Valitettavasti näyttäisi siltä, ettei Anneli Kivelästä oikein löydy lehtiartikkeleita. Arto- ja Aleksi-tietokannoista ei löytynyt oikein mitään, ei edes mainintoja hänen kirjojensa arvosteluista. Myöskään tutkimani kirjallisuuden hakuteokset näytä sisältävän tietoja Anneli Kivelästä.
Varmaankin paras tietolähde Anneli Kivelästä on Kirjasammon sivu osoitteessa http://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175986474216#.VRU…. Vasemmasta reunasta löytyy myös hänen kirjasarjaansa käsittelevä artikkeli. Hiukan tietoa löytyy myös Kivelän kustantajan Kariston sivuilta http://www.karisto.fi/portal/suomi/kustannusliike/kirjailijat/?action=k….
Tarkistamastani Viipurin ja Viipurin pitäjän historiaa käsittelevästä kirjallisuudesta löysin alla olevat tiedot.
Teoksessa Viipurin pitäjän historia. Osa 2 (Viipurin pitäjäsäätiö, 1982, s.139) mainitaan, että Karjalan esikaupungin sisälähetysseura osti rukoushuoneen vuonna 1912.
Teos Viipurin kirja : Muistojulkaisu (Torkkelin säätiö, 1958, s. 160) sisältää seuraavat tiedot: Esikaupunkien Sisälähetysyhdistys osti n. 1908 Loikkasen (myöh. Karjalan) esikaupungista pienen talon tontteineen jumalanpalveluksia varten. Kun tämä rukoushuone toiminnan laajetessa kävi liian ahtaaksi, jatkettiin rakennusta kookkaalla juhlasalilla. Tämän Karjalan rukoushuoneen osti seurakunta 1938. (Selonteossa ei ole...
Eduskunnan kirjasto ei tulkitse lakeja ja siksi voin antaa vain asiaan liittyvän lakipykälän ja aiheeseen liittyvää muuta lainsäädäntöä linkkinä.
Tässä tapauksessa valtioneuvoston asetus ympäristönsuojelusta 713/2014 https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2014/20140713 antaa ohjeistuksen siitä, koska kunnan on pyydettävä lausunto ELY-keskukselta ympäristölupa-asioissa pykälässä 12:
12 § (17.1.2019/50)
Lupa- ja ilmoitusasiassa pyydettävät lausunnot
”Kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen on pyydettävä lausunto elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta ympäristölupa-asiassa, joka koskee toiminnan sijoittumista tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle.”
Suomen kuntaliiton Ympäristönsuojelu-...
Pahoittelen, että vastaus on viipynyt.
ClickShare langaton esitysjärjestelmä, jolla voi siirtää kuvaa ja ääntä omalta laitteelta näytölle tai projektorille (HDMI). Voidaksesi käyttää tekniikkaa Oodin tiloissa, sinulla pitäisi olla oma tietokone mukana.
Mikäli sinulla on vielä kysyttävää asiasta, sinun kannattaa ottaa yhteyttä suoraan Oodiin, esimerkiksi osoitteeseen oodi.tilat@hel.fi tai oodi@hel.fi
Pirkko Karvosen vuoden 1998 elokuussa tehdyn tutkimuksen mukaan 30% koulunsa aloittaneista osasi lukea. (Karvonen: Yhä useampi osaa lukea koulun alkaessa, Opettaja-lehti 4:1999 - luettavana verkossa) Lainaus kyseisestä artikkelista: "1950-luvulla lukutaitoisia koulunaloittajia oli Somerkiven (1958) mukaan 5,5 % ja 1980-luvulla 20 % (Julkunen 1984)."
Vuonna 2009 tekemässään gradussa Anna-Maija Vuokila toteaa "Tutkimusten mukaan reilu kolmasosa lapsista osaa lukea kouluun tullessaan." (Vuokila: Ettei kenenkään tarvitsisi opetella uudelleen lukemaan, Jyväskylän yliopisto, 2009 - luettavana verkossa). Hänen lähteissään mainitaan Ulla Leppäsen Development of literacy in kindergarten and primary school vuodelta 2006, josta löytyisi varmasti...
