Valitettavasti tämän runon alkuperää ei ole onnistuttu luotettavasti selvittämään. Ilmaus muistuttaa sanontaa ”Ei vanhuus tule yksin”, jota on käytetty monissa yhteyksissä, ja tätä muotoilua on todennäköisesti muokattu ja kierrätetty eri teksteissä.
Combat Aircraft -lehteä en löytänyt kirjastojemme rekistereistä. Maanpuolustuskorkeakoulun kirjastoon (os. Maurinkatu 1, auki ma-pe 8.30-16) tulee ilmailualan lehtiä, mutta ei kysymääsi julkaisua. Kaukopalvelun kautta voit tilata lehden. Kaukopalvelun sähköpostiosoite on kaukopalvelu@hel.fi. Kirjastojen aineistot löytyvät kirjastot.fi -portaalista.
Lukihäiriöstä löytyy paljonkin aineistoa. Voitte hakea PIKI-verkkokirjastosta, osoitteesta http://kirjasto.tampere.fi:8000/ vasemman reunan linkistä HAKU. Asiasanalla lukihäiriöt saa tulokseksi peräti 91 teosta (kirjoja, videoita, cd-rom-levyjä). Jos yhdistää asiasanat: lukihäiriöt ja lapset (tekijä-tai nimeke-kentän voi vaihtaa asiasana-kentäksi), tuloksena on 34 teosta. Näiden aineistojen saatavuutta voi tarkastella samalta sivulta.
Paloheimo-tutkimuksen ja hänen teostensa analyysin kulmakiviä on perinteisesti ollut ajatus kirjailijan tuotannon ilmentämästä dualismista: usko - epäusko, Jumala - Saatana, hengellinen - maallinen, kristillinen - pakanallinen.
Pan kuuntelee virttä -runon pakanallisen Pan-hahmon virren soitto on tavallisesti luettu tätä taustaa vasten kuvauksena näiden toisilleen vastakkaisten maailmojen vääjäämättömästä erillisyydestä. Pan tahtoisi uskoa, vaan ei yksinkertaisesti voi: "Mitä ristin tiestä vois ymmärtää mies, jolla on toinen taakka." Hän pohtii turhaan, miten pääsisi osalliseksi syntien anteeksiannosta: "-- kurja Pan koki ratkaista arvoitusta, miten ristinkuolema vapahtais hänet myös tästä harhailusta." Tulkinta Panista syntisen...
Valitettavasti joudun tuottamaan sinulle pettymyksen. Kävin läpi kaikki
internetissä olevat kirjastojen aineistotietokannat enkä löytänyt.
Vielä yritin etsiä kyseistä levyä meidän kirjastoammattilaisten sähköpostilistalta,
jotta sellaisetkin olisivat voineet ilmoittaa, joilla ei vielä ole
tietokantaa netissä.
Kaikesta huolimatta : hyvää kesää ja toivottavasti löydät levyn jostain
Aiheesta kertovat esim. seuraavat teokset:
Ang, Tom: Digivideo - kuvaajan käsikirja (Kustannus-Mäkelä 2006)
Jones, Frederic H.: Digivideoijan käsikirja (IT-press, 2003)
Välikylä, Jaakko: Digivideokoulu (Docendo 2005)
Lisää aiheeseen liittyvää kirjallisuutta voitte hakea verkkokirjastomme kautta, osoitteessa http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2, laittamalla hakulomakkeelle asiasanoiksi "digitaalitekniikka" ja "videokuvaus".
Heartbeatista covereita ovat tehneet useat - niistä Lahden kaupunginkirjastosta löytyvät nyt Hank Marvinin, Humble Pien, Cilla Blackin ja Hermans Hermitsin versiot. Suomeksi kappaleen on levyttänyt Sami Keskitalo viime vuonna ilmestyneellä Tahdon lauleskella -levyllä, joka nyt on lainassa. Valitettavasti täydellisiä tietoja kaikista kappaleen esittäneistä en pysty antamaan, koska populaarimusiikin sävellyksistä ei kirjastojen tietokannoista löydy säveltäjien ja sanoittajien nimiä kuin poikkeustapauksissa ja saman nimisiä kappaleita on muitakin, joista osan paikalla olleista pystyin karsimaan joukosta pois vain kuuntelemalla levyjä. Wikipediassa on lisää tietoa kyseisen kappaleen cover-versioista http://en.wikipedia.org/wiki/Heartbeat_%...
Missään ei ole määritelty että arkunkantajan pitäisi olla mies. Asia on omaisten päätettävissä. Nettipalstoilla kysytään silloin tällöin seurakunnilta voiko nainen kantaa arkkua hautajaisissa, ks. esim. http://www.rauhantervehdys.fi/cgi-bin/linnea.pl?document=00011294
Runo on julkaistu ilman nimeä ainakin Karjalaisen Odota minua, elämä –kirjassa (Kirjapaja, 1996, ISBN 951-625-366-0) sivulla 47. (Tiedon lähetti Forssan kirjasto.)
Kyseessä on luultavasti Louis Mallen ohjaama ranskalais-italialainen Viva Maria! vuodelta 1965. Ainakin käyrät kiväärit ja kyyhkyspommittajat esiintyvät tässä ja tapahtumapaikka on jossain Väli-Amerikassa.
https://en.wikipedia.org/wiki/Viva_Maria!
https://www.imdb.com/title/tt0059956/plotsummary?ref_=tt_ov_pl
Tarkoittanet Kallion kirjaston Satukallio-tietokantaa, jota ei valitettavasti enää netistä löydy.
