Vaski-kirjastoista Kindle-laitteita ei ole lainattavissa, mutta Espoon kaupunginkirjastosta näyttäisi löytyvän lainattava Kindle: http://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb1939474 Espoo kuuluu pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoihin.
Kindlellä ei kuitenkaan voi lukea kirjaston e-kirjoja, sillä se on tarkoitettu vain Amazonin kirjoille.
Uutinen aiheesta https://www.esbo.fi/fi-FI/Kulttuuri_ja_liikunta/Kindle_lainaan_kirjastosta(1470)
En usko, että tällaista tietoa on koskaan kerätty. Nykyään se saattaisi olla laitonta profilointia. Olin itse Vantaalla töissä 35 vuotta, enkä muista törmänneeni lomakkeeseen, jossa tällaista olisi kyselty.
Voidaan myös kysyä, mitä sanalla "kielijakauma" itse asiassa tarkoitetaan. Äidinkieleltään muita kuin suomenkielisiä henkilökunnassa toki on, mutta ei kovin paljon. Monissa tehtävissä on molempien kotimaisten kielten kohtuullinen hallinta viranhoidon ehtona, mutta eihän se äidinkielestä mitään kerro. Useimmat yleisönpalvelutehtävissä olevat tulevat toimeen myös englannin kielellä.
Yleisesti hyödyllistä olisi tietää, mitä kieliä henkilökunta hallitsee, mutta tästäkään tuskin on ajantasaista tietoa. Tilannehan muuttuu koko ajan sekä...
Valitettavasti kysymääsi teosta ei ole suomennettu, haku suoritettiin Suomen kansallisbibliografia Fennica-tietokantaan. Fennica-tietokanta on käytössä yleisissä kirjastoissa.
Helmet-sivun sanahakukin antaa valitettavasti tuloksena kovin pienen määrän viitteitä. Ilmeisesti sanaa Kotiäidit, joka on kuitenkin virallinen asiasana, ei ole juurikaan käytetty. Neuvoisinkin kääntymään elämäkertahyllyn puoleen, siellähän on useita kirjoja, jotka kuvaavat perhe-elämää 60- ja 70-luvuilla, joista osassa perheen äiti työskentelee kotona.
Varsinkin tietokirjallisuuden osalta neuvoisin Teitä ottamaan yhteyttä Yliopiston kirjastoon, http://www.helsinki.fi/kirjastot
Etsimäsi kirja on Tiina Holmbergin "Ville Vilkastuksen tunneseikkailu" (2003). Tarinassa kerrotaan pienen gorillanpoikasen tapahtumarikkaasta päivästä ja sen aikana koetuista erilaisista tunteista.
Tutkin useita tietokantoja (HelMet, Fennica, Helka, Arto), mutta englanniksi tai saksaksi ei löytynyt mitään materiaalia Valpuri Innamaasta. Internetistäkin löytyi ainoastaan osoitteesta http://www.turku.fi/Public/?contentid=62338&nodeid=13067 englanniksi lyhyt Jan-Erik Anderssonin taideteoksen selostus, jossa on Valpuri Innamaasta hiukan tietoa.
Jos siis tarvitset materiaalia englanniksi tai saksaksi, ei taida auttaa muu kuin kirjoittaa sitä itse noille kielille suomen- tai ruotsinkielisten lähteiden pohjalta. Hyvä perusartikkeli löytyy esimerkiksi ”Kansallisbiografiasta”, joka on luettavissa sähköisenä HelMet-kirjastoissa. Artikkelissa on annettu jonkin verran kirjallisia lähteitä. Turun maakuntamuseon sivuilta osoitteesta http://...
Hannu Outisen Mekaniikan harjoitustehtävien I ja II tulokset, 10.painos(1997) on Kotkan kaupunginkirjastossa. Se on juuri nyt lainassa, eräpäivä 3.11.10. Vanhempi painos samasta teoksesta (1963)on myös Kotkan kaupunginkirjastossa ja on heti saatavana. Voit saada kirjan Kotkasta varaamalla sen joko itse netissä http://www.kyyti.fi/libdbsearch/ tai ottamalla yhteyttä kirjastoon. Kirja kuljetetaan varausmaksulla (1€) haluamaasi kirjastoon.
Helka Varhon Kaksi kaupunkia -suomennoksessa, joka ilmestyi WSOY:n kustantamana ensimmäisen kerran vuonna 1945, kysymyksen sitaatin sisältämä virke kuuluu seuraavasti: "Nälkää oli siroteltuna pienimpäänkin kulholliseen kuivia perunan viipaleita, jotka oli paistettu tilkassa pahanhajuista öljyä."
Voit tehdä varauksen Anders-verkkokirjaston kautta: https://anders.verkkokirjasto.fi/web/arena Sivuilta löytyy ohje:
Kirjaudu verkkokirjastoon.
Kirjoita hakuruutuun lehden nimi, esimerkiksi Mobilisti. Klikkaa Hae -nappia.
Kun hakutulos aukeaa ruudulle, klikkaa lehden nimeä.
