Josephine Tey, oikealta nimeltään Elizabeth Mackintosh, 1897-1952,
kirjoitti myös nimellä Gordon Daviot. Hän kirjoitti useita salapoliisi-
romaaneja, näytelmiä ja muuta. Tietoa kirjailijasta löytyy teoksesta
Twentieth-century crime and mystery writers. 2nd ed. s. 838-839 ;
The New encyclopaedia Britannica 11, s. 665 ; Ekholm, 100 parasta
dekkaria, s. 128 ; mm. Kirjallisuusarvosteluja 4/85, s. 522.
Verkosta löytyy tietoa,
http://www.josephinetey.net/
https://www.fantasticfiction.com/t/josephine-tey/
https://en.wikipedia.org/wiki/Josephine_Tey
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista ei löydy Josef Manuelia käsittelevää kirjaa. Artikkelitietoja keramiikkataiteilija Josef Manueliin löytyy mm. seuraavista lähteistä: aikakauslehti Muoto (1994, 3; s. 42-43), TS Extra (11.2.1995, s. 6-7).
Lisäksi Turun Sanomien verkkolehdessä on kolme viittausta Josef Manueliin http://arkisto.turunsanomat.fi/?ts=3,0:0:0:0,0:0:0:0:0,0,1:0:0:0:0:0:
Yhdessä artikkelissa mainitaan Josefin Manuelin toiminnasta graafikkona http://www.turunsanomat.fi/kulttuuri/?ts=1,3:1005:0:0,4:5:0:1:2002-12-1…:
Hei!
Runo on Vilho Rantasen kirjoittama: "Ihmisen tie". Runoteos , josta runo ainakin löytyy on nimeltään " Runot" vuodelta 1958. Kyseinen runokirja on saatavilla Pasilan kirjavarastosta.
Tällaista sääntöä ei ole. Toisin sanoen asiakas ei voi vaatia mihinkään sääntöön vedoten, että näin tulisi toimia. Kirjaston henkilökunnalla on kuitenkin harkintaoikeus pienten maksujen osalta. Jos asiakkaalla on mielestään pätevä syy saada varauksensa ilman varausmaksua, pyyntö kannattaa esittää virkailijalle. Harkintansa mukaisesti hän voi siihen suostua.
Kirjastoissa on useita Kirsti Koivulan sketsikirjoja: Hulvatonta hupailua, Hyvät hykkyrät, Iloista irrottelua, Naurun nälkään, Pirtin puolelle. Kysy kirjastonhoitajalta –arkistosta haku http://www2.kirjastot.fi/fi-FI/kysy/arkisto/ ei pitäisi vaatia mitään käyttäjätunnuksia. Millähän sivulla mahdoitte käydä?
Kovin montaa erityisherkkyyttä eli sensitiivisyyttä käsittelevää teosta ei suomeksi ole, mutta ainakin seuraavat teokset käsittelevät tätä aihetta.
Satri, Janna: Sisäinen lepatus : herkän ihmisen tietokirja (Basam books, 2014)
Mattila, Juhani: Herkkyys ja sosiaaliset pelot (Kirjapaja, 2014)
Elaine N. Aronilta on ilmestynyt suomeksi toinenkin teos, Erityisherkkä ihminen ja parisuhde (suom. Kirsimarja Tielinen, Nemo, 2014)
Englanniksi HelMet-kirjastojen kokoelmista löytyy aiheesta myös Sharon Hellerin kirjoittama teos Too loud, too bright, too fast, too tight : what to do if you are sensory defensive in an over-stimulating world (2008).
http://www.helmet.fi/fi-FI
https://finna.fi
Jos olette molemmat yli 15-vuotiaita, niin samassa osoitteessa asuminen ei ole esteenä, vaikka toisen henkilön lainausoikeudet olisi evätty. Kirjastokortti on henkilökohtainen ja voit hankkia itsellesi oman kortin, kun esität kirjaston hyväksymän henkilötodistuksen ja sinulla on voimassaoleva osoite Suomessa.
Jos olet alle 15-vuotias, niin tarvitset täysi-ikäisen vastuuhenkilön, että voit hankkia kirjastokortin. Vastuuhenkilöllä on oltava lainausoikeus voimassa, että voisit saada kirjastokortin. Siinä tapauksessa samassa osoitteessa asuvan vastuuhenkilön lainauskielto estää sinua saamasta omaa kirjastokorttia.
Hypnoosi-Hemppa on yksi Veikko Savolaisen eli nimimerkki Joonaksen lastenkirjan Lepsu ja komittari (Sanoma, 1957) henkilöistä. Lepsu on kirjan päähenkilön, professori Hamelin koira. Komittari on professorin keksimä koomillisia ilmiöitä havaitseva mittari. Muita kirjan henkilöitä ovat esimerkiksi Nyyrikki Nurinkurinen, Aivastava Aapeli ja Riutuva Rusto.
Professori Hameli ja Lepsu esiintyivät ensimmäisen kerran Savolaisen Helsingin Sanomiin piirtämän Joonas-sarjakuvan "pilaversiossa", jota hän alkoi tehdä vastalauseena sille, ettei toimitusjohtaja Eljas Erkko suostunut hänen palkankorotuspyyntöönsä. Joonaksen tarina Helsingin Sanomissa päättyi tähän palkkajupakkaan. Sanoma Oy kuitenkin kustansi Lepsun ja komittarin - "Kumma kyllä",...
