Hei,
Leo Schaedewitzin kirjassa Suomen kansankirjastot (Kansanvalistusseura, 1903) mainitaan seuraavat Jääsken kunnan kirjastot: Ahvolan kylän kirjasto (perustettu 1895), Enson tehtaan kirjasto (1891), Hirslammen kylän kirjasto (1898), Konnun kulmakunnan kirjasto (1897), Kunnan kirjasto (1872), Kuurnanpohjan & Kärttälän kirjasto (1901), Laitilan kylän kirjasto (1898) ja Räikkölän kylän kirjasto (1898).
Kansanvalistus ja kirjastolehdessä 1928 mainitaan kuitenkin, että Jääskeen oli perustettu kirjasto jo vuonna 1846, jonka suora jatkoa tuo (oletettavasti edellä mainittu 1872 perustettu) kantakirjasto oli. Alussa kantakirjasto näyttäisi sijainneen 1870-luvulla pitäjäntuvalla.
Lisätietoa löytyy Jääsken kirja -teoksesta (Jääski-säätiö,...
Ensimmäisessä esimerkissä olette kolmasia serkkuja. Toisessa esimerkissä olette kyllä sukua toisillenne, mutta sukulaisuussuhteelle ei ole olemassa erityistä nimitystä.
”Emilielle” on varsin harvinainen etunimi, eikä sitä osoitteesta http://verkkopalvelu.vrk.fi/Nimipalvelu/default.asp?L=1 löytyvän nimipalvelun mukaan ole annettu kuin alle 10 suomalaiselle. Google-haun perusteella nimi ei näyttäisi olevan kovin yleinen muutenkaan. Ehkä juuri harvinaisuuden vuoksi siitä ei löydy mitään tietoa tutkimistani nimikirjoista.
Arvelisin, että nimellä saattaa olla yhteys etunimiin ”Emil” ja ”Emilia”, jotka ovat Kustaa Vilkunan teoksen ”Etunimet” (Otava, 2005) mukaan peräisin latinalaisesta sukunimestä ”Aemilius”. Osoitteesta http://www.behindthename.com/name/emil löytyvän Behind the Name -sivuston mukaan nimi juontuu latinan kielen sanasta ”aemulus” (’kilpailija’). Tämä on kuitenkin vain arvelu, sillä tämän...
Tarkoitat varmaan animismia eli luonnonpalvontaa. Siitä ei näytä löytyvän kovin hyvin tietoa suomeksi. Tässä muutama kirjallisuusvinkki:
Maan energiat [Helsinki] Lademann [1993] Sarja: (Mystiikan maailma)
Raahen kaupunginkirjastossa on tällä hetkellä paikalla, meillä ei sitä ole.
Nevill Drury: Samanismi, Otava (1993)
Sigmund Freud: Toteemi ja tabu, Love kirjat (1989)
T. I. Itkonen: Suomen lappalaiset osa 2, WSOY (1984 2.p.)kerrotaan saamelaisten luonnonpalvonnasta mm. seidoista.
Kaunokirjallisuutta:
Veikko Haakana: Seita lähtee liikkeelle, Karisto (2000)
Sue Harrison: Jokien laulu, WSOY (1999)
Sue Harrison: Tuulten viesti, WSOY (2000)
Etsin myös netistä hakusanoilla animismi ja luonnonpalvonta, mutta ei tullut kovin hyviä linkkejä, tässä...
Turun kaupunginkirjastossa ei valitettavasti toistaiseksi ole digitointipalvelua tarjolla. Digitointipalvelu on vielä suunnitteluvaiheessa ja siitä tullaan tiedottamaan heti kun se vain tulee ajankohtaiseksi.
Voit saada elokuvan kaukolainana, koska sitä ei ole omassa kirjastossasi eikä nähtävästi muissakaan Kyyti-kirjastoissa. Voit tehdä siitä kaukolainatilauksen osoitteessa http://www.kyyti.fi/lomakkeet/kaukolainalomake. Lisätietoa kaukolainauksesta voit katsoa osoitteesta http://www.kyyti.fi/palvelut/kaukolainaus.
