Majamaa-nimen alkuperänä pidetään nuotta- ja kalamajoja sekä karja- ja metsämajoja. Talonnimenä ja sukunimenä Majamaa on satakuntalainen. Suomalainen sukunimikartasto sijoittaa pääsääntöisesti Majamaa-sukunimen Alavuden ja Parkanon ympäristöön.
Lähteet:
Pirjo Mikkonen & Sirkka Paikkala: Sukunimet. Otava, 2000.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto. SKS, 1998.
Anne Holappa, Nurmijärven kirjasto
Nirvanalta, Foo Fightersilta ja Metallicalta on julkaistu runsaasti erilaisia omia nuottikokoelmia (mm. Nirvana: Nevermind, The best of Nirvana; Foo Fighters: One by one, In your honor; Metallica: Best of Metallica, Master of puppets). Niitä ja niiden saatavuutta Pirkanmaan kirjastoissa voit selata PIKI-verkkokirjastossa (www.pikikirjasto.fi). Laita tekijä-kohtaan yhtyeen nimi ja valitse lisärajauksista "nuotti". Saat luettelon yhtyeen omista nuottijulkaisuista sekä erilaisista kokoelmista, joihin sisältyy ko. tekijän kappaleita. Saatavuus-kohdasta voit tarkistaa, missä kirjastoissa niitä on, ja klikkaamalla nuottikokoelman nimeä näet tarkempia tietoja siitä, mitä se sisältää.
Apulannalta ei löydy omia nuottijulkaisuja, mutta Apulannan...
Emme valitettavasti löytäneet lorua, ehkä joku lukijoistamme tunnistaa sen?
Kollega löysi tietoa kukonaskelesta sinänsä:
Kansanomainen sanonta "Tapanina päivä on kukonaskelta pidempi ja loppiaisena sen hullukin jo huomaa" on näköjään käytössä. Kukonaskelta on käytetty kuvaamaan sekä lyhyttä askelta että harppausta. Vanhoissa lehdissä ilmaisu yleisesti liitetään jossain asioissa etenemiseen, mutta on viittauksia myös joulun aikaan jo 1910-1940 ilmestyneissä.
Tässä muutama linkki ilmaisuihin, sanan kukonaskel esiintyminen merkattu sivulla punaisella:
Johannes Linnankoski. Sirpaleita: tunnelmia ja kertomuksia
Otavainen 1.1. 1923 https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/762762?term=kukonaskelta&page=18...
Sukunimen ohella Ristimella näyttää esiintyvän myös paikan- ja kadunnimissä.
Ristimella on ollut myös uudistilan nimi. Kaija Jaako kirjoittaa Kolarin asutuskehityksestä autonomian aikana 1809-1917 Torniolaakson vuoskirjassa (1995). Siinä mainitaan, että viimeiset uudistilat perustettiin Kolariin vuonna 1854. Tällöin syntyi mm. Ristimellan uudistilat Äkäsjokisuulle.
Oiva Arvolan Yhtäkoska – Yliperän kielen sanakirjassa (1999) mella tarkoittaa törmää. Arvola mainitsee tässä kohdin esimerkkinä santamellan, joka tarkoittaa hiekkatörmää.
Kullervo Kemppisen Valittujen tunturitarinoiden (1983) liitteenä olevassa sanastossa mella on määritelty veteen vyöryvänä, korkeana hiekkatörmänä.
Jokaisessa postin kirjelaatikossa ilmoitetaan päivittäinen tyhjennysaika ja siihen mennessä jätetyt lähetykset ehtivät sen päivän kuljetukseen. Postin verkkosivulla: Postin palvelupisteet - Posti, voi hakea Postin palvelupisteet ja aukioloajat. Siitä näkee myös kellonajat mihin mennessä lähtevä posti on jätettävä palvelupisteeseen.
Flight engineer -ammattinimeke suomeksi siinä mielessä kuin sitä venäläisissä ohjaamomiehistöissä käytetään lienee lentomekaanikko, tai mekaanikko.
Suomessa lentomekaanikkojen ammattia ei esim. Aerolla/Finnairilla varsinaisesti ollut, vaan konetyypeissä joissa vaadittiin 3 hengen ohjaamomiehistöä kaikilla oli myös lentäjäkoulutus. Nykyisissä liikennelentokoneissa lentomekaanikko on tarpeeton pitkälle kehittyneiden lasiohjaamojen ja elektronisten järjestelmien ansiosta.
