Olisikohan kyseessä 'Käärmeet liituraidassa' (Paul Babiak ja Robert D. Hare), alkuteos 'Snakes in Suits, When Psychopaths Go to Work (2006)'?
Teos löytyy suomeksi HelMet-kokoelmastakin:
http://www.helmet.fi/record=b1841688~S9*fin
Kirja on kyllä ilmestynyt jo pari vuotta sitten, mutta pidän tätä todennäköisenä vaihtoehtona tarkoittamaksenne kirjaksi.
Runo löytyy Kari J. Kettulan kokoelmasta Yksipistekaksi (1981).
JOHN DEWEY
Hän seisoi liukkaalla ikkunanlaudalla.
Sade liimasi paidan ihoon kiinni.
Selkä painautui lujasti seinään.
Rappaus lohkeili kynsien alla.
Hän veti syvään henkeään:
"Ei, tieto ei ollutkaan kymmenellä jaollista."
Voisiko kyse olla Seppo Sillanpään lastenlaulusta "Ujo postimies"? Laulun sanat ja nuotit löytyvät julkaisusta Sillanpää, Seppo: Seppo Sillanpään lastenlaulut (Espoo : Olarin Musiikki, 1994). Laulu löytyy myös Sillanpään cd-levyltä "Siljakudaa" (Lahti : Akusti-tuotanto, 1992). Sekä nuottijulkaisu että cd-levy on lainattavissa mm. Oulun kaupunginkirjastosta.
Veijo Meren Sanojen synty (Gummerus 1985) selittää kylä-sanan alkuperän näin: "kylä, murteissa myös talo. Vogulien kül on talo. Samanlaisia sanoja on turkkilaistataarisissa kielissä. Tsuvassien kil ja kül on talo ja majatalo, osmanien gil koti, jakuuttien külä on eteinen, piha"
Suomen sanojen alkuperä (Gummerus 1922) kertoo:" kylä, taloryhmä (maaseudulla), pitäjän osa; (murteissa myös) asumus, yksittäinen talo, maatila, torppa; naapuri; kodin vastakohta: vieraisilla (olla kylässä, mennä kylään)"
Lisää etymologisia sanakirjoja löydät Helmet-haulla. Tarkennettu haku aiheilla "Etymologiset sanakirjat" ja "suomen kieli" tuottaa tämmöisen tuloksen: https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Sd%3A%28etymologiset%20sanakirjat%29%20d%...
Viimeistään varhaiselle keskiajalle ajoittuva nimi Jauhokuononmaa on peräisin Jauhokuonoksi kutsutulta mieheltä, jonka yksityinen erämaakappale alue oli. Jauhokuono-nimen taas otaksutaan viitanneen kantajansa valkoiseen partaan.Lähteet: J. Koskelo & L. Lammi, Hämeenkankaantien varrelta Pentti Papunen, Ikaalisten kylännimet asutushistorian valossa. – Pohjois-Satakunta 27.3.1978
Eevertin nimipäiväivää on vietetty suomalaisen almanakan mukaan 9.9. vuosien 1791-1928 aikana ja uudestaan vuodesta 1995 alkaen. Ruotsinkielisessä almanakassa nimi on Evert. Kustaa Vilkunan mukaan Eevert on lyhentymä saksalaisesta nimestä Eberhard, alasaksan Everhard, Evert tarkoittaa "luja, voimakas kuin karju".
Lähde: Kustaa Vilkuna, Etunimet, Otava, 2005.
Lisätietoa löytyy myös Pentti Lempiäisen kirjasta Nimipäiväsanat, Mitä nimet kertovat, Kirjapaja, 1994.
Tiedot Rovaniemen ja Rovaniemen maalaiskunnan väestön ikärakenteesta saat esim. Tilastokeskuksen julkaisusta Väestörakenne 2000. Ennustetta varten kannattaa tutustua Kansaneläkelaitoksen julkaisemaan Väestöennuste 1998-2050. Julkaisujen saatavuuden Eduskunnan kirjastossa voit tarkistaa Eduskunnan kirjaston Selma-kokoelmatietokannasta http://selma.CSC.fi/cgi-bin/Pwebrecon.cgi?LANGUAGE=Finnish&DB=local&PAG… . Väestötietoja voi kysyä myös suoraan asianomaisista kunnista.
