Tuija Lehtinen on kirjoittanut valtavan paljon kirjoja niin nuorille kuin aikuisillekin. Lehtisen kirjoja on hankala verrata toisiinsa siltä kannalta, mikä kirja olisi toista merkittävämpi.
Lista Tuija Lehtisen kirjoista löytyy esim. Otavan nettisivuilta osoitteesta
http://www.otava.fi/kirjailijat/kotimaiset/j-l/lehtinen_tuija/fi_FI/teo…
Yhtenä merkittävyyden kriteerinä voisi pitää esim. sitä, onko kirjaa käännetty muille kielille. Lehtisen kirjoista on tehty käännökset näistä:
- Siivet varpaiden välissä (käännetty tanskaksi, ruotsiksi ja viroksi)
- Roskisprinssi (käännetty ruotsiksi)
- Tanja Tavis, Jäkälärinteen 9 D (käännetty saksaksi)
- Rebekka ja kesäprinssi (käännetty japaniksi)
Suomen nuorisokirjailijoiden nettimatrikkelissa Lehtinen...
Kielitoimiston sanakirjan (https://www.kielitoimistonsanakirja.fi/ ) mukaan muutama viittaa lukumäärältään epämääräisiin olioihin tai asioihin: joku (harva), jokunen, joitakin, eräitä.Wikisanakirjan (https://fi.wiktionary.org/wiki/muutama ) mukaan muutama viittaa vähäiseen määrään laskettavissa olevia kohteita, joiden tarkkaa lukumäärää puhuja ei tiedä tai ilmaise. Kielitoimiston ohjepankista löytyy myös ohjeistus muutama-sanan käyttöön: https://www.kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/561Muutama on lukumäärältään epämääräinen pienehkö määrä, joka määrittyy sanan käyttöyhteyden mukaan.
Nevermoorin kolmas osa Hollowpox: The Hunt for Morrigan Crow ilmestyy englanniksi arvion mukaan elokuussa 2020.
Kustannusosakeyhtiö Otavalta voi tiedustella suomennoksen aikataulua palaute.otava@otava.fi
Keskusteluita kuuntelemalla (enkä siis tieteellisiä tutkimuksia selaamalla) olen päätynyt siihen, että tavallinen ihminen lukee n. 60-100 sivua tunnissa.
Näin siis 400-sivuinen kirja pitäisi saada selätettyä 4-7 tunnissa. Mutta kysymys ei ole näin yksinkertainen. Jos lukee keskittyneesti, pyrkien sisäistämään tekstin kunnolla, lukunopeus hidastuu.
Kaikilla ei ole aikaa varattuna 4-7 tuntia, tai vaikka olisi, kaikki eivät jaksa keskittyä kovin pitkäksi aikaa. Jos haluat saada kirjan luetuksi kahdessa viikossa, neuvon että varaat siihen erikseen aikaa. Ja jos tuntuu siltä, ettei jonain päivänä aikaa riitä, varaa edes lyhyt aika, niin että saat projektia edistetyksi edes aivan vähän.
Myös minä olen hidas lukija.
Elli on lyhentymä Eleonorasta, joka on alkujaan arabian Ellinor (Jumala on valoni). Nimi voidaan myös tulkita kutsumamuodoksi Elisabetista (hepr. Eliseba, Jumala on valani / Jumala antaa avun) ja Helenasta (kreik. loistava), sekä sen muunnoksista Elinasta ja Ellenistä.
Juulia on Julian rinnakkaismuoto. Juliaana nimi edelsi Juliaa almanakassa keskiajalta lähtien surmansa saaneen naismarttyyrin mukaan. Julia taas on Juliuksen sisarnimi.
Lisätietoa etunimistä ja niiden historiasta löydät esim. seuraavista teoksista:
Pentti Lempiäinen : Suuri etunimikirja
Kustaa Vilkuna : Etunimet
Riihonen, Eeva : Mikä lapselle nimeksi?