Kysymäsi L. David Mechin kirja on Mechin kotisivujen mukaan julkaistu vuonna 1970 ja sen uusintapainos on vuodelta 1981. Tästä kirjasta ei lähteidemme mukaan ole otettu muita uusintapainoksia.
Mech on kirjoittanut useita muitakin susiaiheisia kirjoja, ainakin nämä: The Wolves of Isle Royale (1966, uusintapainos 2002), The Arctic Wolf: Living With the Pack (1988), The Way of the Wolf (1991), Wolves of the High Arctic (1992), The Arctic Wolf: Ten Years With the Pack (1997), The Wolves of Denali (1998), The Wolves of Minnesota: Howl in the Heartland (2000) ja Wolves: Behavior, Ecology, and Conservation (2003).
Sivuston mukaan molemmissa The Arctic Wolf -nimisissä kirjoissa on sama teksti, mutta eri kuvia.
http://www.davemech.org/books.html...
Voisikohan kyseessä olla tv-sarja Sindakus? Se on tosin valmistunut jo vuonna 1980, mutta ainakin Ruotsin televisiossa sitä on esitetty uusintana myöhemminkin, ja dvd-julkaisu on ilmestynyt vuonna 2009.
Sindakus IMDB-tietokannassa: https://www.imdb.com/title/tt0080275/
Wikipediassa: https://sv.wikipedia.org/wiki/Sinkadus_(TV-serie)
Toinen kultaa käsittelevä ruotsalainen tv-sarja on Guld! vuodelta 1988.
Wikipedia: https://sv.wikipedia.org/wiki/Guld!
Kyseistä kirjaa on ainakin Hollolan ja Lahden kirjastojen kokoelmissa.
Kaukolainatilaus ei onnistu suoraan tätä kautta, mutta voitte jättää halutessanne kirjasta kaukolainatilauksen verkossa olevan Espoon kaupunginkirjaston kaukolainatilauslomakkeen kautta:
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/asiakkaat.htm
Kaukolainapyynnön voi myös jättää asioidessaan jossain Espoon kirjastossa täyttämällä kaukolainapyyntölomakkeen. Puhelimessa kaukolainapyyntöjä ei oteta vastaan.
Suomesta tai Pohjoismaista tilatun kaukolainatilauksen hinta on 4.- €/tilaus.
Lisätietoa kaukolainoista: http://www.espoo.fi/default.asp?path=1;28;11866;17273;17316
Suoranaisesti yo-kuunteluun valmentavia kielikursseja ei valitettavasti löydy. Seuraavasta kielikurssista voisi olla apua, on lainassa ja eräpv. 9.12:
Italiaa: kehitä kuullunymmärtämistäsi ja puhetaitoasi
Anders-webbkirjastosta, (http://webkirjasto.kpnet.fi ) voit tarkistaa mitä Kokkolan kirjastossa on. Hae esim. asiasana-näytöllä: käytä asiasanaa "italian kieli" ja rajaa yksiköksi KOKKOLA.
Kirjailija Leena Krohnista löytyy paljonkin tietoa.
Kirjallisuutta:
Kotimaisia nykykertojia 3/ toimittanut Kari-Otso Nevaluoma
Muodotonta menoa: kirjoituksia nykykirjallisuudesta / toimittanut Mervi Kantokorpi
Miten kirjani ovat syntyneet 3/ toimittanut Ritva Haavikko
Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita
Suomalaisia lasten- ja nuortenkirjailijoita 4/ toimittaneet Vuokko Blinikka, Kai Vaijärvi
Internetläheitä:
https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175913053278
http://www.kaapeli.fi/krohn/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Leena_Krohn
http://www.teos.fi/kirjailijat/leena-krohn.html
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2007/09/11/leena-krohn-fiktion-ja-faktan-…
Meiltä löytyy tuolta ajalta mikrofilmattuna mm. Helsingin Sanomat sekä Satakunta. Lehdet ovat luettavissa pääkirjaston toisessa kerroksessa lehti- ja musiikkiosastolla. Mikrofilmatuista lehdistä voi ottaa kopioita; kopion hinta on 50 senttiä itse otettuna, palvelukopion hinta on 2 euroa.
