Viikinkilaivan teltan katos tarjosi miehistölle suojaa pidemmillä matkoilla. He nukkuivat nahkaisissa, vedenpitävissä makuupusseissa, joissa oli villaista lampaannahkaa. Kuitenkaan kaikkia viikinkilaivoja ei käytetty pitkän matkan purjehdukseen, joissa olisi tarvinnut yöpyä. 1)Merenkulkukouluttaja Michel Verheughe:"Yhtään tunnetuista eloon jääneistä viikinkilaivoista ei ollut tarkoitus käyttää pitkän matkan purjehdukseen, jossa piti nukkua! Ne olivat paraatilaivoja, joita käytettiin esittelemään viikinkipäällikön voimaa ja joita käytettiin ehkä sodassa.Islantiin ja Grönlantiin menneet viikinkilaivat olivat varmasti melko erilaisia: paljon leveämpiä ja kannellisia. Kuinka muuten he olisivat vieneet hevosen noille pitkille matkoille erittäin...
Katu on todellakin saanut nimensä lähellä sijainneesta lastenkodista. Kyseessä oli Helsingin rouvasväenyhdistyksen 1860-luvulla rakennuttama lastenkoti. Kadun nimi on ollut käytössä jo 1880-luvulla ja viralliseksi se vahvistettiin v. 1909. Rakennus toimi myöhemmin kansakouluna ja se purettiin 1970-luvun alussa uusien liikennejärjestelyjen tieltä.
Lähteet:
Helsingin kadunnimet. Helsingin kaupungin julkaisuja n:o 24. Helsinki 1970.
Kaija Ollila ja Kirsti Toppari: Puhvelista Punatulkkuun – Helsingin vanhoja kortteleita. Helsingin Sanomat 1975. (s.194)
Vesimyllyjä on olemassa useitä eri tyyppejä: jalkamyllyjä, ratasmyllyjä ja turbiinimyllyjä. Hyvä tietolähde näiden toiminnasta ja rakenteesta on verkosta löytyvä Lauri Leppäsen rakennusrestauroinnin opinnäytetyö Snickarsin vesimylly : dokumentointi ja historiaa (https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/32831/leppanen_lauri.pdf?…). Yleisemmän historiatiedon lisäksi siinä dokumentoidaan sanoin, valokuvin ja pohjapiirroksin Vähäkyrön Merikaarrossa sijaitseva Snickarsin mylly.
Jari J. Tuomiston historiablogissa esitellään vesimyllyjen toimintaa: https://tuomjari.wordpress.com/2016/05/21/harkinhierin-ja-jalka-myllyt/.
Kirjallisuuden puolelta kiinnostava teos lienee Teppo Korhosen Vesimyllyt : historia, rakenne, käyttö ja kunnostus...
Mene netissä verkkokirjastoon www.helmet.fi. Klikkaa perinteinen aineistohaku tai valitse tämä linkki: http://luettelo.helmet.fi/search*fin/X
Valitse oikeasta yläkulmasta omat tietoni. Kirjaudu palveluun kirjastokortin numerolla ja pin-koodilla (jonka saa kirjastosta, jos sellaista ei ole). Nyt näet omat tietosi, varaukset ja lainat.
Kerrotaan, että saksalaisella runoilija Friedrich Schillerillä (1759 - 1805) piti aina olla kirjoituspöytänsä laatikossa mätiä omenia voidakseen kirjoittaa ja tehdä töitä.
Saksalainen kirjailija Johann Peter Eckermann on kertonut tästä Shillerin erikoisesta piirteestä teoksessaan "Gespräche mit Goethe in den letzten Jahren seines Lebens".
http://www.buchbesprechung.de/schiller-oder-der-berauschende-duft-faule…
http://cbuecherkiste.de/schillers-faule-apfel
http://gutenberg.spiegel.de/buch/-1912/277
http://www.friedrich-von-schiller.de/
Hei,Hieman hankala on tietoa kaivaa.Rakennettu 1941. Siitä ja entisistä nimistä tietoa löytyy: https://www.balticshipping.com/vessel/imo/5116127Rakentaja Kristianands mekaniske verksted. Tämän tiedon mukaan rakennusaika maaliskuussa 1941. https://no.wikipedia.org/wiki/Kristiansands_mekaniske_verkstedTällä sivustolla on tieto, että laiva olisi ollut saksalaisten käytössä nimellä M/S Nixe. "Originally contracted by Skips-A/S Bergen-Hordaland Fjordbuss (F. Kühle), Bergen as "sea bus" Fjordbussen but seized by the Germans upon delivery and used as transport Nixe in Oslofjord for the duration of the war." http://www.warsailors.com/homefleet/shipsn.html#nixeVahvistusta tuolle Normandian maihinnousu -tarinalle emme ainakaan toistaiseksi ole...