Jännityskirjallisuuden ja salapoliisikirjallisuuden (dekkarit) raja ei ole selkeä. Jännityskirjallisuuden genrerajat ovat vaikeasti määriteltäviä ja usein ne lomittuvat toistensa kanssa. Tutkija Jan Brobergin (1984) mukaan jännityskirjallisuus voidaan jakaa kuuteen ryhmään:
1. arvoitusdekkari eli palapelidekkari
2. kovaksikeitetty dekkari
3. käänteinen dekkari (inverted story)
psykologinen trilleri
The Crime Novel
4. poliisiromaani
5. historiallinen dekkari
6. vakoojatrilleri
Jännityskirjallisuus tarkoittaa laajempaa kokonaisuutta mihin kuuluvat kaikki kuusi edellämainittua genreä. Arvoitusdekkarin tyylipiirteet ovat: juoni, miljöö, ajankuva, yhteiskuntakuva ja henkilökuvaus. Vakoojatrillerissä korostuvat seuraavat tyylipiirteet tässä...
Painovoima eli gravitaatio on kappaleiden välillä vaikuttava voima. Kaikki maailmankaikkeuden kappaleet vetävät toisiaan puoleensa voimalla, joka on määritelmän mukaan "suoraan verrannollinen niiden massojen tuloon ja kääntäen verrannollinen niiden etäisyyden neliöön". Voima riippuu siis sekä kappaleiden massasta että niiden etäisyydestä toisiinsa. Maapallo vetää pinnallaan olevaa 100-kiloista ihmistä puoleensa kaksikertaisella voimalla 50-kiloiseen verrattuna. Tämän me koemme painona. Avaruuteen lähdettäessä maapallon vetovoima heikkenee, kunnes tulee piste, jossa se lakkaa kokonaan vaikuttamasta.
Painovoima syntyy siis kappaleiden massasta eli kappaleet aiheuttavat sen yksinkertaisesti olemalla olemassa. Jos kappaleen massa jostain...
Ruokaviraston sivuilta löysin tiedon parunoista ja vihertyneistä porkkanoista. "Perunan iduissa on korkea glykoalkaloidi- eli solaniinipitoisuus. Itäminen lisää myös itujen lähellä olevien solukkojen solaniinipitoisuutta. Solaniini on sama myrkky, jota muodostuu myös perunan alkaessa vihertää. Se voi aiheuttaa myrkytysoireita kuten vatsa- tai suolistokipua, ripulia, oksentelua ja hermosto-oireita.
KTM:n asetuksessa ruokaperunan kaupan pitämisestä (28.6.2006/690) todetaan muun muassa, että ruokaperuna katsotaan laadultaan vialliseksi, jos perunaan on kehittynyt yli 5 millimetriä pitkiä ituja. Jos siis idut ovat aivan pieniä ja peruna tuntuu muuten kovalta ja hyvältä, sen voi kyllä kuoria ja käyttää. Näin etenkin, jos peruna itää vasta...
Jotta voisit saada tarkan vastauksen kysymykseesi, tai edes kaavan, olisi tiedettävä minkälainen korkoprosentti tilillä on sekä kuinka usein ja miten korkoja maksetaan. Jos oletetaan että pankki maksaa korkoja kerran vuodessa vuoden lopulla tilillä olevan rahamäärän mukaan, saadaan tilillä tietyllä hetkellä oleva rahamäärä laskettua ns. rekursiokaavalla:
an = (p + 1) * an-1 + 18000
missä
a1 = 18360
n = kuluneet vuodet
p = tilin korko (jos korko on 3%, p on 0,03)
Tilin korko markkoina voidaan laskea tästä kaavalla:
an * p
Rekursiokaavalla laskettaessa jokainen vuosi on laskettava erikseen, mikä voi olla varsin hidasta. Jos tilin korko tunnetaan, voidaan kaava muuttaa ns. analyyttiseen muotoon, josta vastaus saadaan suoraan. Jos oletetaan...