Syksyn päivät runo on julkaistu alunperin Edith Södergranin Dikter -teoksessa vuodelta 1916. Sen nimi on Höstens dagar. Höstens dagar on myös kokoelmassa Dikter vuodelta 1940. Lahden kirjaston julkaisema Linkki maailman runouteen sisältää käännösrunojen alkuperäisnimiä ja tietoja siitä, mistä runot teoksista runot löytyvät käännöksinä ja alkuperäiskielellä, http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/ .
Erilaisia kirja-arvosteluja on kerätty Makupalat.fi-hakemistoon ja ne löytyvät osoitteesta:
https://www.makupalat.fi/fi/k/all/hae/?f%5B0%5D=field_asiasanat%3A66720
Fintafficin sivuilla löytyy tietoa Suomen liikennetilanteesta.Sieltä löytyy tietoa ajokelistä sekä erilaisia liikennetiedotteita. Linkki sivustolleSivuilta löytynevät ainakin liikenteen ongelmatilanteiden tiedotteet.Tarkempaa tietoa erikoiskuljetuksista en löytänyt.
Pääkaupunkiseudun yleisistä kirjastoista ei näytä juuri löytyvän teoksia aiheestasi. Ainoa kirja ,joka edes sivuaa aihettasi on Kosunen, Elise: Teini-ikäisten raskaudet ja ehkäisy, Stakes, Helsinki, 1993.
Helsingin yliopiston kirjastosta löytyy seuraavia teoksia: Mäkelä, Minna: Nuori äiti : sosiaaliset verkostot teiniäidin elämänkaarella, Helsinki Helsingin yliopisto 1994 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto)// Vikström, Gun Tonårsmödrar och socialt stöd : en jämförelse mellan tonårsmödrar och äldre mödrar, Helsinki : Helsingin yliopisto, 1997 (Valtiotieteellisen tiedekunnan kirjasto).
Aleksi-tietokannasta löytyy seuraavat artikkeliviitteet: Ikonen, Mari: Tyttö, joka tahtoi äidiksi, Kaks' plus, 1999, n:o 12, s. 92-95// Solttila,...
Kyseessä on kansanlaulu nimeltä Martin Vappu. Laulun kolmaessa säkeistössä on kysyjän mainitsema kohta. Sen viimeinen rivi kuuluu "...vaan täytyy jalan kävellä".
https://jyx.jyu.fi/handle/123456789/29768
Sanat löytyvät ainakin seuraavista julkaisuista:
Tanhuvakan sävelmistö (2012)
Lauluvakka (1991)
Äidin enon lapsi on äidin serkku, joten on luontevaa sanoa 'äidin serkun lapsi'.
https://www.kirjastot.fi/kysy/mina-olen-miettinyt-mita-nimitysta?language_content_entity=fi,
Jyväskylän kirjastoista voit lainata kausikortteja. Suora linkki kokoelmissa oleviin kausikortteihin: kausikortit | Hakutulokset | Keski-Finna Kausikorttien tietueessa (avaa kausikortin linkki hakunäkymästä) Huomautukset-osiossa näkyy lisätietoa ja mihin lippu antaa pääsyn. Muista tutustua etukäteen kausikorttien käyttösääntöihin! Kausikortteja ei voi varata ennakkoon eikä kausikortin lainaa voi uusia.
Kyseessä lienee Pablo Nerudan runo, joka alkaa "Minä rakastan sinua tässä". Runo on 18. runo kokoelmasta Veinte poemas de amor y una canción desesperada ja sen on suomentanut Matti Rossi.Runo sisältyy mm. teoksiin Näin ihminen vastaa, valikoima espanjankielisen Amerikan runoutta (1964) ja Yhdeksän sarjaa lyriikkaa, (1968).
