Tässä listattuna väitöskirjoja, jotka käsittelevät J. V. Snellmania:Lauri Kallio: J.V. Snellmans Philosophie der Persönlichkeit https://finna.fi/Record/helka.9930632073506253?sid=5166352553Eero Ojanen: Henki ja sivistys : paikallisuuden näkökulma J.V. Snellmanin ajattelussa Saima-lehden 1844-1846 Kuopiota käsittelevän aineiston valossa https://finna.fi/Record/helka.9930202303506253?sid=5166352553Heli Rantala: Sivistyksestä sivilisaatioon : kulttuurikäsitys J. V. Snellmanin historiallisessa ajattelussa https://finna.fi/Record/uef.9911338103705966?sid=5166352553Matti Virtanen: Fennomanian perilliset : poliittiset traditiot ja sukupolvien dynamiikka https://finna.fi/Record/anders.990859?sid=5166352553Heikki Lehmusto: Juhana Vilhelm Snellman...
Et kerro mihin tarkoitukseen tietoa tarvitset, joten tässä vain muutamien Italiaa esittelevien yleisteosten nimiä. Maailma tänään, Maailma nyt ja Maailmantieto -sarjojen kirjoissa on hyviä lyhyitä eri maiden esittelyitä. Suppea katsaus Italian historiaan löytyy esim. Risto Karin kirjoittamasta kirjasta nimeltä Historian ABC : kaikkien aikojen valtiot 2. Lisäksi kirjastossa on runsaasti Italiaa käsitteleviä matkaoppaita, taidekirjoja, romaaneja, matkailuvideoita, elokuvia, italian kielen kielikursseja, Italian historiaa (esim. antiikin Roomaa) käsitteleviä teoksia jne. Voit selata kirjoja ja muutakin Italiasta löytyvää aineistoa kirjaston aineistotietokannasta http://nettikirjasto.lahti.fi. Valitse tarkennettu haku ja kirjoita asiasanat-...
Kannattaa tutustua ainakin seuraaviin teoksiin:
Serkkola, Ari: Somalia: taival suvun ja valtion varjossa. Sosiaali- ja terveysministeriö 1992,
Alitolppa-Niitamo, Anne: Somalipakolaiset Helsingissä. Sosiaali- ja terveysministeriö 1994
(jonkin verran asiaa klaanijärjestelmästä),
Aallas, Esa: Somalishokki. Suomen pakolaisapu 1991 (sivuilla 54-57 on lyhyesti kerrottu somalien
perinteisistä tavoista)
Teoksesta: Islamin porteilla. KY 1992 löytyy tietoja islamilaisesta kulttuurista yleensä.
Fennican Suomen kansallisbibliografian hakupalvelun mukaan Häyren: Ainekirjoituskuvia on julkaistu 1912. Siihen kuuluu 2 arkkia ja 24 kuvaa https://www.finna.fi/Record/jykdok.637901 .Julkaisu on katsottavissa Jyväskylän yliopiston kirjastossa lukusalissa. Turun yliopiston ja Kansalliskirjaston tiedoissa tiedot myös näkyvät, mutta todennäköisesti niissäkin se on katsottavissa ainoastaan paikan päällä.Kansalliskirjaston digitoimassa aineitossa on maininta Ainekirjoituskuvista https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/940359?page=35&term… .
Meidän sivuille osoitteeseen http://www.seinajoki.fi/kirjasto/suomioppi.html on koottu linkkejä verkossa vapaasti käytössä oleviin oppimateriaaleihin. Sivu liittyy Suomioppi-hankkeeseen. Suomioppi on suomen kielen opiskeluun tarkoitettu palvelu. Suomen kieltä voi tulla opiskelemaan kirjastoon tietokoneen avulla. Seinäjoen pääkirjastossa ja Nurmon kirjastossa on asiakkaiden käytössä tietokoneet, joilla voi käyttää erilaisia tietokoneohjelmia ja internetissä olevia ilmaisia suomen kielen kursseja.
Pirjakanmaan seudulla Candy Candy -kasetteja on Piki-verkkokirjaston mukaan Urjalkan, Viialan ja Kangasalan kunnankirjastoissa.
Ks.
http://kirjasto.tampere.fi/Piki?formid=find2
Jos ette itse pääse näissä käymään, niin kysykää niitä paikallisen kirjaston kautta kaukolainaan.
Vainiopakko on ruotsiksi tegtvång (= nödvändighet el. skyldighet att vid tegskiftet i en by samtidigt utföra odlingsåtgärder).
Lähde: Liisa Mali, Maatalouden sanakirja = Lantbrukets ordbok = Landwirtschftliches Wörterbuch = Agricultural dictionary, 1958.
Helsingin Sanomista käytössämme on Aikakone-palvelu, josta löysin helmikuulta pari pienehköä juttua. Kuvakaappaukset näistä liitteenä.
Lisää lehtiä löytyy selattaviksi Kansalliskirjastosta, jossa on mikrofilmattuina Suomen sanomalehdet 90-luvulta.
Eduskunnan kirjastosta, Espoon kaupungin arkistosta tai Lehtikuvasta ei löytynyt aineistoa tähän konferenssiin liittyen.
Albert Magnolin ohjaamasta Purple Rain -elokuvasta (1984) tehty DVD-tallenne näyttäisi kuuluvan kahden Suomen kirjaston kokoelmiin (Kuopion ja Rovaniemen kaupunginkirjastot). Voit tehdä tallenteesta kaukolainapyynnön oman kirjastosi kautta.
https://finna.fi/Record/kuopio.1471673
https://finna.fi/Record/lapinkirjasto.1820999
https://www.imdb.com/title/tt0087957/
Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa (www.helmet.fi) on vain pari moottorikelkkojen korjausopasta, ja ne eivät ole kysymäsi mallin oppaita. Myöskään muualta maasta ei kirjastoista kysymääsi opasta näytä löytyvän.