Et kysymyksessäsi tarkentanut, mihin tarkoitukseen haet tietoa (esitelmääkö varten?) ja kuinka laajasti. Seuraavassa muutamia viitteitä, joitten avulla pääset ainakin alkuun. Jos tarvitset enemmän tietoa, esim. lehtiartikkeleita, tule kirjaston tietopalveluun, niin haemme viitteitä lisää.
Maailmanhistorian yleisteoksista löytyy lyhyitä selostuksia Kuuban ohjuskriisistä, mm. teoksista Kuohuva vuosisata: osa 9 ja Otavan suuri maailmanhistoria: osa 18.
Robert F. Kennedyn teos 13 päivää kuilun partaalla on yksityiskohtainen selonteko ohjuskriisin tapahtumista ja siihen liittyneistä neuvotteluista.
Iltasanomien historiallisesta lehtiarkistosta löytyy artikkeli Kuuban kriisin kulusta. Löydät artikkelin menemällä Vuosikymmenten uutiset -sivulle,...
Nimi Hilla on useiden Hil-alkuisten nimien (esim. Hilda, Hilja, Hilkka, Hilma) hellittelymuoto. Suomessa se voidaan käsittää myös luontoaiheiseksi nimeksi (hilla=suomuurain,lakka).
Nimi Helmiina on lyhennös nimestä Vilhelmiina. Nimien Vilhelmiina ja Helmiina kautta on myös päästy nimeen Helmi, joka itsenäisenä nimenä kuuluu alkavaan suomalaisuuskauteen. Hohtavan puhdas, kaunis, täydellinen kuin helmi simpukassa tai kastehelmi, nämä 1800-luvun lopulle ominaiset vertaukset ovat synnyttäneet Helmi-nimen.
Lähteet: Lempiäinen,Pentti: Suuri etunimikirja, sekä
Uusi suomalainen nimikirja.
Lisää tietoa etunimistä voit etsiä esimerkiksi Kustaa Vilkunan kirjasta Etunimet.
Vakavan sairauden käsitettä käyttävät lähinnä useimmat vakuutusyhtiöt markkinoidessaan vakuutuksia ns. vakavan sairauden varalle. Tällaisia korvaukseen oikeuttavia sairauksia ovat esim. syöpä, sydäninfarkti, aivohalvaus, munuaisten vajaatoiminta, MS-tauti, sepelvaltimon ohitusleikkaus ja elin- tai luuydinsiirto.
Vakuutuksen saamisen/myöntämisen ehtona on hakijan antama terveysselvitys, josta käy ilmi, ettei hakija sairasta edellä mainittuja sairauksia ennen vakuutuksen ottoa.
Maailman terveysjärjestön WHO:n peruskirjassa määritellään terveys täydellisen ruumiillisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tilana. WHO:n tavoite on taata hyvä terveys kaikille ihmisille. Alla olevassa artikkelissa eri alojen asiantuntijat pohtivat sairauden/...
Linnanneitojen elämästä tietoja kannattaa hakea hieman kiertoteitse, sillä linnanneidot itse eivät juurikaan ole olleet historiankirjoituksen kohteena. Aiheesta löydät hakemalla tietoa ritarilaitoksesta, linnoista, aatelista tai/ja keskiajan kulttuurihistoriasta. Eli siitä ajasta ja niistä paikoista missä ja milloin linnanneidot olivat ja elivät.
Tästä aihealueesta kertovat mm. seuraavat kirjat:
Derry: Karmea totuus keskiajasta (1999)
Sindt, Ulf : Ritarit (1998)
Gravett: Keskiajan ritarit (1996)
Clare, John: Ritarit (1992)
Feodalismi - uuden ajan käsite, keskiajan ilmiö, maailmanhistorian kategoria (1997)
Toinen tie on hakea tietoa naisten asemasta ja naishistoriasta. Oivallisia lähteitä ovat
Kaari Utrion Eevan tyttäret - Eurooppalaisen...
