Historiallisten rakkausromaanien kirjoittajista löytyy useita tarjokkaita. Löytyisiköhän kaivattu kirjailija tästä joukosta: Victoria Holt, Danielle Steel, Barbara Cartland, Georgette Heyer, Susan Howatch, Rosamunde Pilcher, Maeve Binchy, Jude Deveraux.
E-äänikirjat ovat kuultavissa puhelimenne selainohjelmalla. Jos olette tulleet pois Kyyti.fi-sivulta teidän pitää kirjautua takaisin www.kyyti.fi sivulle kirjastokorttinne 286- alkuisella tunnuksella ja sen jälkeen täyttää salasana nelinumeroisella pin-koodillanne. Sen jälkeen lainaamanne e-äänikirja pitäisi löytyä.
Kollega vinkkasi Catherine Robbe-Grilletin teosta 'L'image' (1956), josta on tehty elokuva The Image / Punishment of Anne (1975).
Kirja on julkaistu pseudonyymilla Jean/ne de Berg.
Voisiko kyseessä olla Topeliuksen "Vattumato" Maija Karman kuvituksella? Siinä tytöt eksyvät metsään, nukkuvat siellä yönsä ja aamulla he heräävät ylellisessä vuoteessa metsän keskellä.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/http%253A%252F%252Fdata.kirjasampo.f…
Lukijalta saamamme kommentin mukaan kirja voisi olla Pirkko Vainion kirja Kuplamatka kukkarantaan.
Kyseessä on Arvo Turtiaisen runo Herääminen kokoelmasta Muutos (Kirjailijain Kustannusliike, 1939).
Voit lukea runon myös esimerkiksi Arvo Turtiaisen runojen kokoelmista Runoja 1934 - 1964 (Tammi, 1964, s. 15) ja Runoja 1934 - 1968 (Tammi, 1974).
Teosten saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Singer Y9391710 on 15-K mallin ompelukone ja se on osa 100 000 ompelukoneen sarjaa, jota valmistettiin 7.6.1934 alkaen.
https://ismacs.net/singer_sewing_machine_company/serial-numbers/singer-y-series-serial-numbers.html
Kirkkonummen Veklahden postinumero on 02400 Kirkkonummi, kuten Kirkkonummen keskusta-alueenkin. Numerot löytyvät Suomen Postin sivuilta esim. kirjoittamalla tien nimen hakuun:
http://www.verkkoposti.com/e3/postinumeroluettelo
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen arkiston ja Valtion elokuvatarkastamon ylläpitämä tietokanta, joka sisältää tietoa Suomessa esitetyistä elokuvista ja muista kuvaohjelmista sekä niiden tekemiseen osallistuneista henkilöistä ja yhtiöistä.
Elonetistä löytyy nimellä "Och solen blev svart" alla mainittu ohjelma, joka on esitetty FST1:llä 19.1.1993:
Lektionen in Finsternis (1992)
Ohjaaja: Werner Herzog
Valmistumisvuosi: 1992
Maat: Iso-Britannia
Ranska
Saksa
Tuotanto: Le Studio Canal+
Laji: Lyhyt
Muut nimet: Lessons of Darkness (englanninkielinen nimi)
Och solen blev svart (ruotsinkielinen nimi)
Lähde: http://www.elonet.fi/title/ek4alu/
Jos tarkoitus on laittaa nettiin katsottavaksi ja kuultavaksi suojattua musiikkia, tarvitaan toimintaan lupa, joka tulee myös jonkin verran maksamaan. "Miljoona ruusua" on suojattu kaikilta osiltaan. Sävellyksen, sanoituksen ja sovituksen osalta luvan antaa Teosto, äänitteellä olevan esityksen osalta on käännyttävä Gramexin puoleen. Teoston lupien saaminen on rutiinia, mutta Gramexin valtuudet lupien myöntämiseen eivät kaikissa tapauksissa riitä. Asia kuitenkin selviää ottamalla yhteyttä. Teoston ja Gramexin virkailijat neuvovat ja laskuttavat.
On myös mahdollista, että tällainen käyttö hoituu Musiikkiluvat.fi -palvelun kautta (se on Teoston ja Gramexin yhteinen taustamusiikkilupia jakava organisaatio).
Teoston käyttöluvat: http://www....
Tietyn kirjan lainoista on mahdollista saada lainaustilastoja. Ne ovat aina kirjaston tai kirjastokimpan lukuja, jotka lasketaan esim. kirjan eri painoksille erikseen. Ne eivät ehkä ole paras tapa saada selville ihmisiä juuri nyt eniten kiinnostavia kirjoja. Vanhoille kirjoille on ehtinyt kertyä uusia enemmän lainoja, ja myös erilaisten painosten luvut ovat erillisiä.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastojen halutuimmat löytyvät listattuina Helmetin sivuilta. Sivulla kerrotaan , että lista perustuu lukuun, joka kertoo varausten ja hankittujen niteiden määrän. Halutuin on siis teos, jonka jonossa olevien varausten määrä yhteenlaskettuna hankittujen niteiden määrällä on korkein. Tämä listaus voisi kertoa enemmän tämänhetkisten...