Yksinkertaistetusti lentomekaanikon tehtäviin kuuluu lentokoneen erilaisten teknisten järjestelmien ohjaaminen yhteistyössä konetta ohjaavien lentäjien kanssa. Lentomekaanikkoja käytetään edelleen joissakin suurissa kiinteäsiipisissä lentokoneissa ja helikoptereissa....
Helmet-kirjastoista voit lainata sekä espanjan- että ranskankielisiä äänikirjoja. Helmet-hausta (http://www.helmet.fi/fi-FI) löydät ne näin: mene etusivulta tarkennettuun hakuun, kirjoita hakusanaksi äänikirjat ja valitse kielivalikosta espanja tai ranska.
3-4-vuotiaalle sopivia, pikkusisaruksen tulosta perheeseen kertovia kirjoja ovat vaikkapa nämä:
- Vallaton vauva tulee kotiin / Thomas Svensson
- Vallaton vauva valtaa vatsan / Thomas Svensson
- Laurasta tulee isosisko / teksti: Liane Schneider
- Franklin saa pikkusiskon / kirjoittanut Paulette Bourgeois
- Pikkukani ja uudet vauvat / Harry Horse
- Mistä tuo vauva tulla tupsahti? / Debi Gliori
- Äiti ja elämän salaisuudet / Babette Cole
Osaa yllä mainituista kirjoista voi hyvin käyttää...
Erno Paasilinnan Petsamon historian toisessa osassa "Maailman kourissa" tosiaan kerrotaan parilla sivulla (yhdistetyssä laitoksessa s. 611-612) Lieselotte Kattwinkelin ("nuoren saksalaisrouvan") matkasta poroilla Pallastunturin hotellilta Enontekiön ja Inarin erämaiden halki Suonikylään ja Petsamon rannikolle asti. Paasilinna ajoittaa matkan kevättalveen 1941, mutta ei kerro mitään taustatietoja Kattwinkelistä.
Kattwinkelin mies, saksalainen lehtimies Vitalis Pantenburg, matkusti samaan aikaan Pallakselta Pohjois-Norjan kautta Petsamoon, jossa avioparin matkareitit yhtyivät. Paasilinnan mukaan (s. 503-505 ja 612) Pantenburgin kuusi matkaa pohjoiseen olivat osa Saksan ennen sotia Lapissa ja Petsamossa harjoittamasta "julkisesta"...
Helsingin historian katsotaan alkaneeksi siitä, kun Kustaa Vaasa 12.6.1550 antoi kuninkaallisen määräyksen, jolla Porvoon, Tammisaaren, Rauman ja Ulvilan (eli Porin) kaupunkien porvareita määrättiin muuttamaan uuteen Helsingin pitäjään Helsingin kosken ääreen perustettuun kaupunkiin (Matti Klinge, Helsinki - Itämeren tytär, s. 9.) Päämäränä oli perustaa Tallinnan kauppakaupungeille eli Räävelille kilpailija. Ilmeisesti tuo käsky löytyy teossarjan Konung Gustaf den förstes registratur, julk. Riksarkivet ; toim. Joh. Ax. Almquist. 29 osaa, osasta 22 s. 280 (12/6 1550). Nämä tiedot löytyvät teoksesta Helsingin kaupungin historia osa I, Eino E. Suolahden artikkelista, Vantaan Helsinki. Siitä löytyy muutakin tietoa...
Leijan lisäksi ainoa selkokielinen lehti näyttäisi olevan Selkouutiset. Se on kaksi kertaa viikossa ilmestyvä, Selkokeskuksen julkaisema lehti. Sen verkkoversioon voi tutustua tästä: http://papunet.net/selko/selkouutiset/
Kristillisten lehtien joukossa ei ole selkolehteä.
Jos aivan tarkkoja ollaan - ei kumpikaan!
Viro itsenäistyi ensimmäisen kerran 24. helmikuuta 1918. Suomi tunnusti Viron itsenäiseksi käytännössä (de facto)8.8.1919 ja laissa (de jure) 7.6.1920.
Kun Viro julistautui uudelleen itsenäiseksi 20.8.1991, Suomi katsoi, että vuonna 1920 annettu tunnustus oli edelleen voimassa eikä sitä ollut tarvetta uudistaa. Suomi teki 25.8.1991 päätöksen diplomaattisuhteiden palauttamisesta Viron kanssa.
