Hain Makupalat.fi:stä hakusanalla muistisairaudet ja sieltä löysin pari sivustoa, joista on varmasti hyötyä, Muistiliiton sivulta löytyy tietoa muistisairauksista ja materiaalista, ja Vahvike-sivuston, jossa on monenlaista materiaalia toimintaan muistisairaiden kanssa, . Kohdasta sanataide löytyy kirjallisuutta sekä lukemistoa ja harjoituksia.
Valitettavasti tietoa asiasta käytettävissä olevista lähteistä ei löytynyt. Lähteinä katsoin muun muassa kirjan Tsennaaks Stadii, bonjaaks slangii Stadin slangin suursanakirja sekä Kielitoimiston sanakirjan. Kannattaa kuitenkin vielä kysyä Kotimaisten kielten keskuksesta https://www.kotus.fi/palvelut/kieli-_ja_nimineuvonta
Obduktiotilojen siivouksesta on olemassa yksi kirja ja pari artikkelia, jotka ovat kuitenkin jo melko vanhoja:
Laboratorioiden ja obduktiotilojen siivous. [2., uud. p.] Sairaalaliitto, 1989 (59 s.) ISBN: 951-9159-57-6
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 1. Siivoussektori 1991 : 2, s. 22-24
Koskinen, Taina: Obduktiotilojen siivous, osa 2. Siivoussektori 1991 : 3, s. 28-30
Sairaalasiivouksesta yleisemmin on kirjoitettu useita kirjoja ja artikkeleita, esim.
Lausjärvi, Marjatta: Sairaalasiivous. Puhtaustieto PT , 1998 (15 s.)ISBN: 952-5198-15-4.
Uudistuva laitoshuolto / [toimittaja: Soile Hellstén]. 2. p. [i.e. 2. laitos]. Suomen Kuntaliitto, 2003 ISBN: 951-755-551-2.
Lehtiartikkeleita sairaalasiivouksesta on kotimaisissa...
Lehti Financial Times ei tule HelMet-kirjastoihin (pääkaupunkiseudun kirjastoihin), mutta sekä Helsingin kauppakorkeakoulu että Svenska Handelshögskolan tilaavat lehteä.
Lehden verkkoversio löytyy osoitteesta http://www.ft.com
Keski-Suomen alueen sananparsia on julkaistu ainakin seuraavissa teoksissa:
Ei hätiä mitiä : sananparsia Joutsan murrealueelta
Hankasalmelaisia sananparsia ja sanontoja
Jaatila, Bertta, Bertan kauneimmat sananparret (Jämsä)
Kannonkoskella sanottua
Lyyvvään turvalla : kaskuja ja sanontoja Saarijärven seudulta
Sananparsia ja sanontoja Multialta
Osa teoksista on myös kuvitettu. Lisää vastaavia teoksia löytyy Jyväskylän kaupunginkirjaston maakuntakokoelmasta.
Jyväskylän alueelta ei ole suoranaista sananparsikirjaa julkaistu, mutta voisit vilkaista teosta Kävelykadulla ei saa juosta : kaskuiksi kehittyneitä tuokiokuvia Jyväskylästä ja jyväskyläläisistä.
Lisätietoja kannattaa kysellä myös SKS:n kansanrunousarkistosta(http://www.finlit.fi/kra/...
