Verkkotiedonhakuun liittyvää opastusta on osoitteessa Kirjastot.fi -> Tiedonhaku -> Tiedonhaun opastus, https://www.kirjastot.fi/tiedonhaun-opastus. Sivuilla ei kuitenkaan käsitellä itse verkossa opettamiseen liittyviä asioita.
Kysymyksesi on lyhyt ja vailla täsmennyksiä, mutta toivon, että näistä lähteistä on hyötyä sinulle.
Piilonormeista sinänsä en löytänyt aineistoa, mutta (sosiaalisista) normeista on kirjoitettu paljonkin. Raja julkisen ja piilotetun normin välillä ei kai aina ole niin selvä. Sosiaalisista (myös piilotetuista) normeista on kirjoitettu mm. näissä kirjoissa:
- Hullun kirjoissa : näkökulmia suomalaiseen kylähulluuteen / toim. Pekka Laaksonen, Ulla Piela, Pirkko Lahti
- Elämän normittajat : instituutiot ja asiantuntijat oikeaa elämää etsimässä / Hannu Itkonen .. [et al.]
- Kilpakenttien kapinalliset / Hannu Itkonen
- Sietämättömät ja täydellinen maailma : kirjoituksia suvaitsemattomuudesta / toimittanut Jari Eilola
Kyseessä saattaisi olla romaani Chin Ping Mei : Hsi Menin ja hänen kuuden vaimonsa elämäntarina.
Tämän kiinalaisen klassikon tapahtumat sijoittuvat 1100-luvulle Song-dynastian aikaan. Päähenkilönä on upporikas kiinalainen kauppias, jonka viidenneksi vaimoksi tulee Pan Jinlian. Naisen etunimi tarkoittaa keltaista lootusta ja kirjan nimi taas viittaa luumunkukkaan.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/saha3%253Au93160d67-d185-42dc-8856-3ff4205edceb
http://avaincafevoltaire.blogspot.com/2019/07/
https://www.publishersweekly.com/978-0-8048-4170-2
Olet ilmeisesti Helmet kirjaston asiakas.
Voit tehdä kaukopalvelupyynnön Toivo Honkosen nuottikirjasta nimeltä Toivo Honkosen uusia pelimanni-säveliä¨tästä linkistä.
Kaukopalvelu on yleensä maksullista. Maksut löydät täältä.
Kaukopalvelu on käytössä kaikissa Suomen kirjastoissa.
Hyvä johdatus aiheeseen ja aiempaan kirjallisuuteen on Eero Auvisen väitöskirja vuodelta 2015:
Auvinen, E. (2015). Krimin sota, Venäjä ja suomalaiset: Siviilit rannikoiden puolustajina ja sen vaikutus sotatoimiin sekä Venäjän suomensuhteisiin. Turun yliopisto.
Sodan aikana palvelleista suomalaisista löytyy arkistoaineistoa Kansallisarkistosta. Kansallisarkiston autonomian ajan aineistoista löytyy lisätietoja Arkistojen Portti -palvelussa:
http://wiki.narc.fi/portti/index.php/Teema:_Palvelus_armeijassa#Autonomian_aika_.281809-1917.29
Kirjastosäätiö kuten muutkin vastaavat tahot, jotka vaativat rekisteröitymistä ja tunnistautumista toteuttavat tunnistautumisen yleensä pankkitunnuksilla. Rekisteröitymisen yhteydessä on tarpeelliset ohjeet, kuinka tämä käytännössä toteutetaan. Samoin lomakkeet, sopimukset jne., jotka vaativat allekirjoituksen voidaan toteuttaa sähköisesti henkilökohtaisten pankkitunnusten avulla.
