remeksen kotisivut
http://www.ilkkaremes.com/
Sanojen aika – kirjailijatietokanta...
Timo Parvelalla on hyvät kotisivut, joista saat paljon tietoa hänestä ja hänen kirjoistaan. Kirjoista ei ole tehty elokuvia, mutta Timo Parvela on tehnyt muutamia TV-käsikirjoituksia. Näistä Ansa ja Oiva seikkailevat myös kirjoissa. Kotisivut löytyvät täältä:
http://www.kolumbus.fi/timo.parvela/
Myös Helsingin ja Hämeenlinnan kaupunginkirjastojen Sanojen aika -tietokantaan kannattaa tutustua. Sinne on koottu runsaasti tietoa kirjailijasta ja lähteitä eteenpäin:
http://kirjailijat.kirjastot.fi/fi-fi/etusivu/kirjailija.aspx?PersonId=…
Kysymykseen on vastattu aikaisemmin Kysy kirjastohoitajalta-palstalla (http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=fed3ba08-ef18-47c…).
Nimeä ei löydy ainakaan seuraavista suomalaisista nimikirjoista: Saarikalle, Anne: Suomalaiset etunimet Aadasta Yjöön, Kiviniemi, Eero: Iita Linta Maria:etunimiopas, Kiviniemi, Eero: Suomalaisten etunimet, Vilkuna, Kustaa: Etunimet (v. 2005), Lempiäinen, Pentti: Suuri etunimikirja, Uusi suomalainen nimikirja, Nummelin, Juri: Eemu, Ukri, Amelie (harvinaiset nimet) ja Lehtonen, Rea: Aarnu, Evena, Viljami(harvinaiset nimet).
Nimeä on kuitenkin Suomessa annettu. Tieto löytyy väestörekisterikeskuksen sivuilta: http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1