Vygotskyn teoriaa käsitellään mainitsemiesi lisäksi ainakin näissä kahdessa suomenkielisessä kirjassa:
Miettinen, Reijo: Kognitiivisen oppimisnäkemyksen tausta, 1988 (luku L. S. Vygotsky ja kulttuurihistoriallisen koulukunnan synty)
Varhaiskasvatuksen teoriasuuntauksia, 2001 (luku Piaget'n ja Vygotskin merkitys varhaiskasvatuksessa)
Egmond kustannus on julkaissut sarjan 10 ensimmäistä osaa suomeksi. Linkki Wikipedia, Linkki Finna.fi
Englanniksi kirjoja löytyy vain pari kappaletta. Linkki WorldCat
Esimerkiksi seuraavilta sivustoilta löytyy kuvia ja kuvauksia sisätiloista löytyvistä hyönteisistä:
Hyönteismaailma: https://hyonteismaailma.fi/hyonteiset/
Martat: https://www.martat.fi/kodinhoito/kodin-kutsumattomat-vieraat/
Helsingin kaupunki: https://www.hel.fi/fi/asuminen/asuminen-ja-terveys/kodin-tuholaiset
Löydät Helmet-kirjastojen kokoelmiin kuuluvia äänikirjoja varsin helposti kirjoittamalla Helmet-hakuun hakusanan äänikirjat. Tulossivun vasemmassa laidassa ovat rajoittimet, joista valitsemalla voit rajata tuloksen esimerkiksi aineistotyypin mukaan (esimerkiksi vain CD-levyt), kokoelman mukaan (vain esimerkiksi kaunokirjat tai tietokirjat, vain aikuisten tai lasten kokoelma jne.). Voit valita myös kielen.
Jos haluat lainata sähköisiä äänikirjoja, kirjoita hakuun e-äänikirjat. Ruotsinkieliset äänikirjast löytyvät hakusanalla ljudböcker.
Hei!
Kysymykseesi on vaikea antaa täsmällistä vastausta. Noiden mainitsemiesi ammattien lisäksi mieleen tulee ainakin putkiasentaja, kansanedustaja sekä teknistieteellisten ja lääketieteellisten alojen ammatit. Työministeriön sivuilta löytyvät kuvaukset ja palkkatiedot tavallisimmista ammateista http://www.mol.fi/webammatti.cgi Klikkaa lomakkeesta kohtaa "ammattien haku: näytä kaikki".
Lupaavia teoksia löytyvät ainakin Kauniaisten kirjaston matrikkelikokoelmasta sekä Pasilan kirjaston kokoelmista. Kauniaisten kirjastossa kaikki teokset ovat luettavissa kirjastotiloissa (ei kotilainaksi).
Alla linkkejä teosten tietoihin:
Tampereen vanhat alkeiskoulut : pedagogia, ala-alkeiskoulu, yläalkeiskoulu
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1622588?lang=fin
Tampereen suomalainen yhteiskoulu 1895-1920
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1623505?lang=fin
Tampereen yhteiskoulu 1895-1962
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1113387
Koulumatrikkeleita voi myös hakea hakusanoilla ”Tampere koulut matrikkelit” Finna-palvelusta, jos haluaa katsoa muiden kirjastojen tarjontaa.
https://finna.fi...
Eeva Riihosen kirjassa Mikä lapselle nimeksi? T 1992 sanotaan Minjan kohdalla seuraavaa: Samantyylinen nimi kuin esim. Sonja, Renja. Voi olla myös Vilhelmiinan muunnos.
Vilhelmiinan nimipäivä on 26.5., samoin Minnan.
Eero Kiviniemen teoksessa Rakkaan lapsen monet nimet Minja myös mainitaan, mutta ei kerrota nimipäivää, ei edes lähtökohtanimeä. Olisivatko nuo Vilhelmiina ja Minna lähimpiä nimisukulaisia eli juhlia voisi 26.5.?
Nykysuomen sanakirjan mukaan kameleontit ovat puissa eläviä ulkomaisia liskoeläimiä, joilla on kyky jonkin verran vaihdella väriään. - Kuvaannolliselta merkitykseltään kameleontti tarkoittaa mielipiteitään muuttelevaa, joka puolelle mieliksi olevaa henkilöä. Puhutaan myös poliittisista kameleonteista.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa vuodelta 2004 on perusteellinen artikkeli sanan alkuperästä: kreikasta astihan se juontaa. - Veijo Meren sanojen synty : etymologinen sanakirja sisältää aiheesta lyhyen artikkelin.
