Veljesduo Pasi ja Pekka levytti John Fogertyn säveltämän Lookin' out my back door vuonna 1971 nimellä Taakse katsonut en. Suomalaiset sanat teki Reino Bäckman. Vuonna 1974 julkaistusta LP-levystä on tehty uusintapainos 2014. Tätä cd-levyä on saatavissa kirjastoissa, joten voit oman kirjastosi kautta tehdä siihen kaukolainan. Sanoja tähän en mistään löytänyt.
Tätä on kysytty Kysy kirjastonhoitajalta -palvelusta myös vuonna 2017. Kollegakaan ei silloin löytänyt sanoja mistään.
Voisit aluksi kokeilla Finna-hakua. Tarkennettuun hakuun sanat teatteri ja tuotantomuodot sekä rajaus opinnaytteisiin tu tulokseksi noin 80 työtä. Finna.fi
esim. Vilpponen, Hanne: Jotta Jämsän Sirkkakin ymmärtää: diskurssianalyyttinen tutkimus suomalaisen drag-taiteen markkinoinnistaNäytä tarkat tiedot
Ylempi AMK-opinnäytetyö sekä Hattunen, Heidi: Tuottajajäsenen rooli taideosuuskunnassa : case Taideosuuskunta Suin päinNäytä tarkat tiedot
AMK-opinnäytetyö.
Kun löydät sopivia töitä, voi niiden lähdeluetteloista löytyä lisää materiaalia samantapaisista aiheista.
Kannattaa kokeilla myös laitosten omia kirjastoja.
Tässä muutamia ehdotuksia:
Englund, Anna: Lautapalttoo
Haanpää, Pentti: Isännät ja isäntien varjot
Hirvisaari (Hietamies), Laila: Kylä järvien sylissä, Siniset Viipurin illat
Hämäläinen, Helvi: Säädyllinen murhenäytelmä
Jotuni, Maria: Huojuva talo
Kyrö, Tuomas: Liitto
Kähkönen, Sirpa: Mustat morsiamet
Oranen, Raija: Pitkät hiukset
Tikkanen, Henrik: Kulosaarentie 8
Tuominen, Pirjo: Kultavainiot
Viita, Lauri: Moreeni
Waltari, Mika: Appelsiininsiemen, Kuka murhasi rouva Skrofin
Westö, Kjell: Kangastus 38, Missä kuljimme kerran
Lastu-verkkokirjastosta löytyy enemmänkin teoksia, joissa kuvataan ainakin osittain ovat 1930-lukua.
Hei! Ota yhteyttä suoraan siihen kirjastoon, josta lainasitte kirjan, ja sovi kirjan korvaamisesta. Lainan voi yleensä ensin uusia muutaman kerran. Jos kirjaa ei sen jälkeenkään löydy, voi maksaa korvaushinnan tai tuoda uuden samanlaisen kirjan tilalle. Oman kirjastosi henkilökunta kertoo sinulle tarkemmin, miten tämän kadonneen kirjan tapauksessa kannattaa edetä.
Mirabel-nimiset pitsisukat on suunnitellut ainakin nimimerkki Maarit O. Ohjetta ei ole julkaistu kirjassa eikä lehdessä, mutta sitä voi ostaa digitaalisena joistakin verkkokaupoista. Merja Ojanperä on julkaissut useita sukkakirjoja, joissa kaikissa näyttäisi olevan yksi tai useampi pitsisukan ohje. Vuonna 2021 ilmestyneessä Pitsisukkien taikaa –kirjassa on pelkästään pitsisukkien ohjeita. Kaikki Merja Ojanperän sukkakirjat löydät Finnan hausta.
Laulu on Juhani Pohjanmiehen vuonna 1934 säveltämä ja sanoittama ketjulaulu "Valamon kellot". Se sisältyy esimerkiki nuottiin Pohjanmies, Juhani: "Kootut lastenlaulut" (Gummerus, 1945).Lähde:Pohjanmies, Hannele: Kuutamoprinssi : Juhani Pohjanmiehen elämä (Basam Books, [2024])
Voisiko olla kyse Hedwig Courths-Mahlerin kirjasta Prinsessa Lolon perintö (1919, suom. Kaarina Wiik)? Kyseessä on romanttinen viihderomaani. Kirjaa löytyy ainakin Varastokirjastosta, josta sitä voi kaukolainata.
Kuopion kaupunginkirjaston kokoelmissa on jonkin verran laihduttamiseen liittyvää av-materiaalia.
C-kasetteina löytyvät mm. Maija-Liisa Myllysen Laihdutussuggestiot/Liikuntasuggestiot, 1995 ; Helka Jaakkolan Kiintonainen -kotijumppa, 199-?; Jumppaohjelma:vartalo kiinteäksi, 1993
ja CD-levynä löytyy Ritva Piispasen Hyvän olon paino, 2001 (sisältää mm. painonhallintaa, tavoiterentoutumista). Lisäksi kirjaston kokoelmissa on rentoutumiseen liittyviä kasetteja ja cd-levyjä.
Laihduttamiseen liittyvää kirjallisuutta sen sijaan löytyy hyvin. Suurin osa kirjallisuudesta on sijoitettu hyllyluokkaan 59.34, josta löytyy kirjoja ravinto-opista, laihduttamisesta ja terveydenhoidollisista ruokavalioista. Hyllyluokassa 68.2 on ruoanvalmistusohjeita,...