Lähteet ja lisätietoja:
Suomen Tallinan suurlähetystön historia: http://www.finland.ee/doc/fi/suurlah/historia.html
Ulkoasiainministeriön sivusto:
http://formin.finland.fi/public/default.aspx?nodeid=17365&contentlan=1&…
http://fi.wikipedia.org/wiki/De_facto
Näytelmää ei ole suomennttu. Christopher Marlowen tuotannosta on tähän mennessä ilmestynyt vain yksi suomennos "Edvard II" (Faros, 2003): http://www.faroskustannus.fi/kirjat/marlowe.html
Kysymyksen sitaatti ei ole peräisin Rilken runotuotannosta, vaan kirjeestä Emanuel von Bodmanille 17.8.1901 (http://www.rilke.de/briefe/170801.htm).
Rilken kirjeenvaihtoa on suomennettu perin niukasti: Kirjeitä nuorelle runoilijalle [vastaanottajana Franz Kappus] (Tai-teos, 1993) sekä Hiljainen taiteen sisin : kirjeitä vuosilta 1900-1926 (Tai-teos, 1997), valikoima taidefilosofiaa ja estetiikkaa käsitteleviä kirjeitä.
Tässä ilmeisesti tarkoitetaan TV-mainosta, jossa auton "vastanäyttelijänä" on pieni musta kilipukki. Mainoksessa soi Lenny Kravitzin kappale Are You Gonna Go My Way.
Loistava tapa oppia kieliä, treenaamalla jännityskirjallisuuden kautta.
Jokaisella meillä on kuitenkin omat maku mieltymyksensä jännityksen suhteen.
Ehkä voisit kokeilla kovaksikeitettyä Michael Connellya, usein Glasgow´n maisemissa pyörivää Mina Deniseä, selkeän englannin kielen omaavaa Clark, Mary Higginsiä, humoristista Alexander McCall Smith ja hänen Mma Ramotswe-sarjaa.
Jos suomeksi olet lukenut ruotsalaisia jännityskirjailijoita noinkin paljon, liittäisin vielä listaasi Leif.G.W Perssonin tuotantoa. Hän on asiantunteva kriminologi ja alansa tunteva jännityskirjailija.
Ruotsin televiossa hän on mukana syksyisin ja keväisin ohjelmassa: "Veckans brott", (viikon rikos).
Luomu- eli luonnonmukaisessa viljelyssä rajoitetaan keinolannoitteiden sekä kasvi- ja tuholaismyrkkyjen käyttöä. Luomutuotannossa voidaan käyttää vain erityislainsäädännössä hyväksyttyjä aineita ja yhdisteitä. Lisätietoa löytyy esim. Euroopan unionin sivuilta: https://ec.europa.eu/info/food-farming-fisheries/farming/organic-farmin….
Banaanien viljelyssä ongelmana ovat sienitaudit, rikkaruohot ja tuhohyönteiset, joita vastaan tavanomaisessa tuotannossa käytetään sekä ympäristölle että ihmisille vahingollisia torjunta-aineita. YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestön sivuilta löytyy artikkeli näiden aineiden käytön ongelmista ja mahdollisista ratkaisuista: http://www.fao.org/world-banana-forum/projects/good-practices/pesticide….
André Luiz...
Niki on alunperin Nikolauksen ja sen muunnelmien lempinimi. Se on tulkittu myös englantilaisen Nicky-nimen suomalaiseksi kirjoitusasuksi. Senkin taustalla on Nikolaus. Niki oli nimeneä harvinainen vielä 1970-luvulla. Vuoteen 2006 mennessä nimen Niki oli saanut 650 henkilöä, ja näistä parisen kymmentä on tyttöjä. Parisenkymmentä nimenkantajista kirjoittaa sen asussa Nici ja viitisenkymmentä englantilaisessa muodossa Nicky.
Oskari nimen taustoista vastaus löytyykin vastausarkistosta, josta lainattu vastaus:
Oskari (nimipäivä 1.12.) ja Oskar muodostuvat muinaisgermaanisista sanoista 'ans' = jumaluus ja 'gar' = keihäs eli 'Jumalan keihäs' (vrt. latinalainen muoto Ansgarius ja frankkilainen Ansgar, sana muuntui Pohjoismaissa muotoon Asgeir,...
