Lääkäriseura Duodecimin ja Duodecim kustannuksen ylläpitämältä Terveysportti-sivustolta löytyy Lääketietokanta, josta löytyvät apteekissa myytävien lääkkeiden tiedot. Lääketietokanta vastaa suurin piirtein painettua Farmaca Fennica -luetteloa, mutta päivityksiä tulee kaksi kertaa kuukaudessa.
Lääkettä voi esimerkiksi kauppanimellä tai lääkeluokituksen mukaan selaamalla. Tietokannasta löytyy myös tieto yhteensopimattomuudesta.
Vaikutukset ovat tietenkin aina yksilöllisiä, ja lääkkeen annostus ei aina ole yksiselitteistä. Tämä on kuitenkin erinomainen lähde tarkistaa lääkkeen mahdolliset haitat ja yhteensopivuus, jos asia epäilyttää. Viime kädessä kannattaa tietysti kysyä neuvoa useammalta kuin yhdeltä lääkäriltä tai asiantuntijalta....
Kaivattu kirja saattaisi olla aivan kotimaista alkuperää oleva Reeta Aarnion Maan kätkemät (Otava, 2008). Samaan sarjaan kuuluvat myös kirjat Veden vanki (Otava, 2009) ja Virvatulen vartijat (Otava, 2010). Kaikki kolme on julkaistu vuonna 2013 yhtenä niteenä nimellä Maan, veden ja tulen väki.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Audb522da0-a8e8-4f5e-8d08-fdd902aa01b8
Ennen ehto eväkses löytyy Tauno Koskelan lausumana CD-levyltä Luuvartim Boja: Luanikast reissu - Raumlaissi veisui ja värsyi. Kyseinen levy on kuunneltavissa netissä Spotify musiikkipalvelussa. Palveluun täytyy rekisteröityä Facebookin kautta tai sähköpostiosoitteella. Toki levy on myös lainattavissa kirjastossa.
Laki yleisistä kirjastoista kertoo yleisten kirjastojen hierarkiasta ja valvonnasta, https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2016/20161492#P4
Ylin valtion yleisestä kirjastosta vastaava viranomainen on Opetus- ja kulttuuriministeriö, https://minedu.fi/kirjastot. Valtion alueellinen hallintoviranomainen on aluehallintovirasto, https://avi.fi/aluehallintovirastot. Valtion vastuista on kerrottu laissa.
Kunnan tehtävä on yleisen kirjaston toiminnan järjestäminen. Eri kunnissa kirjastojen hierarkia voikin olla kovin erilainen, pienessä kunnassa voi olla esimerkiksi kirjastovirkailija ja kirjastotoimenjohtajan työ on yhdistetty esimerkiksi kulttuuritoimenjohtajan työhön, isossa kunnassa, kuten esimerkiksi Helsingissä...
Voisitko täsmentää, mitä tarkoitat lastenkirjallisuudella? Toivotko tilastoa esim. kuvakirjojen (kirjastoluokka 85.22) vai lastenkertomusten (84.2)lainausluvuista? Kun olet vastannut, toimitan tiedot "tilastonikkarillemme".
Olisikohan kyseessä Unto Kupiaisen runo Koira? Runo päättyy säkeisiin "Minä silitin koirani päätä vain / ja sitten ma ammuin sen. / Ja monta viikkoa jälkeenpäin / olin hyvin surullinen."
Runo löytyy ainakin kirjasta Eläinrunojen kirja (toim. Satu Koskimies).
Hei,
Kirkkonummen kunnankirjastosta löytyy ruotsinkielinen elämäkertateos: STOLPE, SVEN: JEANNE D'ARC. Lyhyet henkilötiedot löytyvät esimerkiksi seuraavasta teoksesta: NENONEN: Historian suursanakirja, 1998. Laajempia artikkeleita löytyy esimerkiksi seuraavista teoksista:
1. OTAVAN SUURI MAAILMANHISTORIA : OSA 9, ss. 99-109
2. GRIMBERG : KANSOJEN HISTORIA : 9, ss. 391-416
3. OTAVAN SUURI ENSYKLOPEDIA : 3, s. 2367
4. COLE : MATKAOPAS HISTORIAAN : RANSKA, ss. 68-70
5. THE NEW ENCYCLOPAEDIA BRITANNICA... : MACROPAEDIA 10, ss. 225-228
Muistakin yleistietosanakirjoista löytyy tietoja Jeannesta, mutta näillä pääset jo varmaan hyvin alkuun. Kaikki yllä olevat kirjat kuuluvat Kirkkonummen kirjaston kokoelmiin.
