Kirjekaveria ulkomailta voi etsiä esim. näiltä www-sivuilta, jotka näyttävät olevan nuorille:
http://www.studentsoftheworld.info/
Sivulla on tieto kohderyhmästä For kids, students and teachers only !
http://nettinappi.ouka.fi/pulmakulma/viewtopic.php?id=2832
Langattoman hiiren käyttöön ei paljon sen kummempia ohjeita tarvita kuin langattomankaan. Vastaanottava palikka liitetään keskusyksikön hiiriliitäntään ja tämän jälkeen hiiren liikkeet välittyvät radioaalloilla koneeseen. Joskus langatonta hiirtä käyttöön otettaessa pitää painaa hiiressä tai vastaanottoyksikössä olevaa Connect-painiketta yhteyden kytkemiseksi.
Vastaanottoyksikön ei tarvitse olla "näköyhteydessä" hiireen, mutta yleensä suositellaan vastaanottoyksikön pitämistä hieman erillään muista sähkölaitteista, kuten monitorista tai kaiuttimista.
Hiiren mukana tulee ajuriohjelmisto, jonka käyttö ei ole välttämätöntä koska hiiri toimii Windowsissa muutenkin. Ajuriohjelmisto voi kuitenkin tarjota uusia mahdollisuuksia muokata hiiren...
Termi depolarisoiva (de- latinaksi pois + polus latinaksi kiertopiste, napa) tarkoittaa polarisaatiota poistava, esim. impulssin kulkuun liittyvä, hermo- tai lihassolun solukalvolle ominainen lepopotentiaalieron hävittävä lyhyeksi ajaksi. Lähde: Lääketieteen termit : Duodecimin selittävä suursanakirja. 3. uud. p. Helsinki, 1999.
Termistä nondepolarisoiva (non- latinaksi ei) on runsaasti tietoa teoksessa Anestesiologia /toim. Per Rosenber et al.) 2. uud. p. Helsinki, Duodecim, 2006, ss. 140-149.
Helsingin Sanomien verkkopalveluun sisältyvä päivän lehti ei sisällä lainkaan ilmoituksia. Päivän lehden arkisto ulottuu vuoteen 2012. Kirjastoissa käytössä olevalla ePress -palvelulla voi etsiä Helsingin Sanomien näköislehdistä myös kuolinilmoitukset esim. juuri henkilön nimen mukaan. EPressin arkisto on luettavissa kaksi kuukautta lehden ilmestymispäivästä. Pitemmältä ajalta kuolinilmoituksia voi etsiä lehden mikrofilmatusta arkistosta selaamalla lehtiä päivämäärän mukaan. Mikrofilmattuja lehtiä on Vantaan, Helsingin ja Espoon kirjastoista, http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Rb1600418__Shelsingin%20sano….
Harrastajien ja ammattilaisten nettiin laatimia sivuja voi käyttää kun koittaa määrittää kolikoiden arvoa, esim. http://www.kolikot.com/markat/
Rahaliikkeissä tiedetään myös kertoa paljonko kolikoista saa. Suoria hintatiedusteluja voit tehdä näyttämällä kolikkoa alan asiantuntijoille. Netissä asiasta voit keskustella Suomen numismaatikko ry:n keskustelupalstalla http://www.pk-numismaatikot.fi/forum/
Suomen numismaatikot julkaisevat oppaita Suomen rahoihin arviohintoineen ja näitä on saatavissa kirjastoista.
Rahojen arvoon liittyviä kysymyksiä on kysytty paljon Kysy kirjastonhoitajalta -palvelussa. Katso http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/asiasanankysymykset.aspx?ID=…
Etunimistä löytyyy tietoa kirjoista Lempiäinen, Pentti, Suuri etunimikirja; Vilkuna, Kustaa, Etunimet.
Enni on puhuttelumuoto Einestä ja Einistä. Suomen ortodoksinen kalenteri yhdistää Ennin, nimien samantapaisuuden vuoksi, Ennataan (Ennatha), joka perimätiedon mukaan oli marttyyrineito Palestiinan Kesareasta 200-luvun lopulla. Enni-nimi on ollut Suomen almanakassa 1950-luvulta lähtien. Virossa Enni on mm. Henrika- ja Henriette-nimen muunnos.