Kansalaistoiminnan ja vapaaehtoistyön järjestöistä löytyy internetistä luettelo:
http://www.alli.fi/cgi-bin/jarjhak/Luettelo.pl
Se löytyy kirjastosta myös painettuna: Allianssi: Kansalaistoiminnan järjestöhakemisto. 2005.
Katso lisää tuloksia Google:sta hakusanalla "avustusjärjestöt" sekä "hyväntekeväisyysjärjestöt".
Joensuun kaupunginkirjaston aineistorekisteristä: http://jokunen.jns.fi/?formid=form2 löytyy myös useita julkasuja asiasanoilla: "vapaaehtoistyö" "järjestöt", samoin asiasanalla "kansalaisjärjestöt".
Voisiko kyseessä olla U.T. Sireliuksen Suomen kansanomaista kulttuuria 1-2? Molempia osia on hyllyssä useissa pääkaupunkiseudun kirjastoissa. Kansatieteen hyllystä 475-475.1 saattaa löytyä myös muita samankaltaisia teoksia.
Pääkaupunkiseudun Helmet-aineistohaun tulos:
http://www.helmet.fi/search~S9*fin/t?SEARCH=suomen+kansanomaista+&searc…
Arkkitehtuurimuseon arkistosta ei löydy suoraa tietoa asiasta. Puutalo Oy vei sodan jälkeen 1950-luvulla taloja eri puolille, siitä voi lukea lisää tästä: http://www.mfa.fi/puutalo. Italiasta ja Suomen valtiosta ei ole tietoa siinä. Revell työskenteli Safan jälleenrakennustoimistossa ja standardisointilaitoksessa, jotta hän oli kyllä asiaan vihkiytynyt.
On mahdollista, että Elinkeinoelämän arkistossa olisi tietoja näistä puutalovienneistä. Voitte halutessanne ottaa yhteyttä sinne: http://www.elka.fi/kotisivu/index.php?id=4
Kirjasammon verkkosivuille on koottu tietoa saamelaiskirjallisuudesta. Mukana on saamelaisten kirjailijoiden teoksia esitteleviä artikkeleita, ja palvelussa on monien saamelaiskirjailijoiden tietosivuja. Sivun alaosassa on lisätietolinkkejä saamelaisesta kirjallisuudesta. https://www.kirjasampo.fi/fi/saame
Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja saamelaisalueen kirjastojen saamelaislähteet https://lapinkirjasto.finna.fi/Content/saame
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2017/07/20/niillas-holmbergin-kahdeksan-v…
https://www.oktavuohta.com/saamelainen-kirjallisuus
Kaltio 3/03: Saamelaiskirjallisuus Suomessa https://www.kaltio.fi/vanhat/indexb6d7.html?22
Catholic Hierarcy -sivustossa Mendesin kerrotaan olleen syntynyt Portugalissa, mutta toimineen piispana Macaossa, Kiinassa sekä Marianassa, Brasiliassa. Macaon hiippakunnan, Diocese de Macau, sivulla on myös tietoja piispoista. Siellä kerrotaan Mendesistä edellisten tietojen lisäksi, että Mendes myös kuoli Portugalissa.
Konelan Alppilan ja Vallilan autoliikkeet mainittiin jo aikaisemassa vastauksessamme. https://www.kirjastot.fi/kysy/moikka-oliko-konelalla-liike-joskus?langu…;
Muita Konelan autoliikkeitä Kallion seudulla emme löytäneet.
Vuosina 1983-1987 oli Malmilla useita autoliikkeitä. Esimerkiksi seuraavia löytyi Helsingin Sanomien aikakonetta tutkien:
Maan auto Valuraudantie 11, Volvo Malmi Takoraudantie 3, Autoliike Tomminen Oy Markkinatie 14, Konela Auto Takoraudantie 2, Malmin Autokulma Ky Traktoritie 1, Veho Malmi Takoraudantie 1
Lisätietoa voisi löytyä seuraavista teoksista:
Auto Suomessa : auton kaupan, käytön ja korjaamotoiminnan historia vuoteen 1983 / U. E. Moisala (Autotuojat, 1983)
"Fiude" : sata...
Laki Suomen lipusta kertoo, että valtiolippu on suorakaiteinen tai kolmikielekkeinen ja sen ristin keskellä on Suomen vaakuna keltaisen reunuksen sisällä. Muodosta riippuu, mikä taho sitä saa käyttää.
Esimerkiksi kielekkeistä valtiolippua käyttävät puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset. Presidentin käyttämässä lipussa on tangon puoleisessa yläkulmassa sinikeltainen vapaudenristi.
Lisätietoa valtiolipusta löytyy https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1978/19780380#P5
Internetistä tosiaan tuntuu löytyvän kyseisestä aiheesta tietoa. Google-hakupalvelun hakukenttään voi kirjoittaa hakusanaksi euroscola ja valita vaihtoehdon etsi kielellä suomi, niin vastaukseksi saa hyviä viitteitä. Kirjallisuutta aiheesta ei löytynyt.
Myymäläauto on nykyisin harvinainen luonnonvara. Niitä liikennöi koko Suomessa enää muutama kymmen.
Hankasalmen kunnan Internet-sivut kertovat, että Paukun Puoti -nimisellä yrityksellä on myymäläauto. Reittitietoja sivuilta ei valitettavasti löydy, mutta puhelinnumero mainitaan: 040 7264 758.
Myös kangasniemeläisen Kutemajärven Talouskaupan kauppa-auto liikennöi osittain Hankasalmen puolella: http://personal.inet.fi/cool/kutemajarvi/kauppa.html