Kari Mäkinen Band on julkaissut vuonna 1986 äänitteen Kantrimusiikkia Kokkolasta. Se on c-kasettina Kokkolan pääkirjaston musiikkiosaston kotiseutukokoelmassa. Äänitettä voi käydä kuuntelemassa kirjastossa, mutta sitä ei lainata kotiin.
Lissabon, portugaliksi Lisboa, on varsin vanha kaupunki. Täällä on sijainnut karthagolainen satamakaupunki. Yleisesti esitetään, että kaupungin nimikin, Alis Ubbo, on perua tältä ajalta, karthagolaista alkuperää ja että se merkitsisi 'turvallinen satama'. On myös esitetty, että nimi olisi alueella puhuttua, kadonnutta tartessoksen kieltä. Rooman valtakunnan aikana nimi on muuntunut muotoon Olis(s)ipo tai Olisipo Felicitas Iulia (Plin. Nat 4,117) ja sitten vuosien saatossa portugalin Lisboa-muotoon. Der kleine Pauly : Lexikon der Antike, osa 4https://maijastinakahlos.net/lusitanialaiset-paivakirjat-osa-5/https://ulisses.ulisboa.pt/info/lisboahttps://www.wisdomlib.org/names/lisboahttps://www.quora.com/What-is-the-origin-of-the-name-...
Yleisradion sivuston mukaan hautausmaan ulkopuolelle sirotellulle vainajalle saa pystyttää muistomerkin AVI:n luvalla.
https://yle.fi/uutiset/3-10013133
Aluehallintoviraston sivusto hautaustoimesta https://www.avi.fi/web/avi/vainajan-tuhka
Sana onko koostuu itse asiassa kahdesta osasta: olla-verbistä ja liitepartikkelista -ko. Onko voi esiintyä kyllä aivan neutraaleissa kysymyksissä (esimerkiksi Onko Pekka kotona?), joissa ei kyseenalaisteta mitään. Vastauksena johonkin väittämään se voi toki ilmaista yllättyneisyyttä tai kyseenalaistusta, jälkimmäistä etenkin vielä -han-liitepartikkelin kanssa (esim. – Oslo on Ruotsin pääkaupunki. – Onkohan todella niin?). Täsmällinen merkitys kuitenkin riippuu asiayhteydestä ja jopa äänenpainosta, jolla se lausutaan.
Liitepartikkeleista löytyy tietoa esimerkiksi Isosta suomen kieliopista osoitteesta http://scripta.kotus.fi/visk/sisallys.php?p=126, Kielitoimiston ohjepankista osoitteesta http://www.kielitoimistonohjepankki.fi/haku/...
Unto Seppäsen näköispatsas paljastettiin 30.10.1960. Pronssisen 2,7 m korkean (jalusta 0,6 m) patsaan on tehnyt kuvanveistäjä Viljo Savikurki. Henkilöhahmon vieressä olevasta esineestä ei löytynyt painetttua tietoa.
"Suulliset" lähteet kertovat esineen esittävän kannelta. Kirjailija Unto Seppänen oli kotoisin Karjalan Kannakselta, Kanneljärven Liikolan kylästä. Kannel voisi symboloida kotipaikkaa, sekä kirjailijan "sananhelinää".
Kuva patsaasta löytyy esim. kirjasta Suomen muistomerkit osa 8, Kymi.
Vuodesta 1980 lähtien patsas on lakitettu vapun kunniaksi Kouvolan kieltenopiskelijoiden toimesta.
Jyväskylän kaupunginkirjastosta löytyy mm. seuraavanlaisia teoksia, joissa on tietoa keinutuolin rakentamisesta:
Tekniset käden taidot -kirjasarjan osa 3 (sivut 24-31) ja Furniture (sivut 150-153). Molemmat teokset ovat vuodelta 2006.
Kirjastossa on myös lainattavissa Kotiseutujärjestöjen keskusliiton julkaisemia työpiirustuksia erilaisista keinutuoleista. Nimeltä mainitut mallit ovat salolainen malli ja Joensuun malli.
