Kirjastojen yhteistietokanta Melinda tietää kertoa, että julkaisu sisältyy sarjaan Kyläläisten kirjasia ja on sen 11. osa. Tarkat tiedot löytyvät linkistä https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/T4TDS4DMDFTA7Q8TDLC4TTK7N7C28RESQ4MVF54VRL9QJ3S65U-01755?func=full-set-set&set_number=024258&set_entry=000003&format=999
Sarjaa on saatavana ainakin Varastokirjastosta. Kaukopalvelupyynnön voi tehdä kirjaston verkkosivulla tai missä hyvänsä kirjaston toimipisteessä.
En valitettavasti löytänyt seikkaperäistä tietoa kaupunginosan väestön tilanteesta, joten voin vastata kysymykseen ainoastaan yleisella tasolla.
Luovutetuilta alueilta Suomeen siirretyt asukkaat saivat valtiolta korvauksia luovutetulle alueelle jääneestä kiinteästä ja irtaimesta omaisuudesta. Tämä tapahtui Ensimmäisen korvauslain (1940), Toisen korvauslain (1945) ja Lisäkorvauslain (1955/56) puitteissa.
Pika-asutuslain (1940) ja Maanhankintalain (1945) puitteissa voitiin siirtoväelle (Maanhankintalain puitteissa myös mm. sotainvalideille, sotaleskille ja –orvoille sekä perheellisille rintamamiehille) luovuttaa maata. Lain perusteella muodostettiin yli 100 000 tilaa ja tonttia. Noin 40 % maasta...
Tästä aiheesta on todella paljon kirjoja. Ohessa listaus kirjaston tietokanta Vaskista vuosina 2020-2024 ilmestyneistä puutarha-alan kirjoista.
YKL-luokituksesta näkee, miten tämän alan kirjat sijoittuvat kirjastoluokitukseen.
Lasten kirjastoauto vierailee Veräjälaaksossa maanantaisin kello 15.50 - 16.20. Aikuisten kirjastoauto ei valitettavasti vieraile Veräjälaaksossa ollenkaan tällä hetkellä. Lisätietoja linkistä: http://www.lib.hel.fi/File/de11042c-7dba-46bc-ac1b-f5e2c144e626/kirjast…
Suomenruotsalaiselta kirjailijalta Elsa Boströmiltä ei ole suomennettu yhtään kirjaa, eikä hänen runojaan ole ilmeisesti suomennettuna antologioissakaan. Pari runosuomennosta on vuoden 1996 Parnassossa (n:o 4, s. 406), mutta kysymäsi runo ei ole niiden joukossa. Vaikuttaa siis siltä, että runoa ei ole suomennettu.
Kulosaari - Brändö: huvilakiinteistöt ja niiden omistajat - villafastigheter och deras ägare (toimittanut Matti Räsänen, 2004) -kirjan mukaan Lars Sonckin tie 8 -kiinteistön on omistanut vuodesta 1997 alkaen Romencraft Oy. Tämä tieto on siis vuodelta 2004.
Jos etsii http://www.helmet.fi -sivustolta aiheesta kirjoittamalla hakuruutuun käsityö, opetus saa 34 osumaa. Tarkennetulla haulla (pienellä tekstillä hakulaatikon alapuolella) voi kirjoittaa hakusanoiksi käsityö ja perusopetus tai alkuopetus tai oppiminen tai tukiopetus. Silloin tulokseksi saa yhdeksän osumaa.
Suomalaisilla asiasanoilla saa myös ruotsin- ja englanninkieliset osumat rajaamalla kielen Rajaa-valikosta. Ruotsiksi voi myös kokeilla sanoilla hantverk, undervisning ja lärande, englanniksi handcraft, education. Yliopistojen ja korkeakoulujen yhteistietokannasta Melindasta http://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/ voi myös etsiä samoilla asiasanoilla.
FAS-lasesta löytyy kirjatietoa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistohausta seuraavasti: 1) FAS-lapsi-raskaudenaikaisen alkoholinkäytön riskit, Helsinki 1999; 2) Vauvani parhaaksi - alkoholi on haitaksi, Helsinki 1999; 3) Vainio: Alkoholivaurioinen lapsi perheen jäsenenä, Helsinki 1999. Kaikkien kustantaja on A-klinikkasäätiö.
FAS-lasten oppimisvaikeuksista on kirjoitettu lisäksi seuraavissa lehdissä: Ketju 1999/6; Ketju 1999/6. Muitakin FAS-lapsia koskevia artikkeleita löytyy muun muassa seuraavista lehdistä: Dialogi 1999/7-8; Kaks' plus 2000/1; Terve elämä 1997/6 Duodecim 1997/4; Lapsen maailma 1996/2 ja Lapsen maailma 1989/8.