Satuja voit etsiä esimerkiksi Lastenkirjallisuusinstituutin Onnet-tietokannasta, jonka linkki on osoitteessa https://lastenkirjainstituutti.fi/kirjasto/onnet-tietokanta.
Hakukenttään voit kirjoittaa haluamasi hakusanat, esim. kissa-aiheisia satuja löysin yksinkertaisesti hakusanoilla sadut ja kissat.
Kannattaa kokeilla myös Kirjasampoa osoitteessa https://www.kirjasampo.fi/.
Lisäksi Helmet-verkkokirjastosta voit etsiä samaan tapaan satuja ja myös varata niitä. Helmet-haku on osoitteessa https://www.helmet.fi/fi-FI.
Taipaleen Taimi sisältyy nuottijulkaisuun Reino Markkula: Sävelmiä (1985, 1995). Julkaisu kuuluu joidenkin Suomen kirjastojen kokoelmiin, joten voit tilata sen kaukolainana omaan lähikirjastoosi, jossa sitä ei näytä olevan lainattavissa.
https://finna.fi/Record/kuopio.125621
Bestseller-aineistoa ei ole mahdollista uusia, eikä laina-aikaa pidentää. Kun palautatte kirjan kirjastoon, voitte kertoa henkilökunnalle tilanteesta, jolloin mahdollisesti kertyneet maksut voidaan poistaa. Kirjastoon on mahdollista olla suoraan yhteydessä, ja yhteystiedot löytyvät Helmet.fi-sivustolta https://www.helmet.fi/fi-FI Voitte myös kysyä, jos joku voisi palauttaa kirjan kirjastoon puolestanne.
Valitettavasti kukaan vastaajistamme ei tunnistanut kirjaa. Myöskään tietokantahauista ei ollut apua. Tunnistaisiko joku kysymyksen lukijoista kirjan? Tiedon voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Emme valitettavasti tunnistaneet etsimääsi kirjaa. Muistaisiko joku kysymyksen lukijoista sen? Tietoja kirjasta voi kirjoittaa kommenttina tämän vastauksen perään.
Hei!Suosittelen tutustumaan tähän Jouni Korkiasaaren oppaaseen Sukututkija siirtolaisten jäljillä https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2025061367816 Oppaassa on useita linkkejä eri tietokantoihin, joista voi yrittää löytää tietoa siirtolaiseksi lähteneistä ihmisistä. Osa tietokannoista on käytettävissä vapaasti, osa vaatii kirjautumista ja osa on maksullisia. Oppaassa kerrotaan myös, miten ihmisen nimi saattoi muuttua matkan varrella ja kerrotaan, miksi ihmisestä ei välttämättä löydy mitään tietoja.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen yhteisestä Helmet-aineistotietokannasta löytyy runsaasti kirjallisuutta burn outista l. uupumuksesta vuosilta 1996-2006, muun muassa seuraavat teokset:
-Vartiovaara, Ilkka: Burnoutista jaksamiseen: aika itkeä, aika iloita, Otava, 1996
- Koivisto, Kari: Tunnista ja torju työuupumus, Yrityskirjat, 2001
- Työssä jatkaminen ja työssä jatkamisen tukeminen kunta-alalla : Kuntatyö 2010 -tutkimus / Pauli Forma, Janne Väänänen (toim.), Kuntien eläkevakuutus, 2004
- Kalimo, Raija: Työuupumus Suomen työikäisellä, Työterveyslaitos, 1997
- Merikallio, Annukka: Unohtuiko inhimillisyys :ehkäise uupumus, Kauppakaari, 2001
- Voiman lähteet : työn voimavarojen abc / Jari Hakanen .. [et al.], Työterveyslaitos, 1999...
Helppolukuisessa Kirjava kukko -sarjassa ilmestynyt Kaislatien kaveri (julkaistu vuonna 1997) kertoo Jussista, joka ei ole löytänyt uudelta asuinalueelta yhtään kaveria. Jussi laittaa "ystävänhakuilmoituksen" pullopostina kotijoen virran vietäväksi. Sisarukset Tuukka ja Terhi löytävät viestin ja lähtevät etsimään Jussia. Lyhyeen matkaan mahtuu monia sattumuksia ja omalaatuisten tyyppien tapaamisia. Loppuratkaisu on paras mahdollinen: lapset löytävät toisensa ja saavat vatsansa täyteen lettuja.
Matti Rossin suomennos menee näin:
tämä kuninkaiden valtaistuin,
hallitseva saari,kuninkuuden tyyssija,
Marsin tanner, toinen Eden, puoliparatiisi,
tämä linnoitus,luonnon rakentama
tarttuvia paheita ja sotaa vastaan,
tämä onnellisten asuinpaikka,
pienoismaailma, jalokivi, upotettu
hopeiseen mereen, joka linnan muurien
tai vallihaudan tavoin torjuu köyhempien
maiden kateuden; tämä siunattu puutarha,
laidun, valtakunta, äiti, tämä meidän
Enlantimme
Jussi-Pekka Toivosesta löytyy tietoja Heitä luetaan -kirjasta (Kustannus-Mäkelä, 1990). Hänen ensimmäinen kirjansa julkaistiin Kontakti-sarjassa (Kauppiaitten Kustannus, 1970), jolloin J-P Toivonen oli vasta 11-vuotias. Kontakti-sarjassa ilmestyi myöhemmin useita hänen kirjojaan. Ne herättivät silloin suurta huomiota. Turun kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosastolla on siltä ajalta Pirkka-lehdestä ja Turkulaisesta koottuja lehtileikkeitä.
