Tykätyimmät vastaukset

Kysymys Luettu Arvostelu Vastattu Avaa Answer
Mitä MasterChef -kilpailun kaikille ihanille tuoretuotteille tapahtuu aina päivittäisen kilpailun jälkeen? 818 MasterChef Australian ylijäävä ruoka ja tuoretuotteet menevät hyväntekeväisyyteen. Hyvin vähän menee biojätteeseen ja sekin kompostoidaan ja viedään MasterChef-puutarhaan. Tarkemmin voit lukea oheisesta 23.5.21 julkaistusta artikkelista.. https://www.news.com.au/entertainment/tv/reality-tv/masterchef-australi…  
Onko olemassa suomenkielisiä kirjoja, joissa aiheina ovat: Mary Stuart, Mary Stuart ja hänen miehensä Ranskan kuningas Francis II, Ranskan kuningas Henry II… 1336 Maria Stuartia käsittelevät seuraavat suomenkieliset teokset: Byrd, Elizabeth: Kuolematon kuningatar: Maria Stuart (1959) ja Zweig, Stefan: Maria Stuart (1937). Mariasta kerrotaan jonkin verran myös kirjassa Skotlanti (Fisher, Andrew, 2017). Marian puoliso Frans II menehtyi nuorena ja ehti hallita Ranskaa vain hieman yli vuoden. En löytänyt pelkästään häntä käsitteleviä kirjoja, mutta Mariasta kertovista kirjoista hänestä voi löytää jonkin verran tietoa. Teoksessa Barth, Reinhard: Historian suurnaiset (2005) käsitellään jonkin verran Katariina de’Mediciä, joka oli Henrik II:n puoliso ja Frans II:n äiti. Katariinasta kertovassa kappaleessa mainitaan Henrik II, Frans II sekä Maria Stuart. Henrik II:sta löytyy hieman tietoa...
Mikä ero on digitaalisella lehdellä ja verkkolehdellä? 1649 Verkkolehdellä tarkoitetaan tavallisesti julkaisun verkkoon tuottamaa sisältöä, joka yleensä poikkeaa lehden paperiversiosta sekä sisällöltään että ulkoasultaan (esimerkiksi www.hs.fi, www.aamulehti.fi). Digitaalinen lehti sen sijaan on sekä ulkoasultaan että sisällöltään tarkka kopio painotuotteesta: lehden sivut avautuvat tietokoneen näytölle täsmälleen samansisältöisinä ja -näköisinä kuin julkaisun paperiversiossa (esimerkiksi HS Digilehti, Aamulehden näköislehti).
Voiko kirjastoon lahjoittaa kirjoja, ja jos voi niin miten (Helsingissä)? 1656 Helsingin kaupunginkirjasto ottaa mielellään vastaan kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta lähikirjastosta olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Lakkaako kukkien meden tuotanto pitkien hellejaksojen aikana? Muistelen kuulleeni että jolleivät kasvit saa vettä, meden tuotanto keskeytyy kolmen päivän… 683 Kasvit tuottavat rypälesokeria hiilidioksidista ja vedestä kasvukautensa jokaisena valoisana hetkenä. Rypälesokerista ne valmistavat ruokosokeria, tärkkelystä ja selluloosaa. Kukkien mesi on sokerivettä. Sen sokeri on ruokosokeria, hedelmäsokeria ja/tai rypälesokeria. Mesi erittyy ja varastoituu terälehtien pullistumina syntyneisiin kannuksiin tai pusseihin. Kukkien mettä muodostavat ja erittävät rauhaset, mesiäiset, ovat kukissa monesti piilossa. Aurinkoisina päivinä mesi voi tiivistyä veden haihtumisen takia tai sateella se voi laimeta. Kasvit kuitenkin tavallisesti "piilottavat" metensä niin hyvin, ettei sää siihen juuri vaikuta.Kasvit eivät voi suojautua auringon paahteelta, mutta ne pystyvät hankkiutumaan eroon ylimääräisestä lämmöstä...
