Lähetimme kysymyksesi eteenpäin, kirjastonhoitajien valtakunnalliselle sähköpostilistalle. Emme ole kuitenkaan saaneet sieltä vastausta, näyttäisi siltä että kuulolla ei ole ollut ketään Nummelan ponitalli -sarjaa kokonaisuudessaan lukenutta kirjastonhoitajaa. Kyselemmekin siis palstamme lukijoilta, muistaisikohan joku teistä?
Yoko Tsuno -sarja on ilmestynyt aikoinaan (70-luvulla) Ruutu- ja Non stop -lehdissä. Semic-kustantamo on sittemmin julkaissut Yoko Tsonon seikkailuja albumeina. Sarjassa on ilmestynyt yhdeksän albumia, jotka kaikki kuuluvat Helsingin kaupunginkirjaston kokoelmiin.
1. Leloup, Roger Taivaallinen dsonkki / Roger Lelou 1999
2. Leloup, Roger Titaanit / teksti ja kuvitus: Roge 1997
3. Leloup, Roger Henkien portti / Roger Leloup, [su 1996
4. Leloup, Roger Paholaisen kammio 1994
5. Leloup, Roger Reinin kulta / teksti ja kuvitus: 1993
6. Leloup, Roger Kifan pakolaiset / teksti ja kuvit 1991
7. Leloup, Roger Hong Kongin lohikäärme / teksti...
Etsiskelin verkosta ja Kirjasammosta, Goodreadsista, Worldcat-tietokannasta, valehtelijoita löytyi, persoonallisuushäiriöitä sekä muuta kuvattua, muttei tuollaiseen ympäristöön asettuvaa. Kollegat eivät tunnistaneet, oliskohan lukijoidemme joukossa joku, jolle tämä kirja on tuttu?
Kaunokirjallisuutta, jossa on aiheena persoonallisuushäiriö, https://www.kirjasampo.fi/fi/search/kulsa/persoonallisuush%C3%A4iri%C3%…
Anu Ojalasta löytyy tietoa kirjasta Kotimaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita. 3 / toim. Ismo Loivamaa (BTJ 2001).
Vilkaise myös nämä verkkosivut:
http://www.nuorisokirjailijat.fi/ojalaanu.shtml
http://www.rovaniemi.fi/lastenpohjoinenkirjasto/aojala.htm
Valitettavasti kirjaston Säädyllinen murhenäytelmä -videot ovat kaikki lainassa. Sen verran kuitenkin sain selville, että musiikki on Kuulan ja Merikannon, sovittaja Trbojevik.
Myös esim. Moviezine FreaX -elokuvalehden sivuilla (http://www.freax.com/fin/saadyllinen_murhenaytelma.html) kerrotaan musiikista vain säveltäjien ja sovittajan nimet (Musiikki: Jovanka Trobojevic, Toivo Kuula ja Oskar Merikanto). Elokuvasta ei ole julkaistu soundtrackia.
Mahdollisia paikkoja voisivat olla:
Lahden kansanopisto
Wetterhoffin työkoulu (Hämeenlinnassa)
Lempi Turusen ompelukurssi (Hartolassa 1936)
Marttayhdistysten ompelukurssit (nämä kyllä lienevät olleet hieman lyhyempikestoisia)
Lahden kansanopiston vuosikirjoista voisi tutkia, onko siellä järjestetty ko. vuosina ompelukursseja. Vuosikirjoja on ainakin Lahden kaupunginkirjaston kokoelmassa sekä Kansalliskirjaston kokoelmassa Helsingissä. Lisäksi kansanopiston todistuksia on Kansallisarkiston kokoelmassa.
Ajan sanomalehdissä mainitaan toisinaan henkilöitä, jotka ovat suorittaneet ompelukurssin esimerkiksi Wetterhoffin työkoulussa, joten isoäidin nimellä hakemalla tieto voi löytyä helpostikin vanhoista digitoiduista sanomalehdistä.
Herran kanssa pellon laidassa on suomenkielinen versio kansansävelmästä I fjol så gick jag med herrarna i hagen. Sen on sanoittanut Vexi Salmi. Oikeuden puheenjohtajan esittäjästä en löytänyt tietoa. Iivana Nyhtänköljä oli Edward Vesalan pseudonyymi, hänen lisäkseen kappaleella esiintyy Karelia-yhtye.
Fono-tietokanta on vielä toistaiseksi (20.12.2023) asiakaskäytössä, vaikka sen päivittäminen on lopetettu ja korvaavan palvelun pitäisi olla tulossa. Tietojen etsimiseen voi käyttää myös Suomen kansallisdiskografia Violaa. Siihen on tallennettu tiedot kotimaisista äänitteistä vuodesta 1901 sekä kotimaisista nuoteista kattavasti vuodesta 1977.
Fono.fi: Herran kanssa pellon laidassa
Viola: Herran kanssa...
Valitettavasti Saunalahti ei ole omatoimikirjasto.
Siellä voi asioida vain kirjaston aukioloaikana.
Lähimmät kirjastot ovat Kauklahti (omatoimi) ja Kivenlahti (Enemmän auki)
Voit palauttaa aineiston mihin tahansa Helmet kirjastoon.
Tämä Singerin ompelukone on valmistettu tammi-kesäkuussa vuonna 1915 Skotlannissa Clydebankissa.
Lähde Singerin sarjanumeroluettelo: http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-f…
Olisikohan kappale kuitenkin Nine Inch Nailsin Closer? Eli ei ole kotimainen, mutta lyriikoissa on "the only thing that works for me, help me get away from myself".