Yliopistokirjastojen Linda-tietokannasta löytyy viitteitä hakemastasi aiheesta.
Lindaan pääset osoitteesta http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/linnea/tietokannat.html , valitse tarkennettu haku ja kirjoita hakusanoiksi matematiik? opetu? unkari? Saat tulokseksi 24 viitettä, joista ainakin osa käsittelee matematiikan opetusta Unkarissa.
Ensimmäisenä listassa on Pirjo Tikkasen väitöskirja Helpompaa ja hauskempaa kuin luulin, joka on verkkojulkaisu ja luettavissa siis miltä tahansa nettikoneelta. Kirjat voit tilata kaukolainoiksi.
Kysymyksesi on aika vaikea, koska 12-vuotiaat tytöt ovat keskenään hyvin erilaisia, samoin kirjat. Oletan, että pidät fantasiasta, koska kerrot lukeneesi Potterit ja Narniat. Pysytellään tällä kertaa fantasiakirjoissa. Oikein kovalle fantasiafanille voi aina suositella Tolkienin Taru sormusten herrasta -sarjaa ja sen johdanto-osaa Hobitti. Muita alan klassikoita ovat esimerkiksi Susan Cooperin Pimeä nousee -sarja ja Ursula Le Guinin Maameren tarinat -sarja. Vähän ehkä satuun päin kallellaan on John Masefieldin Keskiyön kansaa -tarina, mutta siinä on yllättäviä yhteyksiä Pottereiden maailmaan. Cornelia Funken Mustesydän ja sen jatko-osat ovat perinteisiä, muhkeita fantasiatarinoita, samoin Lohikäärmeellä ratsastaja ja Rosvoruhtinas....
Hei!
Hemminki Maskulaisen Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikirian vuodelta 1605 vanhin tunnettu versio on vuonna 1607 Rostockissa painatettu laitos. Teos löytyy digitoituna Kansalliskirjaston ylläpitämästä Doria-julkaisuarkistosta:
http://www.doria.fi/handle/10024/117847
Lutherin virsi "Jumala ompi linnamme" nimellä "Meidhän linnam on Jumal taivast, meidhän kilpem ja otam" on kirjan lopussa olevan sisällysluettelon mukaan sivulla 22.
Helsingin yliopiston uutinen kirjalöydöstä:
https://www.helsinki.fi/fi/uutiset/yllatysloyto-vuodelta-1607-kaksi-uut…
Wikipedian artikkeli Yxi Wähä Suomenkielinen Wirsikiria:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Yxi_W%C3%A4h%C3%A4_Suomenkielinen_Wirsiki…
Kyseessä on ruotsalaisen Stig Johassonin kaksirivinen runo Förlusten.
https://www.poeter.se/Las+Text?textId=981212
https://sverigesradio.se/p1/dagensdikt/apr01.htm
Sitrushedelmiin kuuluvan mandariinin nimi on lainattu suomen kieleen todennäköisesti ruotsista (mandarin). Alunperin sana on levinnyt Euroopan kieliin portugalista, jossa nimitys on syntynyt kansanetymologisena muodostelmansa intialaisesta neuvonantajaa merkitsevästä sanasta (sanskr. mantrin, hindust. mantri) ja käskemistä merkitsevästä verbistä mandar. Kiinassa kyseistä nimitystä ei kuitenkaan ole koskaan käytetty.
Nimi on otettu Euroopassa käyttöön 1800-luvun alkupuolella juuri ilmeisesti sen perusteella, että muinaisten kiinalaisten virkamiesten puvun väri muistuttaa mandariinin kuoren väriä. Suomessa nimitys on tullut käyttöön vasta 1800-luvun loppupuolella.
Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja (2004...
Oliivipuun vertauskuvallisuus juontaa juurensa sekä antiikkiin että juutalaiseen perinteeseen. Muinaisen Kreikan mytologiassa öljypuu eli oliivipuu oli yksi Olympoksen jumalille omistetuista kasveista. Jumalien kuvat veistettiin oliivipuusta ja Olympian kisojen voittajille ojennettiin oliivipuun oksia voiton. Olympialaisethan olivat julistettu rauhan ajaksi. Muinaisessa Roomassa oliivipuu oli omistettu rauhanjumala Paxille. Ristiriitaisuutta osoitti se, että myös sotilaat kantoivat oliivipuun oksia voitonmerkkeinä. Vanhan Testamentin vedenpaisumuskertomuksessa kyyhkynen toi nokassaan oliivipuuoksan merkiksi vedenpaisumuksen päättymisestä. Tapahtuma symboloi rauhaa, jonka Jumala solmi ihmiskunnan kanssa. Näin sekä...
