En ole itse aiemmin tällaisen ilmaisuun törmännyt, mutta varttitunnin verkkoselailun perusteella uskaltaisin veikata, että kyseessä ei ole viljelypalstatoimintaan erikoistunut henkilö, vaan ilmaisulla viitataan erilaisilla keskustelu- ja treffipalstoilla viihtyviin miehiin (ja vastaavasti "palstamamma" on siellä viihtyvä nainen). Kaikki googlaamalla tulleet osumat viittasivat tähän, eikä vakavaa kilpaiijaa edes löytynyt.Heikki Poroila
Eeva-Leena Sariolan Ruoho huojuu tuulessa -laulussa lauletaan tosiaan alku- ja välisoittona Uii, ui-wa-ko-ba. Sen tarkemmin ei selitetä, onko tekstillä jokin merkitys. Laulu löytyy monista lastenlaulukirjoista, mm. kirjasta Leikkilaulujen juhlakirja.
Aika vähän löytyy juuri Vercourin alueelta.
Kaunokirjallisuutta: Peter Lieb:Vercors 1944: Resistance in the French Alps. Amazon.com
Michael Pearson: Tears of Glory: The Betrayal of Vercors 1944. Goodreades.com
Tietokirjallisuutta: Vercors Caves, Classic French Caving Volume 1 . Moorebook.com.uk
Parc naturel regional du vercors ( isere et drome ) Paperback – January 1, 1978. Amazon.com
Netissä Vercourin kansallispuiston sivusto: https://www.ladromemontagne.fr/en/summer/discovery/the-vercors/parc-vercors.htm
Velcourin reittejä: https://www.velovercors.com/routes.html
Googlen teoshaku löytää haulla "Books about the Vercors region" lisää kirjoja, mutta suurimmassa osassa tuntuisi olevan vain yksittäisenä...
Voisikohan olla niin, että päiväkodin satuhetkeen on otettu olemassaoleva tarina ja tehty siitä oma mukaelma vähäisin muutoksin? Kysymyksen satu on nimittäin kutakuinkin yhtenevä Astrid Lindgrenin Vaahteramäen Eemeli -kirjan Eläköön Eemeli päätösluvun pääjuonen kanssa. Siinä Aatu-renki puutöitä tehdessään viiltää puukolla haavan peukaloonsa. Haava ei ota parantuakseen ja ounastellaan verenmyrkytystä. Aatun vointi heikkenee ja peukalosta lähtevien punaisten juomujen etenemistä seurataan tiiviisti. Lopulta Eemeli lähtee aamuyöllä sankassa lumipyryssä viemään Aatua lääkäriin Marjolahteen. Matkanteko on työlästä ja rankkaa, mutta Eemeli onnistuu kuin onnistuukin pääsemään perille. Peukalo amputoidaan, ja Aatu joutuu ainakin jonkin aikaa...
Kiri on suomalainen nimi, joka tunnetaan ainakin Vehkalahdella ja Janakkalassa, jossa se esiintyy myös asutusnimenä. Vanajan kylän alkuna on ollut Kiri-niminen rälssitila. Kiri voi olla lyhentymä marttyyrinnimestä Kyrillos, mutta varsinaisesti nimen alkuperää ei ole selvitetty. (Lähde: Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala, Sukunimet, 2000)
Digi- ja väestötietoviraston Nimipalvelun mukaan Suomessa on tai on ollut 441 Kiri-sukunimistä henkilöä:
https://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/
Salakissa Akselista puhutaan Kaarina Helakisan runossa Viiden minuutin laulu (1973). Sen voi löytää esimerkiksi Helakisan lastenrunovalikoimista Posetiivi (WSOY, 1976) – tässä nimellä Viisi minuuttia – ja Annan ja Matiaksen laulut : Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1966–88 (Otava, 1988).
Sinikka Nopola on syntynyt 26.11.1953 Helsingissä.
Lähde: Kotimaisia nykykertojia 4, Btj Kirjastopalvelu, 2005.
Lisää tietoa Sinikka Nopolasta ja hänen tuotannostaan löydät:
Kotimaisia lasten ja nuorten kirjailijoita 2, BTJ Kirjastopalvelu, 1999.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175936132096
https://www.kirjasampo.fi/fi/node/321
http://fi.wikipedia.org/wiki/Sinikka_Nopola
Voisikohan kyseessä olla Pekka Strengin kappale Perhonen? Siinä ainakin lauletaan näin: "Kaunis iloinen perhonen, kukkien mettä maistaa" jne. Löydät kappaleen Pekka Strengin Kesämaa -levyltä. Ja You Tubestakin tuo kappale löytyy!