Porin kaupunginkirjaston kokoelmista voi hakea Tikkasta koskevaa kirjallisuutta Riimi-aineistorekisteristä osoitteessa http://kirjasto.pori.fi/riimi/zgate.dll?
Valitse pudotusvalikosta hakutermiksi Asiasana, joka on tässä tapauksessa Tikkanen, Märta. Saat tulokseksi viisi kirjaa mm. Kotimaisia nykykertojia 2 sekä Tarkka, Pekka: Suomalaisia nykykirjailijoita. Lisäksi kirjastossa on lehtileikekokoelma, josta löytyy tietoa Tikkasesta mm. kirja-arvosteluja.
Netistä löytyy erinomainen Sanojen aika -kirjailijatietokanta osoitteessa http://kirjailijat.kirjastot.fi:9673/kivi/frames?lang=fi&authorid=281 , josta löytyy kirjailijoiden henkilötietoja, tuotantoa sekä lähdeaineistoa.
Tikkasen kustantajan Tammen sivuilla http://www.tammi.net/asp/...
Ruohokasvit säilyvät jonkin aikaa vihreinä lumen alla, koska lumi suojaa kasveja kylmyydeltä. Kuinka pitkään kasvi säilyy lumen alla vihreänä, liittyy sen talvehtimisominaisuuksiin sekä siihen miten pitkään lumipeite estää kasvin saamasta tarpeeksi valoa yhteyttämiseen. https://www.ahonalku.fi/Heinat,sarat.Lajikuvaukset.htm, https://yle.fi/uutiset/3-7022672
Tutkija Timo Saarinen kertoi Suomen luonnon haastattelussa 2016, että talvehtivat kasvit jaotellaan ilmitalvehtijoihin, matalatalvehtijoihin, puolipiilijöihin, piilotalvehtijoihin, vesitalvehtijoihin ja siementalvehtijoihin. "Ainavihantia ilmitalvehtijoita, joiden silmut sijaitsevat lumen pinnan yläpuolella, ovat esimerkiksi havupuut; kuusi, mänty ja kataja....
Internetin hakemistoista en löytänyt Lemlundia. (Geneat, Ancestry ja FamilySearch)
Voisiko nimi olla Lemland? Silloin mm. FamilySearch ehdottaa lähtömaaksi Ruotsia. https://www.familysearch.org/en/surname?surname=Lemland
Apua sukunimien jäljityksessä voisi olla myös suomalaisista sukunimikirjoista esim.
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto = Atlas of Finnish surnames tai Pirjo Mikkonen, Sirkka Paikkala: Sukunimet.
Pääsykoetta tuntematta on mahdotonta ottaa kantaa siihen, mitkä teokset ja lähteet olisivat hyödyllisiä juuri sen kannalta. Tässä kuitenkin joitakin tuoreita alan teoksia:
Kangas, Jonna: Voimauttava varhaiskasvatus (Otava, 2021)
Karjalainen, Mervi: Kasvatus- ja ohjausalan käsikirja (Sanoma Pro, 2020)
Ranta, Samuli: Kasvun juuret : miten tuen lapsen oppimista ja hyvinvointia? (PS-kustannus, 2021)
Sarén, Sirpa: Tulevaisuustaidot varhaiskasvatuksessa (Otava, 2021)
Tietoa varhaiskasvatuksesta Opetushallituksen kotisivuilla: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/varhaiskasvatus sekä Opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilla: https://okm.fi/varhaiskasvatus.
Kulttuurilinnulla tarkoitetaan sellaista lintulajia, joka viihtyy ihmisasutuksen eli ns. ihmiskulttuurin keskellä. Kulttuurilajeihin kuuluvat eläimet voivat olla täysin sopeutuneita kaupunkiympäristöön, mutta osa niistä elää myös luonnossa. Esimerkkejä kulttuurilinnuista ovat vaikkapa juuri tikli, tervapääsky, fasaani ja kesykyyhky eli tuttavallisemmin pulu. Kulttuurilajeiksi kutsutaan siis sellaisia eläin- ja muita eliölajeja, jotka ovat sopeutuneet kaupunkielämään. Toinen nimi kulttuurilajille on synantrooppi, joka on kaupunkiekologian keskeisiä käsitteitä. Lähteitä: Kaupunkiekologia – WikipediaKuopiolaista rakentajaa piinaavat varikset ovat arvoitus myös asiantuntijalle – ”Linnut tekevät asioita myös huvikseen” | Kotimaa...
Työajasta löytyy säännöksiä työaikalaista (Säädöskok. 605/1996). Sen 3 luvun 15 §:ssä säädetään lyhennetystä työajasta.
Työsopimuslain (Säädöskok. 55/2001) 4 luvun 4 ja 5 ssä säädetään osittaisesta hoitovapaasta.
Lakien soveltuvuutta tähän kysymykseen emme lähde tulkitsemaan.
Myös työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä lyhennetystä työajasta.
Voi myös kääntyä oman ammattiyhdistyksen puoleen.
Kaikissa Naxos Video Libraryn videoissa ei ole tekstityksiä. Jos tekstityksiä ei ole, niin subtitles-alasvetovalikossa on vain (None). Joissain opetusvideoissa tekstitys tulee esiin vain kun asiaa halutaan erikseen korostaa.
Kokeile saatko tekstityksen toimimaan esimerkiksi Rautavaaran Aleksis Kivi -oopperassa. Mikäli et, ota yhteyttä ja kerro tarkemmin tekniikasta, jota käytät - selaimen tiedot, käyttöjärjestelmä, laite.