Hei!
Musiikkitallenteiden Fono-tietokanta antaa Prinsessa-haulla laulun Älä elämää pelkää: http://www.fono.fi/KappaleenTiedot.aspx?ID=312e2957-3684-4373-8801-c1f6…
Tuon niminen runo puolestaan on hyvin kuuluisa Kaarlo Sarkian tuotos
(löytyy esim. teoksesta Sarkia, Kaarlo: Runot).
Kirja on Rudolf Björnssonin ”Työväenverta ja herrasväenverta, rakkaus romaani nykyisestä yhteiskunnallisesta ja poliittisesta taistelusta otettuine aiheineen” (Otto Andersin, 1900-1901). Tämän tiesi kertoa ”Työmies”-lehden 30.12.1901 arvostelu.
Kiitos lahjoituksestasi.
Voit lähettää ne Sellon kirjastoon, jossa aineistonkäsittelymme sijaitsee.
Näkemättä aineistoa, en voi luvata, että ne otetaan kirjaston kokoelmiin, mutta toivotaan parasta.
Takarivin-Taavin kappaleen lsanat löytyvät netistä. Sanoissa kuvataan Taavin olleen isätön ja hänen äitinsä elätti
perhettään myymällä itseään. Näillä eväillä ei ollut oppikouluun mitään asiaa. Oppikoulu ei ollut ennen sotia todellakaan ilmainen.
Valokuva on siis kansakoulussa otettu.
Nykysuomen sanakirjan mukaan sana mellakka on substantiivi, jonka ensimmäinen merkitys on vakavanlaatuinen levottomuus, rauhattomuus, väkivaltaisuuksiin johtanut mielenosoitus, kahakointi, tappelu. Esimerkiksi: ravintolassa nousi mellakka, maassa puhjenneet mellakat kukistettiin verisesti. Äärimmäisyysainekset panivat toimeen mellakoita ja veritekoja. Nämä mellakat johtivat ilmikapinaan. – Yhdyssanoissa katu-, lakko-, neekeri-, ylioppilasmellakat.
Harvemmin sanan mellakka merkitys on metakka, melu, rähinä. Esimerkiksi pitää pahaa mellakkaa. Juopuneiden mellakka. Vastustajat nostivat asiasta aika mellakan.
Suomen sanojen alkuperä eli Etymologinen sanakirja kertoo mellakka-sanasta seuraavaa: (Lönnrot 1874; yl.) ’meteli / Tumult, Krawall’,...
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirjan (WSOY 1989) mukaan Maximuksen nimipäivää voidaan viettää 18.11., Sebastianin taas 20.1. Ruotsalaisen Karin Johanssonin Namnbokenin (1991) mukaan Maxin päivä on 1.2. ja Sebastianin 27.10. Vuoden 2010 suomenkieliseen nimipäiväkalenteriin uusiksi nimiksi on valittu mm. juuri Sebastian ja Max, jonka yksi pidempi muoto Maximuskin on. Ennakkotietoa tulevasta nimipäiväuudistuksesta löytyy Yliopiston almanakasta vuodeksi 2009.
Voit etsiä kirjallisuutta ko. asiasta Turun kaupunginkirjaston verkkokirjastosta http://www.turku.fi/kirjasto/ asiasanoilla valokuvat sekä tekijänoikeus. Löydät mm. seuraavat teokset: Valokuvaajan tekijänoikeusopas ja Mikko Hoikka: Oikeus omaan kuvaan.
Kuvasto, joka on visuaalisen alan taiteilijoiden tekijänoikeusyhdistys, opastaa sinua eteenpäin nettiosoitteessa http://www.kuvastory.fi/oikeus.htm
Kirjastot eivät lähetä sähköpostitse harjoitustehtäviä, mutta voit kaukolainata kielikursseja Suomen kirjastoista. Kaukopalvelu on kirjastojen välistä, joten käy lähikirjastostasi kysymässä tästä mahdollisuudesta. Palvelu on maksullista, ja paikallinen kirjasto päättää maksun suuruuden.