Kirjastoalan ammatteihin voi opiskella yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa tai pätevöityä suorittamalla ammatillisen perustutkinnon. Merkonomin tutkinto on ammatillinen perustutkinto, mutta pätevöityäksesi tarvitset ne 20 ov:a kirjasto- ja informaatioalan opintoja.
Kirjastopalveluiden yhteiseltä sivustolta (http://www.kirjastot.fi/) löytyy kattava kooste kirjastoalan oppilaitoksista ja tutkinnoista:
http://www.kirjastot.fi/kirjastoala/opiskelu/
Sieltä löytyy myös lakitekstiä pätevyyksista ja kelpoisuudesta eri kirjastoammatillisiin tehtäviin:
http://www.minedu.fi/opm/kulttuuri/kirjastot/perustietoa/kmka.html#Koul…
Tarkan hinnan saa viemällä rahan rahaliikkeeseen arviointia varten. Hintoja voi myös etsiä esim. Suomen Numismaattisen Yhdistyksen laatimasta "Suomen rahat arviohintoineen" -teoksesta, jota voi tiedustella kotikunnan kirjaston kautta. Lisäksi tietoa eri aikojen rahoista löytyy mm. Suomen numismaattisen yhdistyksen ja Suomen numismaatikkoliiton sivuilta: http://www.snynumis.fi/ ja http://www.numismaatikko.fi/
Pentti Lempiäisen Suuri etunimikirja sanoo nimestä Minja seuraavaa: "Lähinnä 1970-luvulla tytöille annettu uusi nimimuodoste, tyypiltään samaa ryhmää kuin esim. Pinja."
Kustaa Vilkunan etunimikirjassa ei ollut mainintaa Minja -nimestä.
Olen tarkastanut nimen vain näistä kahdesta kirjasta. Muissa etunimiä koskevissa kirjoissa saattaa olla maininta Minjasta. Muita kirjoja ovat esim. Valitse nimi lapselle!,
toim. Olga Chastnaya-Leppäniemi ja Katariina Krabbe ja Mikä lapselle nimeksi, Eeva Riihonen.
Amira on hepreankielinen naisennimi. Sen merkitys: 'puhe', 'sana', 'esitys'. Ciara on suosittu iirinkielinen naisennimi. Sen merkityksestä on kahdenlaista tietoa: joko 'ruskea' tai 'keihäs', ehkä molemmat.
LÄHDE: ///http://www.lexilogos.com/noms_prenoms.htm///, ///http://www.babynamenetwork.com/origin.cfm///.
Muna- eli riippulukkoja on eri muotoisia. Olisikohan lukon muoto antanut nimen munalukolle? Alfred Kolehmaisen Lukkoperinne-kirjakaan ei anna tähän suoraan vastausta. Suomen kielen sanakirjoissakaan ei sanan alkuperää selvitetä.
OECD:n taulukon mukaan suomalaisten keskimääräinen työtuntimäärä vuonna 2020 on ollut 1531, https://data.oecd.org/emp/hours-worked.htm.
Tilastokeskuksen artikkelissa ja taulukossa analysoidaan suomalaisten työtuntimäärää 2018, https://www.stat.fi/til/tyti/2018/13/tyti_2018_13_2019-04-11_kat_003_fi…
En löytänyt erikseen opettajien työtuntimäärästä tietoa. Heidän varsinaista työtuntimäärä onkin vaikea tutkia, koska suurin osa työstä tehdään varsinaisten työtuntien ulkopuolella kurssien ja tuntien suunnittelussa, valmistelussa ja tehtävien, kokeiden ja muiden materiaalien kanssa työskentelyssä. Opettajan työskentelystä ja työtuntien määrästä voisi kysyä OAJ:sta, https://www.oaj.fi/arjessa/mita-opettajan-tyo-on/. OAJ:n sivuilta...
