Kannattaisiko aloittaa perusteoksista? Sellaisia ovat esim. Ihmisen
fysiologia ja anatomia. 1999. ISBN 951-0-23265-3 ja Haug, Egil:
Ihmisen fysiologia. 1995. ISBN 951-0-19882-X. Englannin kielellä
löytyy John Nolten teos The human brain : an introduction to its
functional anatomy. 1998. ISBN 0-8151-8911-7. Oulun
kaupunginkirjaston kokoelmia pääset tutkimaan internetin kautta
osoitteessa http://www.ouka.fi/kirjasto/intro/index.html.
Asiasanalla "hermosto" tai luokalla 59.55 löydät monia muitakin
kirjoja. Pystyt itse parhaiten päättelemään, onko niistä Sinulle
hyötyä. Oulun kaupunginkirjastossa asiakkailla on mahdollisuus
käyttää useitakin eri tietokantoja, joiden avulla voi etsiä tietystä
aiheesta kirjoitettuja lehtiartikkeleita. Esim....
Valitettavasti näyttää siltä, ettei kappaleesta ole julkaistu nuotinnosta. Sivustolta chordify.net löytyy jonkinlaiset säestyssoinnut kappaleeseen mutta ei varsinaista nuottikuvaa. Kappaleen sisältävät levyt on julkaissut Poptori, Kappaleiden kustannusoikeuksien omistajasta ei kuitenkaan löydy tietoa.
https://chordify.net/chords/takana-taaimman-tahden-tapani-perttu-poptori
Hei!
Jos tarkoitat verkossa käytettäviä kokousohjelmia, niin kolme suosituinta lienevät Google Meet, Zoom ja Microsoft Teams. Kaikki ovat ilmaisia. Vaikea sanoa, mikä näistä on paras, sillä ne ovat toiminnaltaan aika saman tyyppisiä. Kokouksen järjestämiseen kaikki ohjelmat vaativat kirjautumisen ja tilin luomisen: Teamsissä Microsoft-tili, Meetissä Gmail-tili ja Zoomissakin on oma tilinsä. Kokouksiin liittyminen ei vaadi tilin luomista. Kaikki ohjelmat toimivat niin tietokoneella kuin älylaitteellakin.
Suomen kansallisbibliografia Fennican ja muiden tietokantojen perusteella iirin kielestä ei valitettavasti ole suomennettu kirjallisuutta.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/fennica-suomen-kansallisbi…
https://www.finna.fi/
Kysyin asiaa viisailta kirjastokollegoiltakin, mutta toistaiseksi kukaan ei ole tunnistanut kuvailuun sopivaa laulua.Rami Välimäen Kesän jälkeen tulee mieleen, vaikka se ei taida täsmätä. Don Henleyn The Boys of Summer vuodelta 1984 kertoo sekin kaupungista ja menetetystä kesästä.
Jos vainajalla ei ole elossa olevia sukulaisia, joilta tietoja voisi saada, tarvitaan sukuselvitys eli virkatodistus, johon on merkitty kyseisen henkilön vanhemmat. Jos vainaja on ollut kirjoilla Suomessa ja asuinpaikka (asuinpaikat) tiedossa, virkatodistuksen saa kyseisen paikkakunnan seurakunnasta tai maistraatista.
Jos tietoja ei löydy Suomen väestötietojärjestelmästä, kannattaisi kääntyä Ruotsin verotoimiston (Skatteverket) puoleen. Kyseinen taho kerää väestötietoja ja valvoo mm. perunkirjoituksia. Verotoimistoon voi ottaa yhteyttä sähköpostilla (kontakta oss ->mejla->ställ en fråga->välj område->personbevis). http://www.skatteverket.se
Muita mahdollisia tahoja voisivat olla Tukholman kaupunginarkisto http://www....