Myös Ylen etälukion kautta on mahdollista opiskella espanjaa "suomeksi":
http://www02.oph.fi/etalukio/espanja/
Etunimeä ”Esser” ei löydy tutkimistani etunimikirjoista. Se on Suomessa sangen harvinainen etunimi, sillä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/nimipalvelu/ löytyvän väestörekisterikeskuksen nimipalvelun mukaan sen on saanut nimekseen alle 50 henkilöä, suurin osa ennen 1960-lukua syntyneitä.
Koska varmaa tietoa ei ole, voisi nimeä hiukan spekuloida, mutta tämä on tosiaan vain omaa arveluani. Behind the Name -sivusto osoitteessa http://surnames.behindthename.com/name/esser kertoo, että “Esser” saksalaisperäinen sukunimi, joka on peräisin sanasta ”asse” (’akseli’). Ei tuntuisi mahdottomalta, että se olisi voinut tulla Suomeenkin tuota kautta.
Toisaalta nimi ”Esser” voisi ehkä olla muunnelma nimestä ”Asser”. ”Suomalaiset etunimet Aadasta...
Tällaista erittäin hyvää käyttökelpoista tietoa on vaikea välittää sähköpostiviestin välityksellä, mutta jos tulet käymään kirjastossa, niin tietoa alkaa löytyä. Tietoa ja kuvia Suomen historiasta löytyy kirjastoluokasta 92 ja sen alaluokista; luokassa 92 on yleisteoksia Suomen historiasta (esim. Weilin & Göösin teossarja Suomen historia, osat 2, 3 ja 4) luokassa 92.2 käsitellään keskiaikaa (1155-1523), luokka 92.3 kertoo uskonpuhdistuksen ajasta (1524-1617), 92.4 Ruotsin suurvalta-ajasta (1618-1721) ja 92.5 kustavilaisesta ajasta (1722-1809). Sitten seurasi Suomen sota (1808-09) ja Suomi siirtyi Ruotsilta Venäjälle. Tämän sodan jälkeisestä ajasta (autonomian aika) kertovaa kirjallisuutta löytyy luokasta 92.6 (1810-1917).
Kun tulet...
"Preivi" on väännös ruotsin kielen kirjettä tarkoittavasta sanasta "brev". Rahapreivi viittaa yksikertaisesti kirjeeseen, jonka mukana on rahaa tai lupaus rahasta. Kun pankkilaitos oli vielä kehittymätön, pieniä summia lähetettiin kirjeissä. Yhä edelleenkin näin usein tehdään, kun vastaanottajana on esimerkiksi lapsi, jolla ei ole omaa tiliä tai kun hautaan lahja antaa perinteiseen tapaan.
Heikki Poroila
Geeneistä ja perinnöllisyydestä olevaa tietoa voit etsiä esimerkiksi näistä kirjoista:
Viranta-Kovanen, Suvi: Elämä. Ursa, 2010 (vastauksia kysymyksiisi: sivu 28 Elämä kehittyy - koko kappale)
Biologia. Geeni ja biotekniikka (Ulmanen, Tenhunen, Ylänne), WSOY, 2004 (vastauksia kysymyksiisi: s. 66-
Bios. 2, Solu ja perinnöllisyys (Happonen, Holopainen, Sotkas jne), WSOY, 2008 (vastauksia kysymyksiisi: luku 11 perinnöllisyys, s. 86-
Ulmanen, Ismo: Geeni, WSOY, 1995
Kääriäinen, Helena: Sinun geenit ja minun, WSOY, 2002
Kiehtovat geenit (toim. Maarit Jokela, Mirkka Oja-Leikas, Meri Rova), Duodecim, 2017
Nurse, Paul: Mitä on elämä? : viisi askelta biologian ymmärtämiseen, Otava, 2021
Rutherford, Adam: Lyhyt historia meistä kaikista :...
