Tekijänoikeuslain 25 § koskee taideteosten käyttämistä. Sen mukaan ”[j]ulkistetuista taideteoksista saa ottaa tekstiin liittyviä kuvia [– –] arvostelevaan tai tieteelliseen esitykseen”. 25 a § säätää vielä, että teoksen kuvaaminen on sallittua, ”jos teos on pysyvästi sijoitettu julkiselle paikalle tai sen välittömään läheisyyteen”. Epäilemättä teos Hiljainen kansa täyttää tuon ehdon. Lisärajoituksena määrätään, että ”[j]os taideteos on kuvan pääaihe, kuvaa ei saa käyttää ansiotarkoituksessa”. Tekijänoikeuslaki löytyy kokonaisuudessaan Finlex-tietokannasta osoitteesta http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404.
Tekijänoikeuslain soveltamisesta lausuntoja antava tekijänoikeusneuvosto on tulkinnut kyseisiä kohtia esimerkiksi...
Kirjoja löytyy Helmetistä www.helmet.fi mm. hakusanoilla sanaton viestintä, elekieli, eleet, ilmeet. Jos yhdistää työelämän sanattomaan viestintäään, saa kirjat Esiinny eduksesi, Valta ja vuorovaikutus sekä Body talk - kehonkieli työelämässä.
Sign Out -painike löytyy oikeassa yläkulmassa nimesi vieressä olevaa RT-pyörylää napsauttamalla.
Valitettavasti uloskirjautumista tarvitaan. Kahden järjestelmän kommunikointi ei aina suju jatkuvasti.
Kaikkien yleisten kirjastojen kokoelmiin kohdistuvaa yhteishakua ei ole käytössä. Useiden eri kirjastojen kokoelmiin samanaikaisesti kohdistuva monihaku löytyy osoitteesta http://www.kirjastot.fi/monihaku/index.html
Siellä on maakuntakirjastojen aineistotietokantoja sekä joitakin alueellisia yhteistietokantoja (esim. Pohjanmaan kirjastot). Kirjastot.fi- sivuilta pääset Monihaut -linkistä.
Hei,
Pikaisella etsinnällä näyttää siltä, että kankaisia seteleitä on tehty erityisesti Saksassa (pellavastaan tunnetusta) Beilefeldissa. Google-haulla "Bielefeld Cloth Notgeld" löytää lisää tietoja. Erityisen arvokkaita nämä kankaiset setelit eivät käsittääkseni ole, mutta mielenkiintoisia kappaleita toki.
Ystävällisin terveisin
Oxford English Dictionary sanoo seuraavaa (s.v. Stonehenge):
The name is a compound of stone and an element of uncertain origin, probably related to hang. It is often taken to be a reflex of Old English hengen (a derivative of the base of hang, probably pronounced with affricate /dʒ/), which denotes various instruments of torture (to which the sufferer is attached); in the context of Stonehenge, this may have referred to a gallows, since some of the stone settings resemble an early medieval gallows (there is also some evidence that Stonehenge may have been used as a place of execution at that period). Alternatively, it has been suggested that the second element reflects a (related) unattested Old English form...
Kyseessä on Jarkko Laineen runo Monesta vaietaan. Runo on kokoelmasta Nauta lentää (1987). Voit lukea runon myös teoksesta Jarkko Laine: Runot 1967-1987 (1987).
https://finna.fi/Record/vanamo.9520
https://finna.fi/Record/vanamo.12928
Seek-sovellus tunnisti lajin Korpikiitäjäiseksi. Linkki Seek esittelyyn
Salamakuviointia ei tosin kiitäjäisillä ole. Myöskään Ötökkätieto sivusto ei kuviota tunne. Linkki Ötökkätietoon
Liekö jotain tarttunut kuoriaiseen?
Kannattaa vielä ilmoittaa havainnosta Suomen lajitietokeskukseen. Linkki
Ainakin seuraavísta kirjoista voisi olla apua.
1.
Keinänen & Tahvanainen: Pohjolan jalot puut. Erikoispuiden mitta-, laatu- ja käsittelyopas. Kuopion käsi- ja taideteollisuusakatemia. Kuopio 1995. ISBN: 952-5018-04-0
2.
Metsälä, Harri: Puukirja. RAK. Helsinki 1997. ISBN: 952-9687-97-4
3.
Välitalo, Heikki: Sitä kuusta kuuleminen. Rakennusalan kustantajat. Helsinki 1999. ISBN: 951-664-023-0
Vinkiksi vielä, että tietokirjoissa itsessään on usein lopussa lähde- tai kirjallisuusluettelo, jonka avulla voi löytää lisää sopivia teoksia.
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa on joitakin tällaisia lehtiä. Niiden säilytysaika on 1-3 kuukautta, joten heinäkuun loppupuolen numeroita voisi vielä löytyä. Niiden etsiminen Helmet-tietokannasta (www.helmet.fi) on sikäli työlästä, että haku on tehtävä maittain. Kirjoita pääsivun vapaa sanahaku -ruutuun esim. sanomalehdet kiina. Tässä on tulos tästä hausta:
People's daily
China daily
Dajiyuan shibao
Toinen mahdollisuus on etsiä kirjastojen asiakastietokoneilla käytettävästä PressDisplay-tietokannasta. Sieltä löytyy hyvin monen maan lehtiä kokonaan luettavaksi, mutta myös niitä säilytetään siellä vain kolme kuukautta. Tietoa PressDisplaysta täältä:
http://www.lib.hel.fi/Page/f5dc7862-aba8-4f8b-84f4-16b13a316f98.aspx...
