Kysy kirjastonhoitajalta-palvelun arkistosta kannattaa tarkistaa, onko nimeä kysytty jo aikaisemmin. Aika usein vastaus löytyy, sillä arkistoon on kertynyt melkoinen määrä nimien taustatietoja. Tiituskin löytyy sieltä: Tiitus oli Paavalin opetuslapsi ja myöhemmin Kreetan seurakunnan johtaja. Latinankielisen nimen merkitystä ei tunneta, mutta se saattaa merkitä "kunnioitettava". Ohessa linkki arkistoon:
http://www.kirjastot.fi/tietopalvelu/arkisto.aspx
Kirjoita hakuruutuun sanat etunimet Tiitus.
Julian on vanhan roomalaisen sukunimen Julianus lyhentymä. Katolisessa kirkossa on nelisenkymmentä Julianus-nimistä pyhimystä ja autuutettua.
Lähde: Pentti Lempiäinen Suuri etunimikirja
Aku Ankan tarinoiden hakuun ei ole hakukonetta. Lehtien sisältöjä voi selailla Aku Ankan verkkosivuilla, mutta mikäli et ole löytänyt etsimääsi tarinaa niistä, en valitettavasti pysty auttamaan enempää. Ehkäpä joku tämän palstan lukijoista tunnistaa, mistä lehdestä kyseinen tarina löytyy.
Lääkäri Kiminkinen on vastannut Apu-lehdessä kysymykseen samasta asiasta. Artikkelissa sanotaan mm. näin:
"...suurten rauhasten hiki alkaa haista epämiellyttävältä, kun ihossa elävät bakteerit hajottavat hien valkuaisaineita, jolloin vapautuu ammoniakkia ja haisevia lyhytketjuisia rasvahappoja."
Mitään varsinaista syytä tähän voimakkaaseen ammoniakin hajuun hän ei kuitenkaan löytänyt. Mahdollisesti kannattaa käydä lääkärissä. Voit lukea koko vastauksen täältä:
http://www.apu.fi/artikkeli/kysy-kiminkiselta-hikoileminen
Kielitoimiston sanakirjan mukaan "kisko" on (metalli)tanko tai -lista, joka tavallisesti toimii liikkuvan esineen kannattimena tai johteena. Hammas- tai purentakisko ohjaa purentaa haluttuun suuntaan. Englanninkielinen vastine on "dental bar" ja ruotsalainen "tandskena". Kumpikin on suoraan suomennettuna "hammaskisko".Kielitoimiston sanakirja: https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/#/kisko?searchMode=all
Voit käydä lukemassa lehden mikrofilmeiltä Kansalliskirjastossa. Sinun täytyy etukäteen tilata haluamasi vuosikerran mikrofilmi lukusaliin, jossa pääset sitten lukemaan lehteä mikrofilmilaitteelta. Kansalliskirjaston osoite on Unioninkatu 20.
Kirjaston aukioloajat:
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/asiointi/aukioloajat
Lehden saatavuustiedot Finna-tietokannassa:
https://kansalliskirjasto.finna.fi/Record/fikka.3422069?sid=4076652143
Nykysuomen sanakirjan mukaan vaatturinliitu on talkista tehty, ohueksi levyksi muovailtu liitu. Talkki on pehmeä, väritön, vihertävä tai kellertävä, kiillemäisesti lohkeava, käteen rasvaiselta tuntuva mineraali, joka on koostumukseltaan vesipitoista magnesiumsilikaattia.
Autojen korjausoppaita toki löytyy lähes kaikista yleisistä kirjastoista.
Oulun kaupunginkirjastosta saa Audi 80:stä seuraavia teoksia:
*LEGG: Audi 80, 90 & coupe : 1979 to Oct 1986
*LEGG: Audi 80, 90 & coupe : Oct 1986 to 1990
*SO wird's gemacht : pflegen, warten, reparieren. (Band 77 : Audi 80 / Quattro, Audi 80 Avant Quattro, Audi Coupe / Audi Cabrio.Audi 80 1991-1995).
Eli suomenkielistä Audi 80-opasta ei valitettavasti löydy.
Teosten saatavuuden voit tarkistaa aineistotietokannastamme osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro. Käytä haussa asiasanaa Audi 80.