Englanninkielisiä artikkeleita aiheesta voi hakea Ebsco-lehtitietokannasta, josta saat artikkelit...
Ikärajamerkinnät perustuvat Kuvaohjelmalakiin. Lisätietoa ikärajoista löytyy mm. seuraavasta sivustosta https://kavi.fi/ikarajat/
Kuvaohjelmalaki Finlexissä https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2011/20110710
Tietyn yksittäisen lähetin tehtävistä saattaa joskus löytyä mainintoja digitoiduista sotapäiväkirjoista. Esimerkiksi talvisodan 7. divisioonan ja sen useiden alaosastojen sotapäiväkirjat ovat säilyneet ja vapaasti verkossa luettavissa:
Sotasampo | 7. divisioona (Talvisota)
Yleisellä tasolla taistelulähettien tehtävistä kirjoitettiin 1930-luvun sotilas- ja suojeluskuntalehdissä. Lehdet ovat vuoden 1939 loppuun asti käytettävissä Kansalliskirjaston digitaaliarkistossa. Alla muutama esimerkki. Erityisesti Leo Wikmanin artikkeli siteeraa talvisodan aikanakin käytössä olleessa Jalkaväen ohjesäännössä annettuja ohjeita taistelulähettien koulutuksesta. Palvelusta löytyy taistelulähetti- tai upseerilähetti -haulla monenlaista...
Kirjatiedot löytyvät mm HelMetistä, eli
www.helmet.fi
Castello, Elena Romero
The Jews and Europe : 2,000 years of history / Elena Romero Castello, Uriel Macias Kapon
New York : Henry Holt, 1994
239 s. : kuv.
0-8050-3526-5 (sid.)
ALKUTEOS Los Judios de Europa
Soundtrackiä Brian Gilbertin ohjaamasta elokuvasta Wilde, ei löytynyt kirjastojen tietokannoista. Internetin kautta löysin tiedot kahdeltakin levymerkiltä Sonic Images (B00000AG8N) ja MCI Music Publishing (503269700013). Levykaupoista voisi kysyä mahdollisuutta tilata näitä.
Terveystieteiden keskuskirjasto toimii myös WHO:n dokumentaatiokeskuksena, tietoa verkko-osoitteessa:
http://www.terkko.helsinki.fi/who/who1.htm
Kysymäsi teos löytyy Terkon kokoelmista, voit pyytää sitä kaukolainaksi omasta kirjastostasi.
Ainakin seuraavissa teoksissa käsitellään Israelin valtion syntyä tai sen alkuvaiheita:
Uris, Leon: Exodus
Uris, Leon: Hadzi
Wouk, Herman: The Hope
Thoene, Bodie: Israel –kronikka, osat 1-6
Abulhawa, Susan: Jeninin aamut
Magnus, Jörgen-Ulv: Täytetty lupaus
Laulun nimi on "Wilhelmina" ja Virran levytys CD-muodossa siitä löytyy 24 CD:n kokoelmasta "Laulaja : Kaikki levytykset" (Warner 2013) sekä Valittujen Palojen 2010 julkaisemasta kokoelmasta "Olavi Virta muistoissamme". Laulun nuotit löytyvät Virran kokoelmasta "Lauluja elämästä ja valkokankaalta" (F-kustannus 2005).
Heikki Poroila
Tikkurilan kirjasto
Helsingin kaupungin rakennusvalvontavirastosta selvitettiin, että taloyhtiön pääsuunnittelija on arkkitehtitoimisto Kahri. Todennäköisesti kyseessä on arkkitehti Esko Kahri.
Suomenkarjasta on ilmestynyt vuonna 1991 Lauri Myllylän teos Suomenkarja maan alkuperäinen karjarotu. Kirja on mm. Oulun yliopiston kirjaston kokoelmassa.
Seuraavassa asiasta lisäksi muutama lehtiartikkeli:
Romppanen, Helena: Maatiaislehmien arvostus nousee (Suomen luonto 1999 ; 8, s. 24-27),
Romppanen, Helena: Suomenkarja on kelpo vaihtoehto (Maatilan Pellervo 1999 ; 12, s. 72-75),
Kantanen, Juha: Suosimalla suomenkarjaa perinnöllinen muuntelu säilyy (Omavarainen maatalous 1995 ; 6, s. 18-20),
Koskela, Vesa: Kyyttöjen puolesta (Eläinmaailma 1993 ; 9, s. 24-31),
Kantanen, Juha: Maatiaislehmät kukin omaa rotuaan (Pellervo 1991 ; 8 ; liite),
Särö, Erkki: Katoaako suomenkarja? (Eläinmaailma 1991 ; 9, s. 48-49),
Pesonen, Merja:...
