Kysymistäsi lehtiartikkelitietokannoista vain Ebsco on hankittu Helsingin kaupunginkirjaston asiakkaiden ja henkilökunnan käyttöön. Sitä voit siis käyttää esim. Elielinaukion (tarkoitat varmaan Kirjasto 10:ä) tai Lauttasaaren kirjastoissa. Muihin tietokantoihin on ainakin Helsingin yliopiston opiskelijoilla ja henkilökunnalla käyttöoikeus.
Luettelon tietokannoista, joita voit käyttää Helsingin kaupunginkirjaston asiakastyöasemilla, saat tältä sivulta:
http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=1720
Keräilijän käsikirja (tekijät Kokkonen, J., Lindahl, Ulf, Niemelä, Raila, 1981) -kirjassa kerrotaan, että keittiön käyttöesineissä käytettiin kuparia pääasiallisena materiaalina 1600- ja 1700-luvuilla, mutta sen käyttö oli laajimmillaan 1800-luvulla. Sen jälkeenkin on valmistettu kupariesineitä vanhojen mallien mukaan. Valmistusleimojen, valmistustekniikan ja esineen muodon perusteella voi selvitellä sen ikää. Kirja löytyy Siilinjärvenkin kirjastosta:
http://kirjasto.siilinjarvi.fi/
Museoviraston kirjastoon kannattaisi ehkä ottaa yhteyttä. Kirjasto on kiinni 24.6.-21.8.
http://www.nba.fi/fi/kirjasto
Museoviraston tietopalvelut -sivustolta löytyy monia lähteitä, joista voisi olla apua, mm. Museot Online -hakuportaali, jonka kautta pääsee...
Diskettiasemallisia koneita ei taida olla, mutta ainakin Sellon kirjastossa on lainattavia USB:llä tietokoneeseen yhdistettäviä erillisiä disketti- tai korppuasemia. Sellaisen voi pyytää henkilökunnalta, laite lainataan kirjastokortille yhdeksi päiväksi ja liitetään kirjaston tietokoneeseen. Kannattaa kuitenkin varmistaa tämä tieto vielä Sellon kirjastosta, sillä kyseinen laite on voitu ottaa käytöstä pois. Diskettiasema voi olla käytössä muissakin kirjastoissa, asiaa voi tiedustella kirjastoista puhelimitse. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät täältä:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut
Kyse on teoksista, joiden viimeinenkin kappale on poistettu kokoelmista melko hiljattain. Tällöin teoksen ns. nimeketiedot näkyvät vielä jonkin aikaa Helmet-luettelossa.
Mikäli haluaisit lainata teokset, kannattaa tarkistaa esimerkiksi Frank-monihausta, saisiko ne lainaan jostain muualta Suomesta. Kaukolaina on maksullinen.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://monihaku.kirjastot.fi/fi/
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Kaukopalvelu
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí) on tosiaan Milan Kunderan teos, joka julkaistiin Kirsti Sirasteen suomennoksena ensimmäisen kerran vuonna 1985. Jaan Krossin kirjoja on suomennettu paljon, mutta minkään suomennoksen nimi ei ole lähelläkään tätä ilmaisua. Juhani Salokannel on kyllä kääntänyt Krossin kirjoja, mm. Keisarin hullu (1982), Pietarin tiellä (1984), Professori Martensin lähtö (1986) ja Silmien avaamisen päivä (1991). Voisikohan kyseessä olla joku näistä?
Heikki Poroila
Hei,
Hämeenlinnan kaupunginkirjaston lehtilista löytyy Vanamo-verkkokirjastosta https://www.vanamokirjastot.fi/kokoelma-1?refId=seKhhQ#lehdet
Liitän listan pdf-tiedostona myös tämän viestin yhteyteen.
Vanhojen Singer-ompelukoneiden keräilijöiden seuran International Sewing Machine Collectors' Societyn sivuilla on tietokanta, josta voi etsiä mm. ompelukoneensa valmistusvuoden:
http://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-s…;
A-kirjaimella alkavissa sarjoissa on kaksi kirjainta, eli A.n lisäksi jokin muukin kirjain. Voisiko olla niin, että A2080660 ei ole ompelukoneen mallin numero?
Kyllä, kirjastokortin saamisessa ei ole alueellisia rajoituksia. Kirjastokortin mihin tahansa kaupungin- ja kunnankirjastoon saa, kunhan on osoite Suomessa ja voimassaoleva henkilöllisyystodistus. Henkilöllisyystodistus on esitettävä korttia haettaessa.
Luulisin, että tuo löytyy teoksesta Suuri kevät-ja kesälaukirja. WSOY, 1984.Kappale on suomenkieliseltä nimeltään Nyt uinuu kukka. Säveltäjä Juhan Aavik, sanat Aukusti Simojoki.
Jonkin verran muodin maailmaan sijoittuu Hildegaard Erlundin Tyttö ja hattu.
Kerstin Thorvallin nuortenkirja Tyttö huhtikuussa kertoo asiasanoituksen mukaan muotiopinnoista.