Väestörekisterikeskuksen Internet-sivujen mukaan huhtikuun loppuun mennessä kansalaisvarmenteita oli myönnetty yhteensä 76 500 kappaletta. Voimassaolevia kansalaisvarmenteita on 63 300 kappaletta.
8.700 henkilöä oli yhdistänyt henkilökorttiinsa sairausvakuutustietonsa. Tiedot löytyvät osoitteesta http://www.fineid.fi Uutiset-linkistä. Tietoja päivitetään kuukausittain.
Nuortenkirjoja voi arvostella useammankin kirjaston sivuilla, esim. Tampereen kaupunginkirjaston lasten ja nuorten osaston sivulta löytyy arvostelumahdollisuuus, osoitteessa http://www.tampere.fi/kirjasto/kissa/arvos.htm
Muiden kirjastojen nuortenosastojen osoitteita löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/lapsille/kirjastot
Kysymyksessä annetut ehdot täyttää ainakin Arto Suomisen Riskienhallinta-kirjan 3. uudistettu painos (WSOY, 2003). SWOT-analyysiä käsitellään kirjan luvussa Liikeriskien arviointimenetelmät.
Porakoneita ei voi varata netitse, mutta puhelimitse varaaminen onnistuu. Lainattavia porakoneita on Helmet-kirjastoissa kaksi kappaletta, yksi Etelä-Haagan ja toinen Pohjois-Haagan kirjastossa. Kirjastojen yhteystiedot löytyvät alla olevasta linkistä.
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kirjastot/
Aiheeseesi liittyvää kirjallisuutta kannattaa haeskella lähinnä tieteellisten kirjastojen kokoelmista. Tässä muutamia ehdotuksia alkuun päästäksesi. Jos havaitset jonkun kirjan mielenkiintoiseksi, hanki se käsiisi ja tutki lähdekirjallisuusluetteloa. Saat näin vinkkejä lisäaineistosta. Koulusi kirjastossa/lähikirjastossasi voit tehdä kaukolainapyynnön aineistosta jota niistä ei paikanpäältä löydy.
1) Hakala, Liisa: Liikunta ja oppiminen--mitä merkitystä on kuperkeikalla?
JULK/UTG: PS-kustannus, Jyväskylä, 1999, 158 s.
SARJA/SERIE: Opetus 2000
ASIAS/ÄMNESORD: liikunta,opetus-- liikkuminen,lapset-- oppiminen,käsitykset.
2) Motivaatio ja minäkäsitys liikunnassa ja urheilussa : Vuokatin liikuntapsykologinen seminaari / Eeva-Liisa Sarlin...
Kappaleesta ei näytä olevan nuottijulkaisua.
Netistä voi löytää kappaleeseen tehtyjä sointulistoja:
http://jartsa20.mbnet.fi/laulutPDF/T/TARKOITUSTA%20VAILLA.pdf
https://chordify.net/chords/tuula-hedman-tarkoitusta-vailla-mrkaalojeeno
Valitettavasti kukaan tietopalvelun valtakunnallisella sähköpostilistalla ei tunnistanut teosta kuvailun perusteella, eikä tiedonhakukaan tuottanut tulosta. Mahtaisiko joku palvelun lukijoista muistaa teoksen?
Suomen Metodistikirkon kotisivu:
http://www.metodistikirkko.fi/
Lisätietoja metodismista löytyy esim. teoksista:
Heino, Harri: Mihin Suomi tänään uskoo.1997. s.75 -
Hietamäki, Antti: Vapaa kristillisyys vuosituhannen vaihteessa.2000. s.47-
Wellman, Sam: John Wesley - pyhityksen apostoli.2000.
McConnell, Francis J.: John Wesley.1940.
Kirjastojärjestelmä kaatui puolisen tuntia sitten, ja palvelinta ollaan parhaillaan käynnistämässä uudelleen. Toivottavasti katkos jää lyhytaikaiseksi; kannattaa kokeilla kirjautumista uudelleen jonkin ajan kuluttua. Pahoittelen harmia.