Kauniaisten kaupungin vaakunassa on sinisellä pohjalla kultainen, istuva, käpyänakertava orava. Oravan yläpuolella on kolme kultaista ruusuketta. Orava on kuvattu "tyypillisessä" istuma-asennossa, siis sivusuunnasta. Oravan kynnet ovat punaiset. Käpy musta. Löydät kuvan vaikkapa teoksesta "Mitä Missä Milloin -- kansalaisen vuosikirja ; 1994" tai Kauniaisten kaupungin kotisivulta osoitteesta http://www.kauniainen.fi
VIAF-nimiauktorisointipalvelussa (Virtual International Authority File) Adamsin kuolinvuodeksi on merkitty 1993. Tarton yliopiston vuosikirjassa julkaistu muistokirjoitus täsmentää hänen syntymä- ja kuolinpäivikseen 30.1.1899 ja 15.3.1993.
http://viaf.org/viaf/311306250/#Adams,_Valmar
Kyseeseen saattaisi tulla Korppi-sarjassa vuonna 1963 julkaistu Celia Fremlinin Hetket ennen aamunkoittoa. Siinä lapsiperheen taloon asettuu vuokralaiseksi neiti Brandon. Kirjan lopussa selviää, että neiti Brandon on aikonut ryöstää perheen vauvan. Osana suunnitelmaansa hän on ottanut taloudenhoitajan paikan samassa kaupungissa asuvan lääkäriperheen luota. Työnantajilleen hän on esittänyt olevansa äiti ja tätä mielikuvaa ylläpitääkseen hän on jättänyt taloon merkkejä lapsen olemassaolosta: narulla kuivuvia lapsen riepuja, vaunut keittiössä, kaikenlaisia vauvan tarvikkeita. Neiti Brandonin työnantajat ovatkin olleet siinä uskossa, että tämä on asunut lapsensa kanssa heidän luonaan koko ajan. "Jos hänen lopulta onnistuisi...
Lasten makasiiniohjelma Veturissa esitettiin maalis-toukokuussa vuonna 1994 Pöllövaarin tarinoita. Kyseessä oli kymmenenosainen piirrossarja ”viisaasta ja ystävällisestä Pöllövaarista, jota kaikki metsän eläimet rakastavat”. Ohjelman käsikirjoitti Merja Niemi ja toimitti Lauri Pitkänen.
Veturi oli Ylen ohjelmistossa vuosina 1992 – 2003.
Yle Arkisto
https://rtva.kavi.fi/program/searchAjax/?search=p%C3%B6ll%C3%B6vaarin+t…
https://fi.wikipedia.org/wiki/Veturi_(televisio-ohjelma)
Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin Kysy kirjastonhoitajalta -palstalla 4.10.2014. https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-sukunimi-sohlman-on-peraisin?language_content_entity=fiVoit etsiä tietoa sukunimestä myös sukututkija Tuomas Salsten ylläpitämältä Sukunimi-info -sivustolta. https://www.tuomas.salste.net/suku/nimi/sohlman.htmlMyös Suomen sukututkimusseuran postituslistalle liittymällä voisi löytyä lisätietoa. https://www.genealogia.fi/
Mahdatko tarkoittaa "Kolmen sisaren" Irinaa? Aiheesta on Suomessa v.1991 ilmestynyt Marja Jäniksen väitöskirja "Kirjallisuutta ja teatteriteksti : tutkimus näytelmien kääntämisestä esimerkkiaineistona Anton Tsehovin Kolmen sisaren suomennokset", (Joensuun yliopiston humanistisia julkaisuja, n:o 12). Tsehovin näytelmiä käsittelee myös Annikki Hyvösen väitöskirja "Eino Kalima Tsehov-ohjaajana, (Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, 448)" vuodelta 1986.
Näyttää siltä, että ainoa kysymäsi runon suomennos sisältyy kokoelmaan : FERLIN, Nils : Surkimuksen lauluja ; Outolainen ; Lasit. Tornio 1990. (Niin nukkuu kuolleet. Suomentaja Leo Saukkoriipi.)Runo on ilmestynyt alunperin kokoelmassa Goggles v. 1938. Aale Tynni on suomentanut joitakin Ferlinin runoja ainakin antologiaan Tuhat laulujen vuotta ja Aappo I. Piippo kääntänyt kokoelman Dan Andersonin ja Ferlinin runoja (Lauluja elämälle. 1980). Lisäksi Leena Krohnin suomentamaan ja toimittamaan ruotsalaisen ja suomenruotsalaisen runouden valikoimaan Runon portilla (1985) sisältyy Ferlinin runoja. Näistä ei kuitenkaan tarkoittamaasi runoa löydy.