Maanpinnan korkeudella on monia vaikutuksia ruoanlaittoon, sillä ilmanpaine laskee mentäessä ylöspäin. Tämä vaikuttaa esimerkiksi veden kiehumispisteeseen. Jos veden kiehumispiste merenpinnan tasolla on 100 °C, on sen kiehumispiste noin 1600 metrin korkeudessa jo alle 95 °C. Kiitos ilmanpaineen esimerkiksi leivät ja leivonnaiset myös kohoavat nopeammin korkealla kuin merenpinnan tasolla. Nämä molemmat tekijät todennäköisesti vaikuttivat siihen, että ystäväsi sokerikakku epäonnistui.
Korkealla leivottaessa uunin lämpötilaa kannattaa nostaa noin 15 °C tavallista korkeammaksi sekä vähentää nostatusaineita noin 20 prosenttia.
Lähde: N. Myhrvold & F. Migoya: Modernist Bread...
Hannele-nimi on alun perin Johannan saksalainen lempinimi tai puhuttelumuoto. Suomessa sitä on käytetty myös Hannan lempinimenä. Johanna taas on hebreankielisen (Joachanan) Johanneksen ("Jahve on osoittanut armonsa" tai "Jumala on armollinen") sisarnimi eli naispuolinen vastine. Rinnakkaisnimenä Johannekselle mainitaan foinikialais-karthagolainen Hannibal ("Baal on armollinen"). Johannan kantamuoto on kreikkalainan Ioanna.
Maarit-nimi on länsi- ja pohjoissuomalainen lyhentymä Margaretasta ja Margitista. Sitä on lisäksi käytetty Marian kutsumamuotona. Margareta (suom. myös Margareeta) merkitsee kreikankielellä helmeä. Perimätiedon mukaan 300-luvun alussa Pisidian Antiokiassa toimeenpannuissa vainoissa surmattiin tämän niminen...
Yleisradion äänilevystön Fonon (http://www.fono.fi/) kautta löytyi Mervi Vaahteran esittämä laulu nimeltä Ei prinssejä ole. Äänitteellä on mukana Otto Donnerin yhtye. Laulu on Yleisradion äänitteellä numero 18. Sen enempiä tietoja laulusta ei löytynyt, eikä sitä ole kirjastojen kokoelmissa. Yleisradiosta voisi tiedustella äänitteestä:
http://www.yle.fi/faq/toiveet.shtml
Hetekassa pitäisi olla täysin turvassa ukkoselta, jos heteka on sisätiloissa, sillä sängyllä ei ole tällöin suoraa yhteyttä maahan tai katolle. Talon materiaalit toimivat ukonilmalla erittäin tehokkaana eristeenä ja siksi sänky, oli se mitä materiaalia vain, on turvallinen paikka.
Salama iskee taloissa usein katon korkeimpaan kohtaan ja erityisesti mahdolliseen ukkosenjohdattimeen. Ukkosenjohdatin johtaa sähkövarauksen katolta maahan turvallista reittiä. Jos ukkosenjohdatinta ei ole, salama etsii muun, mahdollisimman helpon reitin maahan ja valitsee usein reitikseen esimerkiksi putkiston tai lämmitysjärjestelmän metalliosista koostuvan verkon. Sänky on kuitenkin harvoin näihin yhteydessä millään lailla ja talon sisällä ukkoselta on...
Voisikohan kyseessä olla turkkilaisen Nazim Hikmetin runo Ihmisten enemmistö, joka alkaa:
"Ihmisten enemmistö matkustaa välikannella,
matkustaa kolmannessa luokassa ---"
Runo löytyy esim. Puut kasvavat vielä -kokoelmasta (Tammi 1978, suom. Brita Polttila).
Runon tiedot löytyvät Lahden kaupunginkirjaston Linkki maailman runouteen -runotietokannasta: http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/PoemDetails.aspx?PoemI…