Sukunimi LALLUKKA , ilmeisesti Venäjän karjalasta tullu nimi. Mitä merkinnee, tarkoittaa, kuvaa sana ; Lallukka ?????? 1206 Nimelle on ainakin kaksi selitystä, jopa kolme. Se voi olla suomalainen johdos muinaisruotsalaisesta henkilönnimestä Lalle, Lallo, Lalu, joka on säilynyt meillä sukunimissä. Se voi olla myös Laurentius-nimen hellittelymuoto. Jos nimi tulkitaan omaperäiseksi, sen on täytynyt olla aluksi lisänimi, vrt. sanaa lallukka 'tyllerö' tai lallokki 'karvalalli', karhun epiteetti. Lallukka on kannakselainen nimi, lähtöisin Räisälästä, Raudusta, Viipurista ja Jääskestä, jossamm. 1558 B Lallokain. -> Lalli. Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirpa Paikkala: Sukunimet (2000).
Runo: ...älä kieri kermassa voissa, pysy poissa, ei sinua kukaan kestä, kun et viitsi edes varpaitas pestä... . Aiheena on kärpänen 3237 Kaivattu kärpäsaiheinen runo on Eric O. W. Ehrströmin Kärpänen. Suomennos on Otto Mannisen. Se löytyy esimerkiksi seuraavista kirjoista: Eläinrunojen kirja Pieni aarreaitta. 3, Runoaitta Aukusti Salo, Meidän lasten aapinen
Maria Jotuni käyttää kirjassaan Jussi ja Lassi ilmaisuja, joiden merkitystä tiedustelen. Ne ovat kankelo ja hairale. Kirjan ensipainos on vuodelta 1921. "Kylla… 848 Maria Jotuni kirjoitti Jussi ja Lassi -kirjan pienten poikiensa puheita mukaillen. Kari Tarkiaisen Jotuni-elämäkerrassa "Maria Jotuni: vain ymmärrys ja hymy" (Musarum minister, 2013, s. 257) kerrotaan, että  perheessä puhuttiin kahta kieltä, kotona savoa ja muiden kuullen suomea. Lisäksi Marian ja hänen poikiensa kieleen kuului monia itse kehiteltyjä ilmauksia, kuten "hairale" (suurenmoinen) ja "kankelo" (hieno, elämyksellinen"). Sanatarkkojen selitysten lisäksi lukija voi yrittää eläytyä lasten maailmaan ja savon murteeseen Jussia ja Lassia lukiessaan ja löytää ilmauksille vielä muitakin merkitysvivahteita.    
Kenestä tulisi kuningas, jos Charles ja William kuolisivat? 1402 Kuninkaaksi Walesin prinssin (Charles) ja Cambridgen herttuan (William) jälkeen tulisi seuraavana perimysjärjestyksessä oleva prinssi George. Jos prinssi George olisi yhä alle 18-vuotias, nimitettäisiin sijaishallitsija siihen saakka kun hän täyttää hallitsijalta vaaditun 18 vuoden iän. Sijaishallitsijaksi tulisi ensimmäinen perimysjärjestyksessä Georgesta seuraava 18 vuotta täyttänyt. Mikäli sijaishallitsijaa valittaessa joku sivuutetaan virallisessa perimysjärjestyksessä alaikäisyyden vuoksi, hän astuu alkuperäisen sijaishallitsijan paikalle heti 18 täytettyään, mikäli prinssi George on yhä alaikäinen. Tällä hetkellä ensimmäinen yli 18-vuotias prinssi Georgen jälkeen Yhdistyneen kuningaskunnan perimysjärjestyksessä on...
Kertokaa sopivia kirjoja, joiden avulla voisi käsitellä vanhempien sisarusten kanssa sitä, että perheessä on erityislapsi. Sisarukset ovat 2-18 vuotiaita. 1872 Tässä kollegojeni ehdotuksia. Ensimmäiset ovat kuvakirjoja, alempana ensin lastenkirjoja, ja sitten nuortenkirjoja. Anja Snellmanin kirja on aikuisten kirja. Gillian Shields, Kaunis pikkuveli - Kuvakirja Siirin erilaisesta pikkuveljestä Stora boken om Bill & Bolla : ... han så klok och hon en stolla / Gunilla Bergström - Kuvakirja Billistä ja pikkusiskosta Jacqueline Wilson, Yökylässä - Daisylla on ongelma. Hän kyllä haluaisi järjestää yövierailun bestiksilleen, mutta ei ole kertonut toisille vammaisesta sisarestaan. Miten puhua muille erilaisuudesta? Aira Savisaari, Kissa jolle arki ei riitä - Kissa, jonka perheessä on monenlaisia jäseniä Mark Haddon, Yöllisen koiran merkillinen tapaus - Kirja...