Laajemmin Audeja käsittelevää kirjallisuutta löydät valitsemalla selaushaun ja kirjoittamalla asiasanaksi Audi.
Löydät tietoa Anna-Leena Härkösestä esimerkiksi:
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita, 2000
Kotimaisia nykykertojia, osa 1, 1997
Härkönen, Anna-Leena: Heikosti positiivinen, 2001
Tulusto, Esko: Elämää Suomessa, henkilögalleria, 1990
video Kirjailijan puhetta, osa 6 Anna-Leena Härkönen, 1991
internetistä löydät tietoa Härkösestä Otavan sivuilta:
http://www.otava.fi/
myös lehtiartikkeleita löytyy, mm.
Anna 2000/13, s .31-34; Anna 1998/35, s. 8-10, 135; Suomen kuvalehti 1998/33, s. 50-53; Kotiliesi 2000/10, s. 24-25; Kotiliesi 2001 ; 16 ; 14-16, 86 ; Kaks' plus 2001, nro 9, sivu 8-11 ; Anna 2001, nro 33, sivu 12-15.
Ehdotamme että kyselet asiasta (Espoon kirjastoihin liittyen) Sellon kirjaston esimieheltä Hans Swahnilta.
Hansin sähköpostiosoite on Hans.Swahn@espoo.fi
Hei,Joensuussa ei säilytetä Kainuun sanomia, eikä meillä ole pääsyä vanhempiin digitoituihin lehtiin lukuunottamatta Kansalliskirjaston vapaasti luettavia digitointeja jotka loppuvat vuoteen 1939.Mikrofilmejä kyseiseltä ajalta on mahdollista saada kaukolainaksi. Joensuun pääkirjastolla on mikrofilmin lukija, jossa näitä voi selailla. Ole yhteydessä kaukopalveluun, jos haluat näitä tutkittavaksi, niin siellä selvitetään mistä niitä saa tilattua ja minkä on hinta. Tässä linkki Joensuun kaukopalveluun: https://vaara.finna.fi/Content/kaukopalvelu. (https://vaara.finna.fi>Info>Kaukopalvelu)
Varsinaista selkokirjallisuutta ei meillä espanjaksi ole. Jos etsit kielenopiskelijoille sopivia helpotettuja, voit hakea asiasanalla LUKEMISTOT + kielirajoitus espanja.
Voit katsoa myös lasten helppolukuisia kirjoja. Niitä löydät hakemalla asiasanalla HELPPOLUKUISET KIRJAT + kielirajoitus espanja.
Suomi-saksa-suomi tekniikan sanakirjaa ei netistä löytynyt. Verkossa olevia sankirjoja voit etsiä esim seuraavilta sivuilta: http://www.kirjastot.fi/FI/linklibrary/keyword.asp?asiasana=sanakirjat . Toinen hakemisto löytyy Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Makupaloista
http://www.makupalat.fi/kieli2.htm . Näille sivuille on kerätty erilaisia sanakirjoja joista toivotavasti löytyy myös tekniikan sanastoa.
Pekingin olympialaisten avajaissivulla ei mainita mitään kuvaukseesi sopivaa: http://en.beijing2008.cn/ceremonies/headlines/openingceremony/
Kisalevyjä on kyllä ilmestynyt useampiakin, hakemalla yesasia.com -sivustolta hakusanoilla Beijing 2008 olympics löytyy 9 levyä, vähän eri versioita. Tuolta voi vaikka ostaa dvd:llä koko avajaisseremonian, jollei muuten kyseistä musiikkia löydy.
Kysyin asiaa HSY:n asiakaspalvelusta, mutten saanut vielä vastausta.
Kerätty biojäte jaetaan jatkojalostuksessa kahteen eri prosessiin. "HSY:n biojätteen käsittely perustuu osavirtamädätykseen, jossa biojätettä mädätetään ja kompostoidaan. Kumpaankin käsittelyprosessiin ohjataan aina sopivin osa biojätteestä. Osavirtamädätys on biokaasun tuotannon ansiosta kompostointia ekologisempi käsittelymenetelmä. Ämmässuolle tuodaan vuodessa yli 50 000 tonnia biojätettä sekä kotitalouksista että yrityksistä." HSY.fi
En löytänyt tietoa painomusteen vaikutuksesta prosessien lopputulokseen. Kenties asiaa ei ole tutkittu.