Onnesta vaiti pysymään kehotti paremmin laulunsanoittajana kuin runoilijana tunnettu Vexi Salmi. Runo löytyy hänen vuonna 1983 julkaistusta kokoelmastaan Lautturin lauluja (s. 36). Kysymyksen sitaatti on runon ensimmäisen säkeistön alusta:
"Ole onnesta vaiti, älä kerro muille, / pidä tiukasti kiinni siitä. / Puhu pilville vain sekä metsän puille / ja taivasta hiljaa kiitä. / Älä utele syytä, älä muilta kysy, / vaan visusti muilta peitä. / Se on lainassa vain. Se ei jää, eikä pysy. / Se on huomisen kyyneleitä."
Asiasta on olemassa erilaisia teorioita, ja täysin varmaa selvyyttä ei asiaan ole saatu. Yhden varteenotettavan ja järkeenkäyvän selityksen mukaan syynä oli se, että etelätorniin osunut lentokone iskeytyi matalammalle, joten rikkoutuneen rakenteen päällä oli enemmän painoa ja sortuminen lähti liikkeelle nopeammin. Etelätorniin iskeytynyt lentokone osui rakennukseen myös suuremmalla nopeudella, millä on saattanut olla myös vaikutusta:
https://science.howstuffworks.com/engineering/structural/wtc.htm
Valitettavasti en onnistunut löytämään tallennetta näiltä lausujilta.
Videopalvelu YouTubesta löytyy Luominen Seela Sellan lausumana: https://www.youtube.com/watch?v=TpiCL0c63jY.
Cd-levyllä Kesä jatkuu, kesä : kauneinta suomalaista runoutta lausujina ovat Veikko Sinisalo ja Liisamaija Laaksonen, ja siihen sisältyy Viidan Luominen.
Ilmeisesti sävellyksen juuret vievät 1700-luvun Saksaan. Kyseessä olisi alun perin saksalainen kansansävelmä, jota on käytetty muun muassa metsästyslauluna. Ensi kertaa se on kirjattu muistiin tanssisävelmänä vuonna 1784. Vuonna 1860 opettaja Franz Wiedemann liitti siihen kirjoittamansa opettavaisen runon "Hänschen klein". Tässä muodossa siitä tuli suosittu lastenlaulu. Laulu on käännetty monille kielille, ja melodiaan on liitetty myös alkuperäisestä poikkeavia sanoituksia. Japanissa siihen kirjoitettiin aikaisempia japanilaisia lastenlauluja mukailevat sanat vuonna 1881. Tämä versio, "Chō chō", käännettiin sittemmin koreaksi. Samppa P. Asuntan suomennos "Kevätsää" vaikuttaa mukailevan englanninkielistä versiota "Lovely May". Se...
Johnny Bluen nuotit löytyvät Katri Helenan Parhaat-nuotista (1993). Kyseinen nuotti löytyy useasta kirjastosta ympäri Suomea, joten jos omasta kirjastostasi ei tätä löydy, niin voit tilata sen kaukolainaksi oman kirjastosi kautta. Amsterdamin nuottia ei valitettavasti yleisistä kirjastoista löydy.
Kyseessä on kuuluisa suomalainen maantieteilijä J.G.Granö. Hänen tunnetuin teoksensa on "Puhdas maantiede: tutkimusesimerkeillä Suomesta ja Virosta valaistu metodologinen selvitys", joka ilmestyi saksaksi vuonna 1929 ja suomeksi 1930. Suomenkielinen kirja on ainakin Helsingin yliopiston Maantieteen laitoksen kirjastossa http://www.helsinki.fi/ml/maant/kirjasto.html ja Opiskelijakirjastossa http://www.opiskelijakirjasto.lib.helsinki.fi
Teoksesta ilmestyi pari vuotta sitten uusi, englanninkielinen painos joka on myös Maantieteen laitoksen sekä Helsingin yliopiston kirjaston kokoelmissa.
Lisätietoja saa mm. Tieteessä tapahtuu -lehden numerossa 1998/4. Sama teksti on Internetissa osoitteessa http://www.tsv.fi/ttapaht/984/grano.htm
Tiedot...
Hei! Voitte kysyä aina neuvoa kirjaston henkilökunnalta. Opastamme myös kirjaston tietokoneiden käytössä. Laajemmissa tiedonhaussa on hyvä asioida itse kirjastossa, mutta jos teillä on jokin tietty, yksittäinen kirja, sitä voi tiedustella myös puhelimitse kirjastostanne.
Kirja ei ole vielä ilmestynyt. Tiedot siitä löytyvät jo esim. Suomalaisen kirjakaupan kotisivujen kautta, joten kirja ilmestyy pikapuoliin. Ilmestymisen jälkeen kestää jonkin aikaa ennenkuin kirja on kirjastoissa ja varattavissa. Kun kirjojen sijaintitiedot näkyvät Helmet-tietokannassa, voit tehdä varauksen.