Kenenkänhän runossa puhutaan haavasta, sydämeni puusta ja sanotaan likimain näin "voin lasteni suojaksi rakentaa..." 2620 Runo on Aale Tynnin Puutarha, alunperin kokoelmasta Lehtimaja (1946). Löytyy Kootuistakin runoista. --- --- "Oi haapa, sydämeni puu, miten lehväsi värisevät! Minun ihmissilmäni sumentuu - sano, syksykö on vai kevät? Sinun laillasi levottomaksi saa minut ankara tuuli ajan. Voin lasten suojaksi rakentaa vain lauluni lehtimajan."
Onko georgialaisen Akaki Tseretelin runoa/laulua Suliko suomennettu? 615 Koko runoa en löytänyt suomennettuna, mutta laulun sanoituksena osittain. Tosin en hallitse runon alkuperäistä kieltä, joten vertasin suomenkielisiä sanoituksia englanninkieliseen käännökseen.Monissa julkaisuissa laulua sanotaan kansanlauluksi, mutta Kansalliskirjaston hakupalvelun mukaan sen on säveltänyt Varvara Tsereteli ja sanoittanut Akaki Tsereteli.Nimellä "Kultaseni" suomenkielisen sanoituksen on tehnyt Tyyni Halminen-Levitzky. Laulu alkaa: "Rakkaimpani hautaa etsin". Sanoituksessa mainitaan myös ruusu ja satakieli. Säkeistöjä on neljä. Tämä sanoitus sisältyy esimerkiksi nuottiin "Selvät sävelet. 7" (Otava, 1994).Toisen suomenkielisen sanoituksen nimellä "Suliko" on tehnyt Pertti Reponen. Laulu alkaa: "Etsinyt mä kaikkialta oon"....
Haluaisin listaa kirjoista, jotka olisivat yhtä mieleenpainuvia kuin lukumani kirjat esim. Theorin Hämärän hetki, Hustvedt Kaikki mitä rakastin, Oates… 1892 Yhteinen aihealue mainitsemille kirjoillesi on kirjastojen kokoelmaluetteloiden mukaan psygologiset romaanit. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun Helmet-verkkokirjaston mukaan asiasanayhdistelmällä psykologiset romaanit löytyy kirjoja paljon, noin 1250 suomeksi kirjoitettu tai käännettyä kirjaa. Kätevä tapa on käyttää kirjanystävien palvelua nimeltä LibraryThing. Sivustolla voi etsi mm. uusia kirjoja luettavaksi; palvelusta löytyy kirjasuosituksia jo luettujen kirjojen perusteella: LibraryThing BookSuggester http://fi.librarything.com/suggester Tässä yksi listaus edellä mainittuja tapoja käyttäen: Aurinkomyrsky / Åsa Larsson Bagdadin kutsu / Yasmina Khadra Balzac ja vaatturintytär / Dai Sijie Divisadero / Michael Ondaatje Hyviin naimisiin /...
Volter Kilpi käyttää kirjassaan Alastalon salissa sanaa "siltakarkku". Mitähän tuo sana tarkoittaa? Arkkusillan tiedän, mutta sana ei siis ole "arkku" vaan … 880 Sanalla karkku on monta merkitystä. Yksi merkityksistä on Suomen murteiden sanakirjan mukaan "sillan t. laiturin tms. pilarina toimiva hirsikehikko, sillan arkku.". Muitakin merkityksia on, mutta tämä lienee merkitys Volter Kilven käyttämänä. Sana on tai on ollut käytössä Sauvossa ja Varsinais-Suomen ylämaalla. http://kaino.kotus.fi/sms/?p=searchresults
Parilliset talojen numerot ovat tien vasemmalla puolella, parittomat oikealla. Onko muissakin maissa näin? 2998 Tämä ei ole kattava vastaus, vaan poimintoja eri maista.  Yleinen tapa on, että kadun tai tien numerot ovat toisella puolella parillisia ja toisella parittomia. Mutta kumpi puoli numeroinnin kasvusuuntaan katsottaessa on parillinen ja kumpi pariton vaihtelee saman maan kaupunkienkin kesken, koska asia on usein paikallisen perinteen määrittämä. Suomalainen käytäntö näyttääkin harvinaisen yhdenmukaiselta.  Ruotsissa, Itävallassa, Ranskassa ja Australiassa parittomat numerot ovat usein vasemmalla puolella katua, mutta poikkeuksiakin löytyy. Norjan, Saksan, Unkarin ja Yhdysvaltain kaupungeissa on molempia käytäntöjä.  Saksassa on myös toinen, harvinaisempi numerointitapa. Siinä numerot kasvavat toista...