Olet hakenut työhösi aineistoa aivan oikeasta suunnasta eli työturvallisuuskeskuksesta. Saamasi aineiston lähdeluettelot sisältävät varmasti runsaasti lisävinkkejä muista lähteistä. Opinnäytetyöhän ei välttämättä tarvita runsaasti aineistoa, jos jo saatu on relevanttia.
Mutta lisää voit hakea esimerkiksi artikkelitietokannoista tai kirjastojen kokoelmaluetteloista. Kysy lähikirjastostasi, mitä tietokantoja siellä on käytössä. Haettaessa sanalla "perehdyttäminen" löytyy kotimaisten lehtien viitetietokanta ALEKSIsta 21 viitettä, mm. Ganzel, Rebecca: Perehdyttäminen kilpailukeinona (lehti: Yritystalous 1/1999).
Vaihtoehtoisesti voi hakusanoina käyttää vaikka sanoja "työnopastus" tai "työnopetus". Netin kautta pääset selailemaan kirjastojen...
Ola Tuomolan säveltämä ja Usko Kempin (Hurmerinnan) sanoittama laulu "Takaisin Karjalaan" sisältyy nuottijulkaisuun Sointu 11 : kauden suosituimmat sävelet (1940). Nuottijulkaisu kuuluu Kansalliskirjaston kokoelmiin.
Kansalliskirjastosta voi tiedustella mahdollisuutta saada valokopio laulun nuotista ja sanoista. Yhteystiedot Kansalliskirjaston asiakaspalveluun löytyvät alla olevasta linkistä.
Lähteet:
https://finna.fi
http://www.kansalliskirjasto.fi/yleistieto/yhteystiedot.html
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/palvelut/jaljennepa…
Emme ikävä kyllä osaa suoraan vastata kysymykseen, mutta toivottavasti näistä alla olevista viitteistä olisi apua.
Sanna Kujansuu (2014). Raudan esiintymismuodoista pohjoisen Itämeren sedimenteissä. https://core.ac.uk/download/pdf/33725065.pdf
I. Halevy, M. Alesker, E. M. Schuster, R. Popovitz-Biro, Y. Feldman (2017). A key role for green rust in the Precambrian oceans and the genesis of iron formations. Nature Geoscience, 2017; DOI: 10.1038/ngeo2878
Kaikkonen, L., Virtanen, E. A., Kostamo, K., Lappalainen, J., & Kotilainen, A. T. (2019). Extensive Coverage of Marine Mineral Concretions Revealed in Shallow Shelf Sea Areas. Frontiers in Marine Science, 6. https://doi.org/10.3389/fmars.2019.00541
Slomp, C. P.; Malschaert, J. F...
Hyvin mielenkiintoinen esine. Kyselin hieman käsityöläisiltä ja kampaajilta, mutta lopullista tunnistusta ei tapahtunut.
Melko yksimielisiä oltiin siitä, että jotenkin kampauksiin tai huntujen, hattujen tai huivien kiinnityksiin esine voisi liittyä.
Museoiden tietokannasta Finnasta, ei myöskään löytynyt vastinetta. https://www.finna.fi/
Kuvantunnistava haku ei myöskään tuonut järkeviä vastaavia esineitä. https://www.google.fi/imghp?hl=fi
Kannattaisi varmaan kysäistä vielä kansallismuseosta. Puhelinvaihde: 0295 33 6000 (ma–pe klo 8–16.15)
Apua voi löytyä myös huutokauppakamareiden arviointipalveluista. esim Hagelstam, Helander
Kenties myös vanhemmat kampaajat tai peruukintekijät voisivat tunnistaa esineen.
Helsingin yliopiston Helka-tietokannasta löytyi tieto, että näitä päätöksiä on luettavissa Oikeustieteellisen tiedekunnan kirjaston käsikirjastossa. Tässä linkki tietokantaan:
https://finna.fi
Kirjoita hakuruutuun Keskusverolautakunnan päätöksiä ja valitse hakutyypiksi teoksen nimi. Klikkaa lopuksi Hae-painiketta.
Oikeustieteellisen tiedekunnan yhteystiedot ja aukioloajat:
Fabianink. 24 A, 4.-5. krs.,
puh. 09-19122006 neuvonta,
avoinna: lukukauden aikana ma-pe 9-20,
Käyttöoikeus on kaikilla.
