Hei, 3 varaustasi odottaa edelleen noutoa, viimeiset hakupäivät ovat 22.2., 23.2. ja 24.2., joten hakuaikaa ei tarvitse siirtää eteenpäin. Aina se ei ole edes mahdollista, jos aineistoon on jonoa.
Hei!
Lukuhöperön kansilehti sekä tarina löytyvät molemmat Keski-kirjastojen Lukuhöperö-sivuilta (https://www.keskikirjastot.fi/web/arena/lukuhopero) otsikon Ohje eskarille ja kunniakirjat alta.
Iloa projektiin!
Etsimääsi satua emme onnistuneet löytämään. Alla pari 1950-luvulla ilmestynyttä kirjaa, joista toisessa on japanilaisia ja toisessa kiinalaisia satuja. Ehkä satusi löytyisi näistä.
- Nipponin satusetä kertoo--valikoima japanilaisia satuja (1952)
- Kiinalaisia kertomuksia: venäjän kielestä suomentanut Sylvi Nokelainen (1954)
Alla myös joitakin sopivanikäisiä kirjasarjoja, joissa on mm. japanilaisia tai kiinalaisia satuja:
- Satuprinssi: tarulipas pienille pojille / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1964)
- Satuprinsessa: tarulipas pienille tytöille / toimittanut Erkki Valkeila (1923-1966)
- Satumaailma: kuvallinen taruaarre nuorisolle / toimittanut Erkki Valkeila (1925-1956)
...
'Muutosten tuuli' -kielikuva on paljon käytetty eri yhteyksissä. Emme valitettavasti onnistuneet löytämään yhtäkään runoa, joka olisi alkanut juuri tuolla tavalla.
Jos joku kysymyksen lukija tunnistaa kyseisen runon, niin tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Pallen kevätlaulun sanat näyttäisivät olevan Tampereen kirjastosta löytyvästä nuotissa:
"Paras ryssä - kuollut ryssä paarlevuu..".
Kyseessä on vuonna 1942 julkaistu nuottikokoelma Sota-ajan lauluja. Kyseisessä nuotissa näyttäisi olevan tämä kyseinen laulu nimellä "Kevätrallatus".
Kappaleen alkusanat PIKI-kirjastojen verkkosivujen mukaan ovat "Tullut on taas kevät että vappu".
Kuuntelin kyseisen kappaleen Matti Jarvan versiona youtubesta ja omaan korvaan sanat kuulostivat olevan "Ollut on taas kevät että vappu".
Nämä ovat kuitenkin sen verran lähellä toisiaan, että kyseessä voi hyvinkin olla sama kappale.
Voit tilata kyseisen nuotin kaukolainaan oman kirjastosi kautta. Etsin sanoja myös netistä, mutta valitettavasti en löytänyt niitä...
Olisikohan kyseessä Freeworldgroupin tekemä selainpeli "Evolution"? Omaan silmääni näyttää siltä, että monet mainitsemasi tuntomerkit täyttyvät.Peliä voi pelata edelleen täällä: http://www.freeworldgroup.com/games6/gameindex/evolution.htmPelin trailerin voi katsoa Youtubessa: https://www.youtube.com/watch?v=-xiC0maV3_Y
Suomeksi kirjoitettuja varhaisnuorille suunnattuja vain elektroniikkaa käsitteleviä kirjoja ei tunnu löytyvän. Elektroniikkaa esitellään M.Johnsonin teoksessa "Keksijän kirja" ja jonkin verran myös David Macaulayn kirjassa "Kuinka kaikki toimii".
12-vuotias on sikäli hyvässä iässä, että kykenee ymmärtäen lukemaan myös vanhemmille suunnattuja kirjoja kuten yläasteen fysiikan kirjoja, jotka ovat useimmiten asiantuntevasti ja kiinnostavasti kirjoitettu.
Samoin kannattaa tutustua keksintöjä käsitteleviin yleisteoksiin, esimerkkinä "Kaiken maailman keksinnöt" ja tekniikan yleisteoksiin, esimerkkinä 8-osainen Tek - tekniikan tietokeskus.
Kysy lähikirjastostasi mitä kirjoja siellä on paikalla ja mihin luokkiin ne on sijoitettu. Valitettavasti...
Hei,
Ohjaaja Markku Pölösen mukaan elokuvassa hyödynnettiin ainakin kolmea ns. rekilaulua / isojen poikien laulua. Yksi näistä oli Koppelovitun valssi (josta ainakin tuo jälkimmäinen riimipari) ja muita hän ei enää muistanut.
Koppelovitun valssi löytyy vaikkapa Mesikämmenet-yhtyeen levyltä Kauneimmat rekilaulut (CD-levy ; Ainoa productions, 2014).
Muita voi etsiä vaikkapa seuraavista:
Isojen poikien laulukirja : Rehvakkaita ja remsseitä rekilauluja Suomen kansan suusta / koonnut Otso I. Hipiäinen (Gummerus, 1971)
Isojen poikien laulukirja / toim. Peppi Helin (Gummerus, 1994)
Eikä tätä laulua laulaa saa : suomalaiset eroottiset kansanlaulut / Jimmy Träskelin (Kansanmusiikki-instituutti, 2018)
Keliakiayhteydessä gluteiinilla tarkoitetaan vehnän, rukiin, ohran ja niistä risteytettyjen viljalajien päävarastoproteiineja, prolamiineja. Näiden viljojen prolamiinit käsittävät 50-80 % jyvän kokonaisproteiinista." Linkki Sanna Luodon tutkielmaan 2011, s. 10Keliakialiiton sivuilta löytyy lista viljalajeista, jotka eivät sisällä gluteenia. Niitä ovat amarantti, fonio, hirssi, kaura, kvinoa, maissi, riisi, tattari ja teff. Linkki Keliakialiiton sivustolleSivustolla Oats and helth, on taulukko kauran proteiineista. Niihin kuuluu myös pieni määrä gluteiinia, mutta ilmeisesti sellaisessa muodossa, ettei se aiheuta ongelmia keliakikoille. Linkki sivustolle.National Library of Medicine sivuilla selitetään riisijauhon gluteiinittomuus sillä,...