Tarkista lehden haluamasi numeron saatavuus. Saatavuus-kohdassa lehden eri numerot on jaoteltu vuosittain. Klikkaa haluamaasi vuosilukua, niin saat näkyviin lehden numerot ja jokaisen numeron alapuolella on sininen varaa-painike. Klikkaamalla vuosi : numero -linkkiä voit vielä tarkistaa numeron saatavuuden.
Klikkaa sen jälkeen Varaa-nappia oikean lehtinumeron kohdalla.
Valitse Noutopaikka-ruutujen avulla noutopaikka. Ylempään ruutuun valitaan kunnan- tai...
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Frank Perettin kirjaa Pimeys laskeutuu ei enää löydy mistään Helle-kirjastosta mutta sen voi kaukolainata meidän kauttamme. Linkki kaukolainalomakkeeseen löytyy tästä: https://webkake.kirjastot.fi/wtil/tilaus?pa_ullang=0&pa_ulid=25
Varmaa käännöstä en voi antaa.
Helander/Hellander -nimen etuosa on hell (häll = kallio) ja -ander on kreikasta man (=mies). Ruotsinkielisissä nimissä -ander on aika tavallinen yhdyssanan jälkiosana.
Helander-nimen alkuperää on myös kysytty aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta –palvelussa: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-tulee-sukunimi-helander?language_content_entity=fi. Vastauksen mukaan nimi voisi viitata helavalkeisiin, joita on poltettu helatorstain ja helluntain tienoilla (vrt. ruotsin sana helg, ”pyhä”).
Espoon kaupunginarkistosta voit pyytää koulutodistuksia. Voit ottaa kaupunginarkistoon yhteyttä esimerkiksi sähköpostitse tai puhelimitse. https://www.suomi.fi/palvelut/palvelupiste/kaupunginarkisto-espoon-kaupunki/f4ef657e-d00d-44ae-ae5c-fb43c117d953Neuvolatietoja voit tiedustella Länsi-Uudenmaan Hyvinvointialueelta. https://www.luvn.fi/fiTiedoksi vielä, että Espoo-infosta saat yleisneuvontaa Espoon kaupungin palveluista ja tukea palveluihin hakeutumisessa. https://www.espoo.fi/fi/kaupunki-ja-paatoksenteko/asiakaspalvelu-ja-asiointi/espoo-info
Mäntsälän kirjaston kirjojen laina-aika on neljä viikkoa. Jos niistä ei ole varauksia, ne voi uusia enintään viisi kertaa. Eli suoraan puoleksi vuodeksi lainaaminen ei ole mahdollista, mutta jos uusiminen onnistuu, lainoja voi pitää kerrallaan lähes puoli vuotta.
Täältä löytyvät kirjaston käyttösäännöt:
http://www.mantsala.fi/kirjasto/saannot.php
Täältä pääset Mäntsälän kirjaston aineistotietokantaan, josta käsin lainat voi uusia:
http://81.22.169.162/Scripts/Intro2.dll?formid=form1
Ikävä kyllä, laulun nimen selvittäminen ei onnistunut. Varsinaisia äitienpäivälauluja on tehty runsaasti ja lähinnä niitä tutkin finna-hakupalvelun keinoin. Toisinaan laulun alkusanatkin toimivat finna-haussa, mutta ei tässä tapauksessa.
Kukkaset ja suvi kuuluvat myös usean laulun aihepiiriin, joten varsin laaja on mahdollisuuksien määrä. Mahtaisikohan kukaan lukijoistamme muistaa kuulleensa tai laulaneensa kyseistä laulua? Lisävinkit voisivat auttaa.
Hei,kumpaankaan kysymääsi kappaleeseen ei näyttäisi löytyvän nuottia Keski-kirjastoista tai Finna.fi -sivuston hakutuloksen perusteella muistakaan kirjastoista.
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannan kautta löytyy paljonkin opintojen lopputöitä aiheesta, alla uusimpia:
- Kehollinen ilmaisu osana lukion monikulttuurista musiikkikasvatusta [Elektroninen aineisto] / Emmi Tauriainen (2010)
- Musiikkikasvatus : näkökulmia kasvatukseen, opetukseen ja tutkimukseen / toimittaneet Jukka Louhivuori, Pirkko Paananen ja Lauri Väkevä (2009)
- Romanilasten ja -nuorten motivaatio peruskoulun musiikinopetuksessa [Elektroninen aineisto] / Henna Aaltonen (2008)
- Musiikinopettajan interkulttuurinen kompetenssi / Anni Luoma (2008)
Musiikki osana venäjänkielisten maahanmuuttajanuorten kulttuuri-identiteettiä ja akkulturaatiota [Elektroninen aineisto] : viiden maahanmuuttajanuoren kokemuksia omasta identiteetistä,...
En oikein ole varma, mitä tarkoitatte kieliopilliselle, mutta tuo aika 22.12.2020-4.1.2021 tarkoittaisi yleisen käytännön mukaan sitä, että palvelu on suljettu jo 22.12. ja kiinni vielä 4.1. Merkinnässä näkyvät päivämäärät kuuluvat mukaan ajanjaksoon, Kielitoimiston ohjepankki, ajanilmaukset http://kielitoimistonohjepankki.fi/ohje/56