Kyseiset sanat perustuvat sanaan tippa, joka on mahdollisesti skandinaavista alkuperää. Sekä suomen että skandinaavisten kielien sanat saattavat myös olla alkujaan erillisiä onomatopoeettisia eli ääntä jäljitteleviä sanoja, jotka ovat syntyneet ilman yhteyttä toisiinsa.
Sanaa pudota muistuttavia sanoja löytyy useista suomen sukulaiskielistä kuten virosta, inkeristä ja vepsästä. Molemmat sanat ovat vanhoja: ensimmäiset maininnat sanasta tippa löytyvät Christfrid Gananderin sanakirjasta vuodelta 1787 ja sanasta pudota Mikael Agricolan (n. 1510-1557) teksteissä.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä. Etymologinen sanakirja (SKS 1992).
Asunto-osakeyhtiölain 7 luvun 5 §:ssä Hallituksen kokoontuminen todetaan seuraavasti: ”Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa.”
Kannattaa tutustua vielä julkaisuihin:
Toimiva hallitus : taloyhtiön hallituksen käsikirja / Pekka Arjasmaa, Keijo Kaivanto
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2029637
Hyvä hallintotapa taloyhtiössä / Ben Grass, Jouko Heino, Keijo Kaivanto, Markku Kulomäki
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1917458?lang=fin
Osoitteessa http://www.evl.fi/kkh/ktk/uus2.htm löydät Harri Heinon artikkelin Intian uusista uskonnoista.
Tietoa hindulaisperäisistä uskonnoista Suomessa saat osoitteesta http://www.evl.fi/kkh/kuo/klk/uu/hindbudd.htm jossa on Laura Maria Raitiksen artikkeli ko. aiheesta.
Hare Krishna-liikkeen suomalaiset sivut ovat osoitteessa http://www.saunalahti.fi/~krishna/
Brahmo samaj -liikkeestä löytyy maininta Ramakrishna-sivuilta:
http://koti.welho.com/rnikula/ramakrishna.htm
Lähetimme kysymyksesi edelleen valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle ja sieltä ehdotettiin kahta satua. Aili Somersalon Mestaritontun seikkailut -sadussa prinsessa Saraste kutoo haltijan hääviittaa omista hiuksistaan.
H.C. Andersenin sadussa Villijoutsenet taas sisar kutoo omista hiuksistaan veljilleen paidat, jotta nämä voivat kumota lumouksen ja palata takaisin miehiksi. Satu löytyy useastakin satukokoelmasta.
Teosten saatavuustiedot voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Helmet -aineistotietokannasta: http://www.helmet.fi/
Linkki eduskunnan sivustolle kohtaan "Tilastot ja raportit"
Loppuunkäsitellyt asiat vaalikaudella 2007 – 2010. Voitte valita myös vaalikaudet 2003 – 2006 ja 1999 – 2002.
http://www.eduskunta.fi/triphome/bin/tixhaku.sh?lyh=vex_r8_07
Hallituksen esityksen (HE), lakialoitteen (LA) ja puhemiesneuvoston ehdotusten (PNE) yhteydessä on päätöstieto siitä, onko laki hyväksytty HE:n, LA:n tai PNE:n mukaisena, muutettuna, kokonaan hylätty tai perustuslain kyseessä ollessa jätetty lepäämään. Lakiehdotus raukeaa, jos sitä ei ole ehditty käsitellä loppuun eduskunnassa ennen vaalikauden päättymistä. Valtioneuvosto tai kansanedustaja voi lisäksi peruuttaa vireillepanemansa asian.
Kysymykseenne "Onko tavatonta, että lakialoitteen käsittely kestää vuosia...
Asiakastyytyväisyyskyselyjä on kysytty aiemminkin. Löydät edelliset vastaukset Kysy kirjastonhoitajalta -arkistosta esim. hakusanalla asiakaskysely*.
Kirjastot tekevät usein itse toimintaansa mittaavia tukimuksia, joista uusimpia lienee Satakunnan alueen kirjastojen käyttötutkimus osoitteessa: http://www.pori.fi/kirjasto/julkaisut/kayttotutkimus2007.pdf
Myös Hämeenlinnan kaupunginkirjastossa (Kirjastolehti 2005:2)on tehty asiakaskysely, samoin Tampereella (Kirjastolehti 2005:1)ja Nokialla (Kirjastolehti 2004:6).
Uudessakaupungissa asiakaskysely tehtiin 2005.
Oli hieman hankala löytää kuvaa alkuperäisistä Alfons Ederin suunnittelemista kansipapereista. Finlandiakirjalla löytyi myynnissä tekijän singneeraama painos 1-6. Siinä kansipapereiden värit ovat sinine, punainen ja kellertävä. Linkki sivustolle
Sarjan kolmas osa Finlandiakirjassa merkitty 1. painos 1962. Linkki sivustolle
Antikvariaatti Antikvariaatti Boo K. Radley myy sarjan ensipainosta, joka näyttäisi olevan keltakantinen (ei kansipapereita) Painoksesta mainitaan: "Osa 1 on 2. painos vuodelta 1959. Osa 2 on 1. painos vuodelta 1960.,[object Object],Osa 3 on 1. painos vuodelta 1962." Linkki sivustolle
Teossarjan osat julkaistiin 1959, 1960 ja 1962. Uusintapainoksia sarjan osista otettiin jo samana vuonna. Wikipedia kertoo:"Täällä...
Skypen sivuilla on sekä englanniksi että suomeksi erilaisia ohjeita. Siellä on myös kohta käyttöjärjestelmistä. Ohjeita löytyy esim. skypeä avattaessa kohdasta ohjeita. Tämäntyyppinen kysymykseen löytyy vastaus parhaiten joko Skypen omilta sivuilta, erilaisista keskustelulistoista tai toisilta käyttäjiltä.
Googlettamalla: skype ja keskustelu saa monenlaisia vinkkejä