Isokokoinen talitiaisen kuva esiintyy ainakin Tuire Malstedtin Lasitarha-dekkarin kannessa (ks. esim. Kirjasampo: https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi%252FabstractWork_7189343).Ellei tämä ole etsitty kirja, muita vaihtoehtoja voi hakea esim. Googlen kuvahaulla hakusanoilla "romaani kansi lintu".
Määräyksiä liikuntaesteettömästä kunnallisrakentamisesta on olemassa ainakin liikuntaesteisten oikeuksien turvaamiseksi. Valtakunnallisen vammaisneuvoston sivuilta löytyy tietoa mm. tästä asiasta, http://www.vane.to/index.html .
Neuvoston muut yhteystiedot
Puh 09-1604319, fax 09-1604312, Vane PL 33, 00023 Valtioneuvosto
Sivuilta löytyvät myös paikallisten neuvostojen yhteystiedot, http://www.vane.to/yhteydet.html , esim.
Helsingin kaupungin vammaisneuvosto
Pj. Maija Könkkölä
Siht. vammaisasiamies Reija Lampinen
PL 8500
00099 HELSINGIN KAUPUNKI
Puh. (09) 3104 3163
GSM 050 302 3514
Valtakunnallisen vammaisneuvoston kirjaston sivulta löytyy Opas liikkumisesteettömän kunnan rakentamiseksi. Oppaassa on kerrottu pääkohtia...
Yritin etsiä kirjaa verkkokirjakaupoista, mutta niiden tietojen mukaan siitä on painos loppunut, eli ei ole saatavilla ainakaan tällä hetkellä kirjakauppojen kautta.
Kirjaa kannattaa kysellä kuitenkin antikvariaateista.
Teknisesti ehkä voi (en tunne XBOX-konsolien tarjoamia kopiointimahdollisuuksia), mutta asentaminen kovalevylle on laillista vain, jos tietokoneohjelman oikeudenhaltija on antanut kopioimiseen luvan. Joissakin peleissä näin tehdään automaattisesti pelaamisen nopeuttamiseksi.
Suomen tekijänoikeuslain 12§ sallii kopioinnin yksityiseen käyttöön, mutta pykälän neljännessä kohdassa on rajattu oikeuden ulkopuolelle mm. tietokoneohjelmat. Sillä, onko peli lainattu kirjastosta tai muuten saatu laillisesti haltuun, ei ole merkitystä.
Heikki Poroila
Tästä on olemassa erilaisia teorioita. Yhden teorian mukaan Shinigamit "valkaisevat" eli puhdistavat samalla tavalla kuin valkaisuun tarkoitetut kemikaalit. Sarjan luoja Tite Kubo on sanonut Shūkan Shōnen Jump -lehden haastattelussa (11/2008), että aikoi alunperin antaa sarjalle nimeksi mustaan viittaavan nimen (koska Shinigamit pukeutuvat mustaan Shihakusho-asuun), mutta antoikin sen sijaan valkoiseen viittaavan nimen. Erään teorian mukaan yksi syy olisi ollut Tite Kubon suosikkiyhtye Nirvana. Yhtyeen ensilevyn nimi on Bleach.
Turun Ylioppilaslehdessä 22.9.95 olleessa artikkelissa määritellään pelon maantiede näin:
"Maantieteessä "pelon maantiede" tutkii paitsi naisten, myös esimerkiksi siirtolaisten ja vammaisten liikkumisen rajoittumista ja sitä, miten ihminen ottaa tilan haltuunsa. Marginalisoidut yksilöt joutuvat, paitsi tilaulottuvuudessa, laajemminkin koko elämänsä navigoimaan yhteiskunnallisesti ja kulttuurisesti" toisina." http://org.utu.fi/tyy/tyl/95/16/kaura.html
Suomen Standardisoimisliitosta löytyy asiantuntemusta standardeihin liittyvissä asioissa. Standardisoimisliiton kirjaston kokoelmissa on alan kirjallisuutta, lehtiä, tietokantoja ym. tietoaineistoja. Kirjaston tietopalvelu vastaa standardeihin liittyviin kysymyksiin ja liiton verkkokaupasta saa ostaa standardeja.
Suomen Standardisoimisliitto SFS www.sfs.fi
Standardisoimisliiton kirjasto www.sfs.fi/palvelut/kirjasto/
Ýleisten kirjastojen tilastot tavataan julkistaa huhtikuun vaiheilla, tarkempi tieto saadaan vasta lähempänä ajankohtaa. Ne löytyvät tilastotietokannasta, http://tilastot.kirjastot.fi . Kirjastot.fi:n käyttölukuja julkistetaan toimintakertomuksen yhteydessä, helmikuun-maaliskuun aikana Kirjastoalan uutisissa, http://www.kirjastot.fi/fi/uutiset .
Äänitearkiston (www.aanitearkisto.fi) mukaan kyseessä on ruotsalainen kansansävelmä nimeltään "Känner du lotta", alkuperää ei siis tiedetä. Suomalaiset sanat on tehnyt Sauvo Puhtila. Ohessa linkki tähän tietoon: http://www.aanitearkisto.fi/firs2/fi/kappale.php?Id=Tunnetko+liisukan+h…