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
Yritin etsiä Vänön siika -ruokaohjetta kokoelmistamme ja internetistä, mutta valitettavasti tuloksetta. Saaristolaisruoasta löytyi useita teoksia, mutta useimmiten niissä ei eritelty mistä päin saaristoa reseptit ovat peräisin. Tässä lista Turun kaupunginkirjaston saaristolaisruokakirjoista, joista löytyy ainakin yksi siikaresepti.
Iniö köket : Traditionella skärgårdsrätter 1985
Modeen, Herdis: Mat och dryck i Åboland 1979
Saaristokulttuuri = Skärgårdskultur = Archipelago culture 2005
Anttila, Risto: Hailiserpaa ja tuhlipuuroa : Suomenlahden ulkosaarten ruokaperinnettä ja perinneruokia 2007
Koivusalo, Timo: Rysän päältä : siikahyvä ruokakirja 2005
Kolmonen, Petri: Maakuntien kalaruoat 1995
Tietoa Louis Sacharista ja hänen Paahde-romaanistaan löytyy teoksesta
Mervi Koski: Ulkomaisia nuortenkertojia 2. Paahteen arvostelun voi
lukea Onnimanni-lehden numerosta 4/2001.
Leena Landerista ja hänen tuotannostaan löytyy tietoa teoksesta Miten kirjani ovat syntyneet 4. Tummien perhosten kodin arvostelu on julkaistu
Kaltio-lehdessä 3/1992.
Vertailevaa tutkimusta Paahteesta ja Tummien perhosten kodista ei löydy.
Jos tarkoitat HelMet-kirjastokorttia, ohjeet sen hankkimiseen löytyvät helmet.fi-sivustolta linkistä Asiakkaana kirjastossa -> Kirjastokortti ja lainaaminen:
http://www.helmet.fi/fi-FI/Info/Asiakkaana_kirjastossa/Kirjastokortti_j…
Tervetuloa asiakkaaksi!
Kyseessä on Liken julkaisema teos Error - Mielen häiriöitä, johon tarinansa on kirjoittanut muiden ohella Milana Misic.
http://like.fi/kirjat/error/
http://bit.ly/2ukOIdD
Kuopion kaupunginkirjastosta löytyy ¡Canta, amigo! -paketti, joka sisältää nuottikirjan ja tupla-CD:n. Kokoelmassa on espanjan kielen opiskeluun soveltuvia lauluja, myös lastenlauluja. Nuottivihkossa yhteislauluun sopivat sovitukset sointumerkkeineen sekä laulukohtaiset espanjalais-suomalaiset sanastot. CD-äänitteillä kappaleista sekä laulu- että instrumentaaliversiot.
Lisäksi löytyy nuotti Barnvisor från hela världen, jossa on mukana viisi espanjankielistä lastenlaulua, sekä tekstit että nuotti.
Sirkka Törrösen kirjan ”Varsinais-Suomen tuberkuloosipiiri” (Varsinais-Suomen tuberkuloosipiirin kuntainliitto, 1983, sivu 9) mukaan Turun kunnallissairaala hoiti tuberkuloosipotilaita vuodesta 1892 nk. Fridolf-Paulinen osastolla. Täten potilastietoja voisi tiedustella Turun yliopistollisen keskussairaalan potilaskertomusarkistosta: http://www.vsshp.fi/fi/yhteystiedot/Sivut/arkistot.aspx
Potilastiedot ovat kuitenkin melko tiukasti salassa pidettäviä, ja lähiomaisillekin tietoja luovutetaan yleensä vain potilaan suostumuksella. Myös potilaan kuoleman jälkeen tiedot ovat suuressa määrin salassa pidettäviä. Lisätietoja ja lomakkeita löytyy Tyksin sivuilta: http://www.vsshp.fi/fi/potilaille-ja-laheisille/potilasasiakirjat/Sivut/default.aspx
Helmet-kirjastojen asiakas voi maksaa kertyneet maksut verkossa, mikäli kirjastokorttiin on liitetty tunnusluku. Alla on linkki verkkomaksamiseen.
https://www.helmet.fi/verkkomaksu/
https://www.helmet.fi/fi-FI/Verkkomaksaminen(115033)
Karjala-lehden sähköinen arkisto kattaa vuosikerrat 1940-2006, joten Elvi Paavolaisesta kertova artikkeli saattaisi löytyä sieltä. Sähköistä arkistoa ei pääse kuitenkaan tutkimaan, ellei ole lehden tilaaja. Jos lukuoikeutta ei ole, kannattaa tiedustella suoraan lehden toimituksesta, mistä numerosta artikkeli löytyy. Kun numero on tiedossa, lehteä voi pyytää kaukolainaksi lähimmän kirjaston kautta.
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
Sanomalehti Karjala (karjala-lehti.fi)