Eine-nimi lienee alkuaa Einon sisarnimi, Eini on Einen rinnakkaisnimi, puhuttelumuotoja ovat mm. Einikki ja Enni.
Ilkka Remeksestä on kysytty tässä palvelussa monesti. Vastauksiin pääset palvelun arkiston kautta (http://www.kirjastot.fi/fi-FI/tietopalvelu/arkisto.aspx) käyttämällä kirjailijan nimeä hakusanana.
Valitettavasti en löytänyt varmaa tietoa kirjailijan nykyisestä asuinpaikasta. Monet kirjailijat eivät halua antaa yhteystietojaan julkiseen levitykseen, mutta mikäli pidät tietoa oleellisen tärkeänä esitelmääsi varten, voit tiedustella esim. kirjalijan kustantajalta, WSOY:ltä (http://www.wsoy.fi/).
Tässä vielä suora linkki uusimpaan tässä palvelussa aiemmin esitettyyn kysymykseen Remeksestä:
http://www.kirjastot.fi/fi-fi/tietopalvelu/kysymys.aspx?ID=ed8f121d-c3f…
Kirjoista Vanhan kansan sananlaskuviisaus (WSOY 1990) ja Lentävien lauseiden sanakirja, toimittanut Maunu Sinnemäki (Otava 1982) ilmenee ainoastaan, että sanonta on suomalainen sananlasku. Suomalaisen kirjallisuuden seuralta http://www.finlit.fi/ voisia asiaa vielä kysellä.
Joskus sanontojen alkuperää voi olla haastavaa selvittää. Yrityksistä huolimatta ei selvinnyt mistä kielestä kyseinen sanonta voisi olla peräisin.
Alkuperää selvitettiin seuraavista lähteistä:
Kotuksen tietokannoista (Kotimaisten kielten keskus),
Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja (Wsoy, 1. ja 2. painos 2004)
Vanhan kansan sananlaskuviisaus (Wsoy, 2. painos - 3. painos 1991)
Jukka Parkkinen: Aasinsilta ajan hermolla (Wsoy, 2005)
Juha Kuisma: Tupenrapinat : idiomeja ajan uumenista (Maahenki, 2015)
Googlen tarkennettu haku, useita eri hakusanoja/fraaseja käyttäen
Kirjastojen luettelointitiedoissa tämä kirja määritellään psykologiseksi romaaniksi. Muita määritelmiä ja sijoittumisia kuvaavat asiasanat: lapsuus, nuoruus, nuorisokodit, koulukodit, nuoret, pojat, ongelmanuoret, kuri, 1960-luku, Suomi.
Kirja on julkaistu vuonna 1992, joten se kuuluu 1990-luvun kirjallisuuteen. Kirjan tapahtumat kuitenkin sijoittuvat 1960-luvulle.
Tutit tai modernien tuttien esiasteet syntyivät luultavimmin suurin piirtein samoihin aikoihin kun ns. tuttipullotkin. Historiikkia löytyy mutta tutin keksijästä ei löydy vedenpitävää tietoa
http://www.babybottle-museum.co.uk/dummy.htm
Modernit tutit ilmestyivät vuonna 1902 ja niiden kaupalliseksi valmistajaksi on löydetty James Meacham.
http://www.chacha.com/question/who-invented-the-pacifier
Wikipedia ehdottaa keksijäksi 1300-luvulla elänyttä Joaquin Martinezia, mutta ikävä kyllä lähdeviite puuttuu. http://en.wikipedia.org/wiki/Pacifier
Ryijyjen hinnastoja ja kuvastoja vuosilta 1909 - 1999 voi katsoa Helmi Vuorelman kirjasta Ryijy : ilo tehdä -onni omistaa. Kirja on vuodelta 1999 ja sen saatavuustiedot voi tarkistaa pääkaupunkisudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta, jonka osoite on http://www.helmet.fi . Ryijykuvastoja esittelee saman tekijän kirja Ryijykuvasto (1986). Samalta tekijältä löytyy myös kirja Ryijy vuodelta 1995. Helmi Vuorelman ryijyaiheisia internet-sivuja pääsee tutkimaan osoitteesta http://www.vuorelma.net .