Laulun nimi on Paimenlaulu.Laulun on säveltänyt A. Klauwell ja suomenkieliset sanat ovat P. J. Hannikaisen. Tähän kysymykseen löysin vastauksen aikaisemmasta kysymyksestä:Mikä laulu: tuu tuu tutteli tuu.. laulussa myös sanat "Kun karjan kellot kalkattaa... | Kysy kirjastonhoitajalta
Wikimedia Commonsista osoitteesta https://commons.wikimedia.org/wiki/Category:Interior_of_Rikhardinkatu_L… löytyy kuvia Rikhardinkadun kirjaston sisätiloista. Kuvan yhteydessä on kerrottu lisenssiehdot eli ilmeisesti näiden kohdalla se, että kuvaajan nimi täytyy mainita, kun kuvia käytetään.
Verenpainemittareita ei ole lainattavissa Jyväskylän kirjastoissa. Kehottaisin kysymään omalta terveysasemalta voisiko sieltä lainata mittaria tai olisiko siellä verenpaineen mittauspistettä omatoimiperiaatteella.
A. A. Milne syntyi Hampsteadissa, joka kuuluu Lontooseen.
Lähde:
Jackie Wullschläger, Inventing wonderland : the lives of Lewis Carroll, Edward Lear, J. M. Barrie, Kenneth Grahame and A. A. Milne
Kovin vähän kirjoja aiheesta löytyy. Tampereen kaupunginkirjastossa on vain Maureen Wheelerin Travel with children vuodelta 1995. Pari gradua löysin aiheesta:
Maarit Lamminmäen Lapsi matkanjärjestäjän asiakkaana. Helsingin yliopisto 1997 ja Siru Piekkolan Matkailu avartaa - mutta miten. Narratiivinen tutkimus ulkomailla lomailleiden lasten matkakertomuksista. Oulun yliopisto 2005.
Lisäksi Lindasta (tieteellisten kirjastojen yhteisluettelo)
löytyi Juha Kaukasjärven teos Mitä lapset odottavat lomalta. Haaga instituutti 1995. Noita teoksia saa kaukolainaksi.
Kirjastojen työasemilla on käytössä myös artikkelitietokantoja. Aleksista sain jopa 63 viitettä ja Artostakin 12. Niitä kannattaa käydä katsomassa kirjastossa.
Etsiessäsi tietoa voit käyttää hakusanoina esim.: vuokratyö, tilapäinen työvoima, työntekijät, työmotivaatio, motivointi.
Tutkimuksia voisit etsiä mm. seuraavilta tahoilta: Työelämän tutkimuskeskus, Tampereen yliopisto www.uta.fi/laitokset/tyoelama, Työterveyslaitos www.ttl.fi, Työministeriö www.mol.fi ja Kansainvälinen työjärjestö www.ilo.org.
Viite Lindasta: Palvelualan palkansaajien kokemukset määräaikaisten työntekijöiden johtamisesta ja työoloista : tutkimus määräaikaisten palkansaajien suhtautumisesta epätyypillisiin työsuhteisiin ja 1.2.1999 tapahtuneeseen lainmuutokseen / Jyrki Y. J. Laaksonen. - Helsinki : Työministeriö, 1999. - (Työpoliittinen tutkimus, ISSN 0787-9458 ; nro 210).
Fennicasta ja Lindasta löytyivät seuraavat...
Ristiäisiin liittyviä mietelauseita on monissa aforismi- ja värssykirjoissa, mutta kumminäkökulmaa ei kirjoista selaimella löytynyt. Netissä osoitteessa http://seris.suntuubi.com/?cat=24 on kummilta lapselle -runoja.
Jos lainasitte teokset lainausautomaatilla voi olla että säde ei lukenutkaan viivakoodia, siinä tapauksessa ette saaneet kuittiakaan niistä lainoista joita säde ei lukenut. Jos virkailija avusti lainojen rekisteröinnissä voi olla että virkailijalle tapahtui inhimillinen erehdys, mutta silloinkaan ette ole saaneet kuittia rekisteröimättömistä lainoista.