Haluaisin tietää, mikä on sen salapoliisityyppisen kirjan nimi ja tekijä(t), joka ilmestyi joskus 2000-luvun alkupuolella Helsingin yliopiston kirjaston… 1680 Tässä teoksen tarkat tiedot: TEKIJÄ Tre herrar TEOS Herra Corpwieth : herrasmiessalapoliisi : hänen ensimmäiset seikkailunsa kolmen herran selostamina sekä neljännen suomenkieliseen asuun saattamina / [suomentanut ja toimittanut Heikki Kaukoranta] PAINOS 2. p. 2003 JULKTIEDOT Helsinki : Helsingin yliopiston kirjasto, 2003 (Trio-offset) ULKOASU 318 s. : kuv., kartt. ; 21 cm + 2 karttaliitettä SARJA Helsingin yliopiston kirjaston julkaisuja, ISSN 0355-1350 ; 72 STAND NRO 952-10-1363-X (nid.) ESP LUOKKA 2.4 HEL LUOKKA 1.4 VAN LUOKKA 1.4 ALKUTEOS Herr Corpwieth : gentleman-detektiv : hans första äventyr ALKUTEOS Den gåtfulle dubbelgångaren
Pikku Kakkosessa oli joskus 90-luvulla ohjelma nimeltä Kiinalainen juttu, jossa esiintyi seitsemän palan tangram-palapeli. Montako näitä jaksoja tehtiin… 1257 Jaksoja tehtiin kaikkiaan 20 kpl. Ensimmäisen tuotantokauden 12 jaksoa lähetettiin ensimmäisen kerran vuonna 1993 ja toisen tuotantokauden kahdeksan jaksoa vuonna 1994.
Missä kaupungissa on filmattu filmi Tulitikkuja lainaamassa ja missä kaupungissa Ihalainen ja Vatanen kävivät niitä lainaamassa kirjassa? 1594 Romaani ”Tulitikkuja lainaamassa” alkaa Liperissä. Isäntä Antti Ihalainen lähtee lainaamaan tulitikkuja Hyvärisen talosta. Matkalla hän törmää Vataseen, joka pyytää häntä puhemieheksi. Kosinta onnistuu ja Ihalainen ja Vatanen lähtevät Join kaupunkiin kihloja ostamaan. ”Tulitikkuja lainaamassa” on filmattu vuonna 1938 (ohjaajat Toivo Särkkä ja Yrjö Norta) ja vuonna 1980 (suomalais-neuvostoliittolainen yhteistyöelokuva; ohjaajat Risto Orko ja Leonid Gaidai). Ensimmäisessä elokuvassa Join kaupunkina oli Hämeenlinna ja jälkimmäisessä Porvoo. Kirjassa ”Suomen filmografia” kerrotaan tarkalleen, millä Hämeenlinnan ja Porvoon kadulla kukin kohtaus on kuvattu.
Etsin lapsena lukemaani kirjaa, jonka nimeä tai tekijää en enää muista. Olen lukenut kirjan noin 80-luvun alkupuoliskolla, mutta uskoisin sen olevan vanhempi… 1281 Kyseessä näyttäisi olevan Salme Sadeniemen kirja Pension Grunérin tytöt. Kirja kuvaa tyttökoululaisten elämää 1850-luvun Hämeenlinnassa. Lopussa on erillinen luku, jossa kerrotaan tyttöjen myöhemmistä vaiheista, hautamuistomerkistä jne. Kirja on ilmestynyt 1950, siitä on otettu painos myös vuonna 1980. Kirja on listattu Hämeenlinnan kaupunginkirjaston Hämeenlinna kaunokirjallisuudessa -luetteloon http://kirjasto.hameenlinna.fi/kirjasto/hamekok.htm
Miksi liikennevalojen linsseissä on naarmuja sikin sokin? Miksei ole vain tasaista linssiä ja onko tähän jokin syy? 342 Liikennevalon linssien pinta on tarkoituksella "sikin sokin naarmuinen". Naarmut estävät auringonvalon heijastuksen haittoja. Liikennevalon vaihtuminen on helpompi havaita. Pinnan kuvioiden ansiosta valo on myös helpompi nähdä monelta suunnalta. http://www.kbrhorse.net/signals/lenses02.html https://en.wikipedia.org/wiki/Traffic_light