Varsin lähelle muisteltua sarjaa menee Catherine Marshallin romaaniin perustuva Christy, vaikka siinä ei matkustetakaan merten taa, vaan ylös vuorille. Tosipohjainen tarina perustuu kirjailijan äidin kokemuksiin 1910-luvulla. 21-osainen TV-sovitus nähtiin meillä TV2:n ohjelmistossa alkaen 19.11.1995. Alun perin vuonna 1967 ilmestynyt romaani julkaistiin suomeksi kaiketikin TV-sarjan suosion innoittamana 1997.
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_5781
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aateos_4709
Etsin Finna.fi:stä eri tavoilla, muun muassa aihesanoilla ratkaisukirjat ja lastenkirjallisuus ja rajaamalla opinnäytteisiin (väitöskirjat, pro gradut jne.), mutta haku ei tuonut kysymystäsi vastaavia tuloksia ainakaan otsikoiden perusteella. Lastenkirjainstituutin Onnet-tietokannastakaan ei löytynyt vastaavuuksia. Aihetta on tietysti voitu käsitellä osana jotain laajempaa tai eri tavalla rajattua tutkimusta.
Google Scholar -tietokannasta suomenkielisellä hakusanalla ratkaisukirjat saadaan vain 14 osumaa, joista mikään ei näytä kuitenkaan käsittelevän ko. aihetta vaan esimerkiksi oppimateriaalien ratkaisukirjoja. Hakusanalla lastenkirjallisuus taas saadaan yli 900 osumaa. Hakutuloksia voit tarkastella ja...
Hei!
Kiva kuulla, että lapsesi on löytänyt lukemisen ilon ja on lähes suorittanut jo lukuhaasteenkin loppuun!
Kohtaan 18. suosittelen koiramiesten tapaan jotakin humoristista luettavaa. Sopiva voisi olla vaikkapa Noora Kunnas, kuvitus Teemu Juhani: Salmanterin Terttu ja minimerirosvot (Otava) -teos, joka oli v. 2020 ehdolla Lasten LukuVarkaus -kirjallisuuspalkinnon saajaksi.
Kohtaan 19. tämä kirjastonhoitaja suosittelee Lukupalat-sarjan kirjoja, kuten Anna Hallavan teosta 2 A:n kamut kykykilpailussa.
Harava on vanha työväline. Erityisesti maataloustöissä sitä on käytetty paljon. Vaan luulenpa, että voi sanoa, että jo muinaiset roomalaiset ovat jonkinlaisella haralla siivonneet asuinympäristöjään tai keränneet puiden oksia tai satoa kokoon.
Suomen maatalousmuseo Sarka kertoo nettisivuillaan, että Suomessa haravaa on käytetty erityisesti heinätöissä. Tarpeen vaatiessa heinäharavaa on käytetty myös pahnojen ja lehtikasojen kokoamiseen. Luultavasti asuinympäristöjen kaupungistuessa heinien haravointi on vaihtunut luonteikkaasti lehtien haravointiin pihoilta ja sitä myötä on kehitelty paremmin lehtien haravoimiseen sopivia malleja.
Monista jo paljon käytetyistä työvälineistä ovat nykysuunnittelijat tehneet tunnetuksi...
Kirjastoalan koulutuksesta ja työllistymisestä on kysytty ennenkin. Kokoavasti voidaan todeta, että yleisten kirjastojen, tieteellisten kirjastojen, oppilaitoskirjastojen ja erikoiskirjastojen tehtävät ovat hyvin erilaisia ja niin ovat myös niiden työntekijöiden työnkuvat. Yleisissä kirjastoissa työ sisältää paljon asiakaspalvelua ja neuvonta- sekä opastustyötä, joten erilaisten ihmisten kohtaamista sekä ryhmien edessä esiintymistä kuuluu usein työnkuvaan. Myös oppilaitos- ja korkeakoulukirjastoissa on paljon opetustehtäviä. Työmarkkinatorin haulla löydät avoimet työpaikat. Tällä hetkellä kirjastoalalla näyttää olevan avoinna yhteensä yhdeksän paikkaa. Duunitorilla paikkoja on kahdeksan, mukaan lukien kaksi...
Ruokaviraston erityisasiantuntija Satu Virtaranta on todennut aiheesta seuraavasti Ruokaviraston sivuilla:"Muuttaessaan marjojen alkuperää ja myydessään ulkomaisia marjoja suomalaisena toimija syyllistyy esimerkiksi markkinointirikokseen tai terveysrikokseen. Myymällä markkinahinnaltaan halvempia ulkomaisia marjoja kotimaisina toimija saa myös merkittävää taloudellista hyötyä verrattuna oikein toimiviin kilpaileviin toimijoihin."Marjojen alkuperä pystytään tarvittaessa selvittämään isotooppitutkimuksella. Ruokavirasto.fi. Tuoreiden marjojen alkuperämaan väärentämistä selvitettiin tehovalvonnalla, 17.11.2022.
Anna-Lisa Almqvistista löytyy lyhyesti henkilötietoja
kirjoista Vem är vem i barn- och ungdomsliteraturen
(1984) ja Svenskt författarlexikon 1941-1950. Svensk Bokhandel -lehdessä vuodelta 1972 (s.1085) pitäisi olla kirjailijasta artikkeli ja tämä lehti löytyy Kuopion varastokirjastosta.
Nancy Butcherista ei löydy tietoa painetuista kirjailijahakemistoista ainakaan tällä hetkellä.