Varattu aineisto toimitetaan aina siihen kirjastoon, jonka asiakas on valinnut noutokirjastoksi. Vakionoutokirjasto on eräänlainen esivalinta, jonka voi tallentaa omissa tiedoissa, ja joka tulee aina ensimmäisenä noutopaikkaa valittaessa. Pudotusvalikosta voi kuitenkin valita minkä tahansa pääkaupunkiseudun kirjaston, jos haluaa noutaa varatun aineiston juuri sieltä. Esim. jos vakionoutokirjastoksi on valittu Oulunkylän kirjasto ja haluaakin hakea varatun aineiston Vallilan kirjastosta, pudotusvalikosta valitaan Vallila ja varaus toimitetaan sinne. Noutopaikan voi muuttaa niin kauan kuin asiakas on varausjonossa. Jos varaus on jo tarttunut kiinni johonkin niteeseen, muuttaminen ei ole mahdollista.
Matkalla -tila tarkoittaa, että aineisto...
Helsingin kaupunginkirjaston asiakastietokoneilla ASKOilla DVD-elokuvien katsominen ei onnistu. Töölön kirjastosta löytyy laitteet TV:n/DVD:n katseluun. Ajan voi varata puhelimitse kirjaston musiikkiosastolta numerosta 09-31085725.
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Toolon_kirjasto/Palvel…
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistohausta löytyy ruotsinkielistä kirjallisuutta poikien seksuaalikasvatuksesta seuraavasti:
- Forssberg, Manne: Kukbruk: en bok om kärlek, känslor och kön för unga killar och andra undrande, 2004
- Höjer, Dan: Lilla snoppboken, 2002
- Vad en ung man bör veta : fråga Darling de lux, 1999
- Nordahl, Bertill: Pojkkön: Sex- och samlevnadsundervisning på mellanstadiet, 1996
Yleisesti nuoretn seksuaalikasvatusta koskevia kirjoja ruotsiksi löytyy Helmet-tietokannasta seuraavasti:
- Hamberg, Emma: Kärlek & 6: från pirr till petting, 2003
- Janouch, Katerine: Sexsvar, 2002
- Ungdomspsykologi: utveckling och livsvillkor, 2001
- Edvall, Lilian: Kärleksboken, 2000
- Fagerström, Grethe:...
Hei!
Valitettavasti saat vastauksen liian myöhään eli vasta tänään maanantaina.
5.11.2010 Lahden kaupunginkirjaston lähikirjastot, kirjasto-auto-osasto ja pääkirjaston muut osastot lukuuun ottamatta lehtilukusalia olivat suljettuina työyhteisön kehittämispäivän vuoksi.
Pääkirjaston lukusali oli avoinna poikkeuksellisesti klo 9-18.
Kysy kirjastonhoitaja -palvelua nopeammin vastauksen kirjaston aukioloajoista saa vaikkapa kirjaston kotisivuilta osoitteesta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/aukioloajat.htm
Poikkeukselliset aukioloajat löytyivät 5.11. myös kirjaston etusivulta http://kaupunginkirjasto.lahti.fi/
Hei!
Valitettavasti hakemaasi käännöstä ei löydy. Lahden kaupunginkirjastolla on käännösrunotietokanta http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi, johon on kerätty käännösrunoutta laajalti. Siellä ei ollut kyseistä runoa. Omasta rekisteristämme löytyivät samat viitteet Lahden kanssa, eli Heredialta on suomennettu vain muutama runo (suosituin lienee Uinti). Googlaamalla en myöskään löytänyt kyseistä runoa käännettynä suomeksi enkä englanniksi.