Helsingin seudun kirjastoista...
Yhtenäistä tilastoa kaikkien Suomen kirjastojen lainatuimmista kirjoista ei valitettavasti ole saatavilla. Monet kirjastot kuitenkin julkaisevat kotisivuillaan listoja lainatuimmista kirjoista. Näitä löytää esim. Googlella hakusanoilla "lainatuimmat lastenkirjat".
Suosituimpien nimekkeiden selvittämisessä myös Kirjakauppaliiton julkaisemista Mitä Suomi lukee -listoista voi olla hyötyä: http://www.kirjakauppaliitto.fi/?doc=3.
Lastenkirjallisuuden Plättä-palkinnon voittajan valitsevat lapset ja nuoret itse äänestämällä omaa suosikkiaan. Plättä-voittajat 2000-luvulla: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/platta00.htm
Kauhukirjailija Diane (Reidy) Guestista ei valitettavasti löydä tarkempia tietoja. Hän on syntynyt vuonna 1939.
Suomennetut teokset:
Kauhujen talo (1994), ISBN 951-611-917-4.
Unissakävelijä (1994), ISBN 951-611-860-7.
Kehtolaulu, ISBN 951-611-723-6.
Kielletty puutarha (1990), ISBN 951-611-305-2
Kirjan lukeminen pitäisi onnistua kyseisellä lukulaitteella. Voi olla, että kyseessä on Adobe Digital Editionsin ongelma. Voisit olla sähköpostitse yhteydessä Ellibsin tukeen. Tuki palvelee osoitteessa support@ellibs.com. Asian selvittelyssä he tarvitsevat seuraavat tiedot:
Kuvaus ongelmatilanteesta
Käyttämäsi laite ja lukutapa
Kirjastokortin numero / käyttäjätunnus
Mahdollinen virheilmoitus, ruutukaappaus mikäli mahdollista
Aineisto, jota ongelma koskee
Voitte uusia lainanne HelMet-verkkokirjastossa, mikäli kirjastokorttiinne on liitetty nelinumeroinen tunnusluku. Kirjautuminen verkkokirjastoon tapahtuu HelMet-palvelusivuston ylälaidassa olevasta kohdasta "Kirjaudu". Näin pääsette omiin tietoihinne, näette lainanne ja mahdolliset varaukset. Voitte uusia valitsemanne teokset tai kaikki lainat ruksaamalla haluamanne teokset. Kun olette klikannut kohdasta "Uusi kaikki lainat" tai "uusi merkityt lainat", siirrytte sivulle, jolla kysytään vielä "Allaoleva(t) laina(t) uusitaan. Jatkatko?". Tässä valitsette "Kyllä" ja näin laina(t) on uusittu.
Mikäli kyseisestä teoksesta tai teoksista on varauksia, uusiminen ei onnistu. Lainoja ei voi uusia myöskään siinä tapauksessa, että ne on uusittu jo viisi...
Helsingin yliopiston kirjasto ylläpitää ja kehittää kirjastojen yhteisiä, kansallisia Linnea-tietokantoja. Linnea-palvelut löytyvät Internetistä osoitteessa http://www.lib.helsinki.fi/linnea/ . Pääsivulta on linkki Linnea-palveluiden julkaisuihin, http://www.lib.helsinki.fi/linnea/julkaisut.html . Painettua materiaalia löytyy kuitenkin hyvin niukasti. Linnean käyttöoppaita yms. kannattaa tiedustella lähimmästä yliopistokirjastosta.