Jos kuitin mukaan olette lainanneet teokset, jotka eivät enää näy lainoina asiakastiedoissa vaikka lainat yhä ovat teillä, se olisi yllättävää. Semmoisesta virheestä lainausjärjestelmässämme en ole aiemmin kuullut.
Pyydämme ottamaan yhteyden lähikirjastoon jotta teillä olevat teokset saadaan rekisteröityä lainoiksi.
Reserviläisestä siviilipalvelusmieheksi siirtyminen on mahdollista. Reservistä poistutaan hakeutumalla täydennyspalvelukseen, jonka suoritettuaan reserviläinen vapautuu asevelvollisuudesta niin rauhan kuin kriisinkin aikana. Asevelvollisuudesta vapautuminen perustuu vuonna 2008 voimaantulleeseen siviilipalveluslakiin.
Täydennyspalvelukseen haetaan täyttämällä täydennyspalvelushakemus, joka palautetaan Lapinjärven siviilipalveluskeskukseen tai puolustusvoimien aluetoimistoihin. Täydennyspalvelus kestää enintään 40 päivää, mutta käytännössä se kestää useimmiten viisi päivää.
Reservistäkieltäytymisen jälkeen yli 28-vuotias ei voi enää palata reserviin. Sen sijaan alle 28-vuotias voi anoa siirtoa takaisin armeijaan. (Siviilipalveluskeskus....
Yrjö Kilpinen sävelsi varsin monen runoilijan tekstejä. Tarja Taurulan vuonna 1998 valmistuneessa teosluettelossa "Yrjö Kilpinen - Sävellykset" (Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus) ei kuitenkaan ole mainittu Kaino Hirsjärvi -nimistä tekstintekijää. En myöskään saanut Googlella yhtään osumaa hakusanalla "Kaino Hirsjärvi". Olisiko nimessä mahdollisesti jokin kirjain väärin? Tai sitten muistikuva on joltain muulta osin väärä. Näillä tiedoilla ei valitettavasti ainakaan asia selkiinny.
Heikki Poroila
Aiheesta löytyy painettuna Heljä Pullin toimittama julkaisu nimeltään Parikkala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754.
Parikkalan kirjastosta löytyy sitä yksi kappale, joka on käytettävissä lukusalissa.
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Parikkala+papiston+laatimassa+Vanhan+Suomen+v%C3%A4est%C3%B6luettelossa+1754+&type=AllFields&limit=20&sort=
Myös Sukututkimusseuran kirjastossa on yksi kappale, joka myöskin on käytettävissä vain kirjastossa.
http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=7217&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0
Kansallisarkistosta sitä ei löytynyt, sieltä löytyy alkuperäinen asiakirja Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien...
Jean-Pierre ja Luc Dardennen elokuvasta Rosetta (1999) on kyllä tehty DVD-tallenne, mutta sitä ei ole lainattavissa kirjastoissa. Elokuvaa kannattaa etsiä kansainvälisistä nettikaupoista.
https://finna.fi/
https://www.imdb.com/title/tt0200071/
Googlasin myös ja satuin näkemään Ylen Artikkelin (Miksi aika tuntuu kuluvan nopeammin vanhetessa?, 2015). https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/04/07/miksi-aika-tuntuu-kuluvan-nopeammin-vanhetessa
Artikkelin teoria on vähän muistoja, vähän kulunutta aikaa. "Vankilassa on sanonta: Päivät pitkiä, vuodet lyhyitä. Kopissa istuvasta vangista toisiaan seuraavat hyvin samankaltaiset päivät tuntuvat helposti pitkiltä. Kuitenkin kun sellissä vietettyä aikaa miettii jälkeenpäin, tuntuu, että vuodet ovat menneet nopeasti.
Kyse on aivoista, niihin tallentuneista muistijäljistä. Kun päivät muistuttavat toisiaan, ne sulautuvat helposti yhdeksi muistoksi. Mieli taas mittaa aikaa muistojen määrällä. Vähän muistoja on yhtä kuin vähän kulunutta aikaa...