Internetistäkin hänestä löytyy vähän tietoa. HarperCollinsin sivulla http://www.harpercollins.com/authors/20170/Nancy_Butcher/index.aspx on lyhyt esittely hänestä. Ilmeisesti kyseessä on sama Nancy Butcher.
Otavan sivuilla http://www.otava.fi/kirjat/lasten_ja_nuorten/ on vain linkki Mary-Kate ja Ashley kotisivulle http://www.mary-kateandashley.com/ ja sieltä ei kirjailijasta löydy tietoa.
Kysyin kirjaston lasten- ja nuortenosastolta ja sieltä sanottiin, että Salatut elämät- kirjoja on kirjastossamme riittävästi eli niitä ei tarvita. Jos haluat, voit laittaa listan muista kirjoista lastenosaston johtajan sähköpostiin osoitteeseen minna.rinta-valkama@vaasa.fi.
Valitettavasti emme vaaditussa ajassa löytäneet runolle tekijää kovasta etsinnästä huolimatta. Kysyjältä saimme lisätiedon, että hän on lukenut runon 1970-luvulla.
Emme ole laintulkinnan asiantuntijoita, joten tämä on puhtaasti maallikkotietämyksen perusteella laadittu vastaus. Jos haluat varmempaa tietoa asiasta, suosittelisin kääntymään laintulkinnan asiantuntijoiden tai tupakkalakia koskevissa asioissa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön (http://stm.fi) puoleen. Tätä ei siis pidä ottaa minään pätevänä laintulkintana.
Tupakkalaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2016/20160549. Sen määritelmän mukaan tupakkatuotteella tarkoitetaan ”kulutukseen sopivaa, tupakasta (nicotiana) kokonaan tai osittain koostuvaa tuotetta” (2 §). Sillä perusteella siis tupakkalain tupakkatuotetta koskevat säädökset näyttäisivät koskevan myös vesipiippua,...
Seuraavia www-sivuja kannattanee käydä katsomassa:
http://www.uwasa.fi/comm/kurssit/reetori/machiavelli.html
Yhteiskuntatieteiden ja filosofian lisensiaatti Mikko Lahtisen
valtio-opin alaan kuuluva väitöskirjan tiivistelmä on luettavissa täällä:
http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/vaitokset/65.html
Lyhyehkön englanninkielisen tietosanakirja-artikkelin löydät täältä:
http://www.biography.com
Rudi-nimistä runoilijaa ei löytynyt tietolähteistämme. Ethän sattumoisin tarkoita 1200-luvulla elänyttä persialaista runoilijaa nimeltä Rūmī? Käytettävissä olleista Rūmīn teoksista emme kuitenkaan tuota tekstin kohtaa valitettavasti löytäneet.
Kyllä voi. Helmet-kirjastoista eli Vantaan, Halsingin, Espoon ja Kauniaisten kaupunginkirjastoista lainatut kirjat voi palauttaa mihin vaan Helmet-kirjastoon.
Metsäjänis on Keski-Suomen maakuntanisäkäs Keski-Suomen liiton mukaan.
Maakuntaeläinten valinnasta en löytänyt tietoa, ja muutamalta maakunnalta sellainen puuttuukin. Nimikkoeläinten valinta perustunee kuntien ja maakuntien omaan nimitysintoon. Muita nimikkolajeja on aikanaan valittu äänestyksin, esim. maakuntalinnut vuonna 1985.
Reiman kotisivut ovat osoitteessa http://www.reima.com .
Sivuilla on esitelty yhtiötä ja sen tuotteita.
Aleksi-artikkelitietokannasta löytyi kaksi viittausta Reimasta:
Rantanen, Jaana: Onko tulevaisuuden pukeutumisessa älyä?
Prosessori 2000: 11
Forssell, Jarno:
Vaate älyää
Suomen kuvalehti 1999:47
Suomen Leipuriliiton internetsivujen kautta löytyy tietoa alan kilpailuista: http://www.leipuriliitto.fi/
Sivulta on linkki myös Skills Finland ry:n sivulle. Skills Finland on yhdistys, joka mm. järjestää eri kädentaitoalojen kilpailuja.
Ikävä kyllä HelMet-haussa ei vieläkään toimi toivotulla tavalla sellainen rajausmahdollisuus, jolla voisi saada esiin vain yhdessä tietyssä kirjastossa tällä hetkellä paikan päällä olevan tietyntyyppisen aineiston.
Lähimmäs tätä hakutulosta pääset seuraavalla tavalla:
Valitse HelMetin etusivulta kohta "Tarkennettu haku". (Tarkennetun haun lomake on toistaiseksi osittain englanninkielinen, mutta suomenkielinen käännös on tulossa lähiaikoina.) Näppäile Keyword-kenttään * (siis yksi asteriski). Valitse Aineisto-pudotusvalikosta DVD-levy ja Sijainti-valikosta haluamasi kirjasto. Napsauta painiketta "Hae". Hakutuloslistan vasemmalla puolella on kohta "Saatavuus". Napsauta sen alla olevaa linkkiä "Kirjastossa".
Harmillista kyllä, tuloksessa...
Tarkoitatte varmaankin Veikko Juntusen kappaletta Rentukkaojan Aatu. Kappale löytyy nuottikokoelmasta Uudet suosikkivalssit, josta saatte myös sanat laulajia varten. Nuotti on Helmet-kirjastoista Itäkeskuksen, Sellon ja Tikkurilan kirjastoissa.
Kappale on myös Eero Avenin levyllä Miljoona ruusua: juhlalevy : 40 laulua.
Iloisia syntymäpäiviä!
