Kirja on Allison Pearsonin romaani Kate Reddy - täydellä teholla yötä päivää, alanimekkeenä vielä 'Uraäidin päiväkirja'. Kirjan kannessa on harmaaseen jakkupukuun pukeutuneen kiireisen naisen hahmo kellotaulun keskellä.
Ooppa ölövinä -murresanakirja (2008) selittää pintelin kellon heiluriksi.
Erik Johansonin teoksessa Antiikkitaskukello (1984) esitellään spindelikellon mekaniikkaa ja ominaisuuksia. Kirjan voi lainata Oulun kaupunginkirjastosta: https://oukasrv6.ouka.fi/Intro?boo1=AND&booC=NOT&dat0=antiikkitaskukell…
Pintelikellon kuva löytyy esimerkiksi Könnin sukuseuran sivuilta: http://www.konninsuku.net/fi/fi_14.html . Myös Suomen kellomuseon sivuilla kerrotaan pintelistä: http://www.kellomuseo.fi/tietopaketteja/konnin.html .
Näyttelyasioista vastaava henkilö pääkirjastossa Pasilassa vastasi tiedusteluusi, että ainakin heidän näyttelytilassaan on ollut mukana myös näytteilleasettajia, jotka ovat myyneet esillä olevia omia töitään. Kuten useimmissa gallerioissakin, hinnat ja taiteilijan yhteystiedot ovat esillä näyttelyluettelossa. Kirjastossa ei ole kuitenkaan mahdollista harjoittaa pelkkää myynti- tai välitystoimintaa, toisin sanoen myydä muita kuin omia teoksiaan tai myydä teoksiaan ilman näyttelyä. Lisäksi ainakin pääkirjaston näyttelytilat ovat varsin pitkälle varattuja ja niiden näytteilleasettajat valitaan useista tarjokkaista. Kirjastokohtaisesti asiaa kannattaa tiedustella suoraan lähikirjastojen johtajilta. Heidän yhteystietonsa löydät Helsingin...
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
Hei ja kiitos viestistä!
Kyllä on meidän kirjaston kokoelmassa. Tässä suora linkki kirjan teostietoihin verkkokirjastossa: https://keski.finna.fi/Record/keski.2699411
Kasvatusvinkkejä: Metsästäjä, keräilijä, kasvattaja : alkuperäiskansojen kasvatusoppeja / Michaeleen Doucleff, 2022 vaikuttaisi sopivalta.Finna.fi:n hakutuloksesta alkuperäiskansat ja lastenhoito kannattaa selata, (Kaikki osumat:alkuperäiskansat AND Kaikki osumat:lastenhoito) | Hakutulokset | Finna.fiMoni näistä kansatieteellisistä teoksista on jo melko iäkästä aineistoa, esim.Eskimoiden lastenhoito- ja kasvatustavoista : sosiologinen tutkimus / Päivänsalo, Paavo , kirjoittaja[Suomen kasvatus-sosiologinen yhdistys] 1947Helka-kirjastojen hakutulos kansatiede lastenhoito tuo tulokseen tieteellisiä artikkeleja ja teoksia, Helka - kansatiedeOngelmana on, että teoksia ei ole niin tarkasti asiasanoitettu, että teokset löytyisivät haulla ja...
Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista tällaisen mahdollisesti Tabermannin runon? Me emme valitettavasti onnistuneet selvittämään sen alkuperää. Tietoja runosta voi kirjoiittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Suomen kansallisbibliografian mukaan 1998 ilmestynyt, Osmo Lappalaisen ja kumppanien kirja Horisontti on peruskoulun yläasteen historian oppikirja, jonka alanimeke on Historia Napoleonista nykypäivään. Siitä on otettu useita lisäpainoksia 2000-luvun puolella.
Kysymäsi 1998 ilmestynyt kirja puolestaan on uudistettu laitos 1995 ilmestyneestä, hieman laajemmasta samannimisestä oppikirjasta.
Koska kyseessä on peruskoulun kirja, sitä on hankittu kirjastoihin niukasti.
Sekä 1995 ilmestynyttä että 2003 ilmestynyttä painosta on kuitenkin vielä saatavissa HelMet-kirjastoista. Jos kirjoitat HelMetin etusivun hakukenttään sanat horisontti ja lappalainen, saat esiin molemmat nimekkeet. Vuoden 2003 laitoksessa lukee Horisontti 7/8 : historian oppikirja...
Food Quality and Preference -lehden artikkeleita, joita tarvitsemasi "Consumer research jne." on, voit kysellä Viikin tiedekirjastosta, katso osoitetiedot sivulta http://www.tiedekirjasto.helsinki.fi/
Voi tilata artikkelin myös kirjaston kaukopalvelun kautta. Kopioiden hinnat määräytyvät lähettäjäkirjaston hinnan mukaan.