Verkkosanakirjassa Web-Facta on osoitteessa http://www.webfacta.com/index.asp?id=38508&m=1 kerrottu kameleonttien liskoheimosta. - Kameleontti (latinaksi Chamaeleon), lyhennettynä Cha on tietosanakirjojen...
Yrjö Soinin teoksessa Suomen majoitus- ja ravitsemuselinkeinon vaiheet (1964) kerrotaan, että se, milloin "majoittaminen ja ravinnon antaminen Suomessa on lähtenyt elinkeinona kehittymään, on vain kuvittelun avulla arvattavissa". Hänen mukaansa samoihin aikoihin toiminta alkoi luostari-, kilta- ja majatalolaitoksissa.
Luostari- ja kiltalaitosten yhteydessä ei teos mainitse nimiä, mutta majatalolaitoksen teki mahdolliseksi kuningas Mauno Ladonlukko antamalla Alsnön sääntö -nimisen asetuksen vuonna 1279.
Ainakaan yhtä selkeää "isää" ei hotelli- ja ravintolatoiminnalle lähteistä löytynyt. Kannattaa kuitenkin tutustua paitsi yllä mainittuun teokseen, myös esim. saman tekijän kaksiosaiseen teossarjaan Vieraanvaraisuus ammattina (1963). Kirjat...
Nimikirjaimet näyttävät E.H. yhdistelmältä. En uskalla arvata tekijää, mutta voisikohan teon Suomalaisten taiteilijoiden singneerausmatrikkeli auttaa?
Se löytyy Rikhardinkadun ja Tikkurilan kirjastojen käsikirjastoista.
Löydät tietoja ja lähdevinkkejä Merja Jalosta palvelumme arkistosta: http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx Kirjoita kirjailijan nimi hakulaatikkoon - saat 15 vastausta!
Kattava tietopaketti Anna-Leena Härkösestä löytyy hänen kustantajansa
Otavan sivuilta osoitteesta http://www.otava.fi/ylkir/tuotteet/2a1e.htm
Kirjallisuusarvostelut kerätään suurimmista lehdistä Kirjallisuusarvosteluja -julkaisuun,
joka ilmestyy n. 10 kertaa vuodessa. Voit kysellä sen saatavuutta lähikirjastostasi.
Palvelumme ei anna juridista neuvontaa.
Todettakoon kuitenkin, että perintö- ja lahjaveroa säätelee perintö- ja lahjaverolaki. https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1940/19400378
Lakia selittäviä teoksia saadaa Helmet-haulla lahjavero
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/?formids=target&suite=def&reser…
Perintöoikeutta säätelee perintökaari.
https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Avaa ikkunas -nimistä kappaletta ei löytynyt. Avaa ikkunasi -niminen laulu on Kristosofisia kuorolauluja (vihko 2) -nimisessä nuottijulkaisussa. Julkaisussa on teosofisen liikkeen kuorolauluja, ja se on Tampereen kaupunginkirjaston kokoelmissa. Täsmälleen oikeanniminen se ei siis kuitenkaan ole.
Suomalainen mies -nimisiä kappaleita sen sijaan löytyi useitakin. Niistä Jussi Rasinkankaan ja Kai Hyttisen sävellykset löytyvät vain levyiltä, ja Pekka Simojoen säveltämä myös nuottina.
Nämä tiedot löytyivät Suomen kansallisdiskografia Violan kautta (http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/viola.html). Violasta löytyvät tiedot kaikista kotimaisista nuoteista vuodesta 1977 alkaen sekä kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 alkaen....
Filippo Tommaso Marinettin Le Figarossa vuonna 1909 julkaiseman Futurismin manifestin suomennos löytyy tosiaankin kokonaisuudessaan mm. teoksesta Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975). Teoksen on suomentanut Jouko Sarakorpi.
Saat kyseisen sitaatin suomennoksen sähköpostiisi.
Lähde:
Taiteen maailmanhistoria. 20 : Futurismi ja dadaismi (Ex Libris, 1975)