Tällä toivomallasi aikataululla en ehdi asiaa paljon tutkia, mutta tuossa alla on muutama uudehko suomalainen kirja, joissa motivaatio näkyy jollakin tavalla päähenkilöiden toiminnassa.Miika Nousiainen: Ratakierros, 2024. Päähenkilö motivoi itseään urheilemaan ja pärjäämään juoksukisoissa.Terhi Törmälehto: He ovat suolaa ja valoa, 2024. Päähenkilö motivoituu uskostaan ja siitä, että uskoo toimivansa oikein.Iida Turpeinen: Elolliset, 2023. Tiedonjano ja uuden löytäminen/oppiminen ovat tässä kirjassa yhden henkilön motivaation lähteet.Camilla Nissinen: Meitä vastaan rikkoneet, 2022. Motivaattoreina toimivat ensin uskonto, sitten sairaus, lopulta halu voida paremmin.
Kallion kirjaston ylläpitämästä Satukortisto-palvelusta (http://pandora.lib.hel.fi/kallio/sadut/ ) löytyy seuraavat ruoka-aiheiset sadut.
Ruokakauppiaan tonttu Andersen, Hans Christian -->
Andersenin satuja , WSOY, 2005 tai
Andersenin suuri satukirja , WSOY, 1990 (4. p.)
Koiran ruoka määrätään oikeudessa -->
Suomalaiset kansansadut 5--Eläinsadut , SKS, 1996
Ruoka, joka ei koskaan pilaannu -->
Taikaratsu-satutapahtuma 5--Kuuletko rummun kutsun?--bantukansojen satuja , Suomen YK-liitto, 1992
Haltija ja ruokakauppias, Andersen, Hans Christian -->
Perinteisiä satuja--Grimmin veljekset ja H. C. Andersen , Kirjalito, 1989
Miten härkä sai sarvet ja hevonen kyltymättömän ruokahalun --> Tuulentekijä--virolaisia...
Lukuohjelman valtuutus on voinut rikkoutua esim. laitteen päivityksen yhteydessä. Uudelleenvaltuuta lukuohjelma.
Tietokoneella: Avaa ADE ja aloitusnäytössä paina ctrl+shift+d -näppäimiä. Kone kysyy haluatko varmasti poistaa valtuutuksen koneelta, vastaa kyllä. Sen jälkeen sulje ohjelma ja käynnistä se uudestaan. Valtuuta ohjelma jälleen Library-valikosta (authorize computer).
Mobiililaitteella valtuutus poistetaan klikkaamalla deauthorize painiketta.
Hei!
Tampereen kaupunginkirjastosta löytyvät molempien mallien työpiirustukset.
Johansson, L., Keinutuoli 'Urjalalainen' : työpiirustus. [S.l.] : [s.n.], 1976
ja
Keinutuoli 'Nakkilalainen', 1980
Osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2&sesid=1254826696&ulang=fin voi tarkastaa niiden saatavuuden asiasanoilla keinutolit ja rakennuspiirustukset (nimeke-laatikon voi muuttaa asiasanalaatikoksi harmaasta nuolesta ja näin hakea kahdella asiasanalla)
Tässä joitakin teoksia, joista voisi olla sinulle apua:
Waltari, Mika: Matkakertomuksia : Mika Waltarin matkassa 1927-1968 (WSOY 1988)
Sinisen junan ikkunasta : matkakuvia Euroopasta (SKS 1992) Kirjassa on kuvauksia junamatkailusta vuosilta 1900-1940 ja luettelo vanhasta suomalaisesta matkakirjallisuudesta.
Kiiskinen, Kyösti: Rautahevon kyydissä : junamatka Matin ja Liisan päivistä Pendolinoon (Gummerus 1996)
Bagh, Peter von: Junassa (WSOY 2011) Fiktiiviisiä junamatkoja elokuvassa.
Kaikki kirjat löytyvät pääkaupunkiseudun kirjastojen yhteisestä aineistotietokannasta Helmetistä http://www.helmet.fi
Arto Kotilainen on syntynyt Espoossa 1964, käynyt koulunsa ja kirjoittanut ylioppilaaksi Jyväskylässä 1983. Samana syksynä hän aloitti opiskelun Helsingin Teknillisessä Korkeakoulussa, mutta kirjoittamisen halu voitti. Syksystä 1986 Arto Kotilainen opiskeli kauppatieteitä Tampereen yliopistossa.
Hän on kirjoittanut viisi kirjaa: Alastoman pojan ääriviivoja (1987 romaani), Ensimmäinen ero (1987 romaani), Epätodellinen kahvitauko (1988 runokokoelma), Rakkain ja surkein yö (1988 novellikokoelma) ja Sulhaspoika (1989 romaani).
Nämä tiedot löysin Kotilaisen tuotannon kansiliepeistä. Voit ehkä kysyä kustantajalta lisää kirjailijan elämänvaiheista. Kotilaisen kustantaja on OTAVA, jonka internet-sivuilta (www.otava.fi)löydät varmaan kustantajan...