Reserviläisestä siviilipalvelusmieheksi siirtyminen on mahdollista. Reservistä poistutaan hakeutumalla täydennyspalvelukseen, jonka suoritettuaan reserviläinen vapautuu asevelvollisuudesta niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Asevelvollisuudesta vapautuminen perustuu vuonna 2008 voimaantulleeseen siviilipalveluslakiin.
Täydennyspalvelukseen haetaan täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka palautetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä se kestää useimmiten viisi päivää.
Reservistäkieltäytymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa siirtoa takaisin armeijaan. (Siviilipalveluskeskus....
Yrjö Kilpinen sävelsi varsin monen runoilijan tekstejä. Tarja Taurulan vuonna 1998 valmistuneessa teosluettelossa "Yrjö Kilpinen - Sävellykset" (Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus) ei kuitenkaan ole mainittu Kaino Hirsjärvi -nimistä tekstintekijää. En myöskään saanut Googlella yhtään osumaa hakusanalla "Kaino Hirsjärvi". Olisiko nimessä mahdollisesti jokin kirjain väärin? Tai sitten muistikuva on joltain muulta osin väärä. Näillä tiedoilla ei valitettavasti ainakaan asia selkiinny.
Heikki Poroila
Jyväskylän kirjastoissa ei ole lainattavaa verenpainemittaria. Joistakin muista Keski-kirjastoista (eli Keski-Suomen yleisistä kirjastoista) mittari löytyy: Kannonkoskelta, Luhangasta, Kuhmoisista ja Viitasaarelta. Mittari täytyy lainata paikan päältä kirjastosta eli varausta ei verenpainemittariin voi tehdä.Laitteet löytyvät https://keski.finna.fi/-sivustolta hakusanalla verenpainemittari.
Vesanto kuului 60-luvun ensimmäisellä puoliskolla Pitäjälehtenä ja Suonenjoen–Rautalammin Pitäjälehtenä aloittaneen Luoteis-Savon levikkialueeseen. Sen tilalle perustettu Rautalammin–Suonenjoen Paikallislehti laajensi levikkialuettaan Vesannolle 1972. Samana vuonna sen nimeksi muutettiin Sisä-Savon lehti.Lähde: Suomen lehdistön historia
Kristina Rotkirchin artikkeli "Professor Biörck och hans följe" on ilmestynyt vuonna 1966 Nya Argus -lehdessä. Lehden numero on 15 ja artikkeli alkaa sivulta 221.
HelMet-kirjastoista löytyy monenlaisia kirjoja somalin kielellä.
Jos kirjoitat HelMet-hakuun kaksi tähteä (**) ja valitset pudotusvalikosta kieleksi "somali", saat listan kaikista somalinkielisistä teoksista, joita HelMet-kirjastoissa on. Listassa on lisäksi myös mm. somalinkielen oppikirjat ulkomaalaisille. Jos haluat etsiä vain somalinkielisiä oppikirjoja, kirjoita hakulaatikkoon "oppikirjat" ja ja valitse kieleksi "somali". Oppikirjat ovat lähinnä äidinkielen oppikirjoja.
HelMet-hakuun pääset alla olevasta linkistä.
http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Voisikohan kyseessä olla Rudolf Koivun kuvittamia satuja. Hän on kuvittanut mainitsemiasi satuja. Kyseistä satukirjaa en valitettavasti löydä. Satakieli ja Pieni merenneito löytyvät kauniisti kuvitettuina teoksesta "Rudolf Koivun satuja ja tarinoita" (1992, WSOY, Helsinki).
Voit tarkistaa saatavuuden HelMetistä: http://www.helmet.fi/
Duodecim-lehden artikkelissa Aspergerin oireyhtymän esiintyvyydeksi lapsilla on raportoitu 4–6/1 000 ihmistä:
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2004/6/duo94165
Terveyskirjaston artikkelin mukaan Downin oireyhtymän ihmisiä on Suomessa n. 3000.
https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00115
Luvut eivät ole suoraan verrannollisia, mutta niistä voi päätellä, että Aspergerin oireyhtymä -diagnoosin saaneita ihmisiä on selvästi enemmän kuin Downin oireyhtymän ihmisiä. Kyse on kahdesta aivan erilaisesta oireyhtymästä, joiden esiintyvyyden lukumäärien syitä on vaikea verrata toisiinsa.
Välitimme kysymyksesi eteenpäin, valtakunnalliselle kirjastoammattilaisten sähköpostilistalle. Ehkäpä joku kollega jossakin päin Suomea muistaisi etsimäsi piirretyn! Palaamme asiaan jos vain saamme sieltä vastauksen. Vai muistaisikohan kukaan palvelumme seuraajista kyseistä piirrettyä?