Dekkareita, jotka sijoittuvat muodin maailmaan:
Gardner Erle, Stanley Vaalea kultakaivos
Maria Lang, Silkkiä samettia
Arhippa Pirkko, Murha on sydämen asia
Maria Langin kirjoissa muotia ja vaatetusta kuvataan aina tarkasti, vaikkeivät tapahtumat sijoittuisikaan muotitaloon niin kuin tuossa Silkkiä samettia –teoksessa. Agatha Christien Kolmas tyttö kertoo muotitietoisista nuorista.
Finnan hakutulos teoksista asiasanoilla muoti ja kaunokirjallisuus, jotka on julkaistu ajanjaksolla 1960-1970.
Kirjasampo.fi hakutulos muoti 1960-luku, mutta osa näistä...
Voisikohan kyseessä olla jompi kumpi näistä kirjoista?Emmett, Jonathan: Myyrä tahtoo kuun (Kustannus-Mäkelä, 2001)Urberuaga, Emilio: Kroko ja kuu (Lasten Keskus, 2007)
Myös maakauppojen asiakirja on nimeltään kauppakirja. Kaikista kiinteistökaupoista sovitaan kauppakirjalla. Kiinteistöjä ovat talot, tilat ja tontit.
Lähde: Perheen lakiopas. Wsoy, 2006.
Julkisten lähteiden mukaan Timo Soini on katolilainen. Esimerkiksi hänen omassa blogissaan hän vahvistaa tämän:https://timosoini.fi/2025/04/paavi-on-katolilainen/
Kysymys vaatii vastaajakseen korualan asiantuntijan. Suomalaista korutaidetta käsittelevät teokset keskittyvät vanhempiin koruihin. Designmuseo on juuri julkaissut teoksen Koru Suomessa, jossa on jo mukana uudempia tekijöitä. Esimerkiksi Gloria antiikilla on palvelu, jossa he vastaavat valikoiden heille osoitettuihin kysymyksiin - kysymyksen voi lähettää sähköpostitse: antti.karjalainen@sanomamagazinet.fi, palstan nimi on mikä/missä/miten.
Voisikohan kyseessä olla Jessie Burtonin Nukkekaappi (The miniaturist, suom. Markku Päkkilä, Otava, 2016)? Viime vuonna ei näytä ilmestyneen Nukkekoti-nimistä kirjaa.
Voit lukea lisää kirjasta esimerkiksi Kirjasammosta. Alla on linkki teoksen tietoihin.
http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.fi…
Teos on tullut jo lainattavaksi oman alueesi kirjastoverkkoon, joten mikäli teosta ei juuri tällä hetkellä ole vapaana lainattavaksi, voit tehdä siitä varauksen.
http://lastukirjastot.fi/start
Lainojen uusiminen onnistuu kyllä internetissä. Mene ensin kirjaston kotisivulle osoitteessa http://lib.vaasa.fi ja valitse vasemmasta sivupalkista linkki "aineistohaku". Klikkaa seuraavaksi kohtaa "lainat". Tämän jälkeen sinulta pyydetään kirjastokortin numeroa ja salasanaa. Tunnistautumisen jälkeen voit katsella lainojasi ja uusia niitä. Lainat voi uusia kolme kertaa, jos niistä ei ole varauksia.
Uusimisessa tarvittavan salasanan saat kirjastosta. Ihan turvallisuussyistä sitä ei anneta puhelimitse, sähköpostitse tms.
Ainakin kasvatustieteen tutkimusmenetelmistä löytyy tietoa esimerkiksi seuraavista kirjoista:
Heikkilä, Tarja: Tilastollinen tutkimus (2001), Lehtovaara, Maija. "...ihan hyvä juttu": pedagoginen löytöretki kvantitatiivisten tutkimusmenetelmien opiskeluun ja opettamiseen (1997), Burns, Robert B.: Introduction to research methods (2000) ja Aaltola, Juhani & Valli, Raine: Ikkunoita tutkimusmetodeihin 1-2 (2001).
Osoitteessa http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=form2&sesid=1017071592
voit selata Turun kaupunginkirjaston aineistotietokantaa. Voit käyttää hakusanoja kyselytutkimus, tutkimusmenetelmät, metodologia, kasvatustiede ja psykologia. Voit myös käyttää hakusanaa mittarit ja katsoa löytyykö sieltä sopivaa...
Useimmista pääkaupunkiseudun kirjastoista kirjastoluokasta 43.1 löytyy kirja RUOTSI, kulttuurimatkailijan opas, jossa on aakkosjärjestyksessä esitelty n. 1000 paikkakuntaa nähtävyyksineen. Tukholmasta on v:n 1990 jälkeen ilmestynyt seuraavat neljä kirjaa, joita löytyy (elleivät ole lainassa) varmaan myös Sinun lähikirjastostasi tai voit ne ainakin sinne tilata: TUKHOLMA/pääavustaja Kaj Sandell, Sällsamheter längs farleden=Tarinoita laivareittimme varrelta, TUKHOLMA/Markus Lehtipuu ja TUKHOLMA - VEDEN KAUPUNKI/Ulla-Kristiina Pasanen. Voit tukia kirjojen saatavuutta Internetistä osoitteessa http://www.helmet.fi .
Norrköpingistä ei löytynyt kirjoja, mutta kylläkin lehtiartikkeleita Aleksi-lehtitietokannasta. Voit pyytää tekemään tämän...