Useimmissa kirjastoissa on mahdollisuus käyttää artikkelitietokanta Aleksia, jonka alatietokannoista FINP (kotimaisten talouselämän alan lehtien tietokanta) ja TALI (tekniikan aikakauslehti-indeksi) löytyi muutamia artikkeleita Linneaan liittyen. Vapaatekstihaulla löytyivät mm. artikkelit "Linnea-verkko...
Hannu Hautaniemellä on kappale Zai zai zai
Tapani Kansa laulaa Päättyneet on päivät -kappaleensa kertosäkeessä myös: "zai zai zai zai". Levytys on vuodelta 1968.
Molemmat voi kuunnella YouTubelta. Olisikohan kyseessä jompikumpi näistä?
Säätilan vaihtumiseen kolmen tunnin välein ei löytynyt mitään vahvistusta. Säätila muuttuu mm. ilmanpaineen, tuulten ja pilvien vaikutuksesta, eivätkä ne muuta tasaisesti.
Toinenkaan väite ei taida pitää paikkaansa. Radiotoimintaa voidaan kyllä häiritä, ja näin mm. sotien aikana monesti tehdäänkin.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Radioh%C3%A4irint%C3%A4
Yleisradion sivuilla kerrotaan, että "väliaikamerkin tehtävänä oli yhtäältä täyttää ohjelmataukoja, toisaalta antaa lähetystekninen merkki esim. siirryttäessä yleisohjelmasta maakuntalähetyksiin."
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=28&t=13&a=5765
Varkauden kaupunginkirjaston kokoelmassa on yksi teos, jossa aihepiirinä on kellosepät. Teos on nimeltään Urmakare och klockor i Sverige och Finland, tekijöinä Gunnar Pipping, Elis Sidenbladh ja Erik Elfström; se on vuodelta 1995. Teos käsittelee vuotta 1900 edeltävää aikaa.
Tämän lähdeteoksemme matrikkeliosassa ei mainita nimeä Martin Widholm. Siinä mainitaan Lars Widholm, synt. 1739, kuollut 1767, vaikuttanut Ruotsissa. Mainitaan myös Martin Widlund, synt. 1734, kuollut 1798; hän on vaikuttanut Suomen puolella, Pohjanmaalla. Yksityiskohtaisempia tietoja pääsee katsomaan käsikirjastossa hyllyluokasta 64.57.
Ikävä kyllä runoa ei ole tunnistettu. Edith Södergranilla on runot nimeltä Elämä, Elämän sisar ja Elämäni, kuolemani ja kohtaloni, mutta pitsiliina-sanaa niissä ei mainita. Jos asia myöhemmin selviää, ilmoitan asiasta.
Käänös on Pentti Saarikosken (Otava, 1984). Aapo Junkolalta löytyy seuraava samansisältöinen suomennos: Jalkamiehiä toiset, jotkut laivamerta tai ratsujoukkoja päällä mustan maan kauneimmaksi näkevät, minä sen, jota rakastan. (Tampereen Yliopistopaino Oy, 2000)
Muutama vuosi sitten Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto tosiaan vastasi tähän samaan kysymykseen. Kirjaston mukaan tämä on periaatteessa mahdollista, mutta että käytännöt varuskunnittain vaihtelevat. Ota yhteyttä lähialueesi varuskuntaan tai sen varusmiestoimikuntaan, yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.puolustusvoimat.fi/fi/
http://(www.vmtk.fi/
Aikaisemman vastauksen löydät täältä:
http://www2.kirjastot.fi/kysy/arkistohaku/kysymys/?ID=8204db2a-dcd5-4bc…
Eduskunnan tietokannassa ei mainita kunnallisneuvoksen arvoa https://www.eduskunta.fi/FI/kansanedustajat/Sivut/910219.aspx, eikä muissakaan lähteissä sellaista näy Kokoomusbiografia, https://arkisto.kokoomus.net/kokoomusbiografia/elamakerta-artikkelit/aaltio-sampsa-eino-urmas/
Tasavallan presidentin myöntämistä arvonimistä, https://vnk.fi/arvonimet