Youtubessa on kaksi kysymykseen sopivaa katkelmaa. Niistä toisen kommenteissa (joulukuu 2022) laulajaksi on mainittu Voice of Finland -kilpailija, v. 2021 kisassa toiseksi sijoittunut espoolainen Fiona Krüger. Kommentissa kerrotaan myös laulun tulevan julkaistavaksi myöhemmin. Toisessa mainoksessa on eri kappale, mutta laulaja kuulostaa siinäkin olevan sama.
Lastenlaulukirjoja: Suuri toivelaulukirja - Lastenlauluja( toim. Virpi Kari), Riitta Korpela: Ti-Ti Nallen laulukirja, Jussi Rasinkangas: Lastenlauluni, Soili Perkiö: Urpon ja Turpon laulukirja, Oravan pesä ja muita eläinlauluja lapsille( toim. Päivi Kerola), Muksuboksi - 40 suosituinta lastenlaulua Mörri-Möykystä Putte-Possuun, Musiikin maailmaan - Lauluja ja runoja( toim. Laura Voipio), Erna Tauro: Muumilaakson laulukirja. Tässä on murto-osa tarjonnasta, kannattaa siis kysellä lisää materiaalia lähikirjastonne virkailijalta.
Pentti Lempiäisen teos Suuri etunimikirja kertoo nimestä Iida (tai Ida) seuraavaa: Varsinkin Saksassa ja Ranskassa suosittu kuuden katolilaisen autuutetun ja yhden pyhimyksen nimi, joka lienee lyhentymä viiden muun pyhimyksen nimestä Id(a)berga, Iduberga, Edburga. Yksi heistä on raskaana olevien naisten suojeluspyhimys. Nimen rinnakkaismuotoja ovat Keski-Euroopassa mm. Ide ja Idda. Alkuosa id (työ, toiminta, ahkeruus) tavataan myös muinaisskandinaavisessa ikuisen nuoruuden jumalattaren nimessä Idun. Tunnetuin suomalainen nimen kantaja on ollut näyttelijätär Ida Aalberg (k. 1915). Suomen ortodoksinen kalenteri viittaa Iidan kohdalla nimeen Stefanida (Stefanis), joka oli ortodoksisen tradition mukaan marttyyri 100-luvun puolivälissä....
Kirjailija Lisa Banim on syntynyt vuonna 1960. Tieto on peräisin tietokannasta nimeltä OCLC WorldCat, joka on suuri maailmanlaajuinen bibliografinen tietokanta, https://www.worldcat.org/.
Hei!
Kyllä on aivan mahdollista, että suoritat FM-tutkinnon muualla ja sen lisäksi kirjastotieteen ja informatiikan aineopintoja Tampereella, Oulussa tai Åbo Akademissa (ruotsinkielinen koulutus) vähintään 35 opintoviikkoa. Aineopinnot voi tänä päivänä suorittaa myös ammattikorkeakoulussa.
Katso lisätietoja alan koulutuksesta Opetusministeriön sivuilta osoitteesta:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/kmka.html
R. L. Stinestä löytyy tietoa internetistä esimerkiksi Googlen http://www.google.fi/ kautta. Kirjoita hakukenttään lainausmerkkien sisään ”r. l. stine” ja saat tulokseksi useita sivuja.
Myös Yahoossa on linkkejä lastenkirjailijoita käsitteleville sivuille osoitteessa http://dir.yahoo.com/Arts/Humanities/Literature/Authors/Children_s/ R. L. Stine on listalla myös.
R. L. Stinestä löytyy kirjailijaesittely myös Mervi Kosken kirjasta Ulkomaisia nuortenkertojia 1 : Goosebumpsien kauhusta Tylypahkan taikaan. Helsinki : BTJ Kirjastopalvelu, 2001.