Kollega ehdotti kuunnelmaa nimeltä Kuka on Sylvia, jonka on kirjoittanut Stephen Dunstone. Yleisradio on julkaissut sen vuonna 1986. Kuunnelmateksti löytyy Jyväskylän yliopiston kokoelmakeskuksesta, josta sen saa lukusalikäyttöön:
https://jyu.finna.fi/Record/jykdok.22486
Kysymyksessä on Eino Leinon runo Laulu onnesta, joka löytyy useimmista runokokoelmista, esim. Leino: Hymyilevä Apollo tai Tämän runon haluaisin kuulla.
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen HelMet-aineistotietokannasta www.helmet.fi voit hakea aiheeseen liittyvää aineistoa käyttämällä hakutapaa Sanahaku. Tässä hakutavassa voi antaa useampia hakusanoja. Kokeilin useampia aihepiiriin sopivia hakusanoja. Ainakin sanapareilla Ruotsi kalastus ja kanoottiretkeily Ruotsi tietokannasta löytyy muutamia aiheeseesi liittyviä teoksia. Hakusanat Ruotsi kalastus: Jormanainen, Juha: Kuningaskalastaja: lohenkalastajan unelmajoet, Kalastusseikkailuja maailman ympäri: parhaita paloja Martin Falklindin kalastusretkiltä (dvd tai video), Hahl-Marjokorpi, Teuvo: Pohjoiset kalavedet. Hakusanat kanoottiretkeily Ruotsi : Lönn, Jan: Kanotguiden: 333 turer och leder i Sverige: åar, älvar, sjöar, skärgård. Teosten...
Vanhassa perukirjassa oleva sana "bördig" voisi olla myös lakitekstiä. Tällöin adjektiivin kantamuoto olisi "börda", ks. SAOB;in verkkoversion etymologinen haku osoitteessa http://g3.spraakdata.gu.se/saob/
Lyhyen tekstinäytteen perusteella ei tietenkään varmasti voi sanoa etteikö "bördig" yhtä hyvin voisi tarkoittaa kahden kantavaa venettä tai etteikö kyseessä olisi veneen rakennustekninen kuvaus. Asiaa kannatta kysellä esim. Ruotsin Sjöhistoriska museetista, osoitteesta www.sjohistoriska.se, tai ruotsinkielisiltä murreasiantuntijoilta Kotimaisten kielten
tutkimuskeskuksesta, osoitteesta www.kotus.fi.
Tässä vielä kollegan lisäys aiheeseen:
Sanakirjoissa selitetään substantiivia -börding. i sammansättningar som tvåbörding, trebörding m.fl...
Frank-tietokannan (http://monihaku.kirjastot.fi/fi/frank/search/) kautta selviää, että kasettimuodossa olevia, vuoden 1978 Karhuherra Paddingtoneja on vielä aika monessa kirjastossa eri puolilla Suomea. Pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa niitä ei enää ole, mutta voit pyytää kasetin kaukolainaan lähikirjastosi kautta tai tehdä kaukolainapyynnön alta löytyvällä lomakkeella:
http://www.lib.hel.fi/fi-FI/kaukopalvelu/
http://www.lib.hel.fi/forms/kaukopalvelupyynto.asp
Turun kaupunginkirjaston kokoelmista löytyy yli sata tietoyhteiskunta-aiheista kirjaa, joista kuitenkin vain muutamat näyttävät käsittelevän tietoyhteiskunnan sosiaalisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia. Näistä esimerkkeinä ovat "Tietoyhteiskunta seisakkeella" (1999), "Tuleva tuhat" (1999) ja Yrjö Ahmavaaran "Hyvinvointivaltion tabut" (1998). Lisää nimekkeitä löydät selaamalla kirjaston
aineistorekisteriä osoitteessa http://www.turku.fi/kirja . Käytä hakusanaa tietoyhteiskunta.
Kotimaisten aikakauslehtien viitetietokannasta Aleksista löytyy joitakin aiheeseen sopivia artikkeleita, kuten esimerkiksi Mäkinen, Eija: "Syrjäytyvätkö ikäihmiset tietoyhteiskunnasta" (Kotiliesi 1999:20, s. 22-28), Ekberg, Jan: "Sekä Euroopan että Suomen...
Yleisten kirjastojen kokoelmissa on suhteellisen vähän orkesterimateriaaleja, eikä vihkomuotoisia puhallinorkesterikokoelmiakaan liiemmin ole, vaikka esimerkiksi Suomen Työväen Musiikkiliitto Tampereella on niitä pyrkinyt julkaisemaan. Myös ilmaisu "kunniamarssit" on hiukan yleinen ilmaisu, kun ei voi olla varma siitä, minkä aikakauden kunniamarsseja tarkoitetaan. Jos oletetaan, että kysyjä tarkoittaa nykyisiä Suomen armeijan käytössä olevia ns. kunniamarsseja, ne sisältävää yleisessä myynnissä ollutta aineistoa ei ole julkaistu. Westerlund julkaisi vuonna 1920-1921 otsikolla "Suomen armeijan kunniamarssit" viisiosaisen kokoelman, mutta näissä oli kyse Oskar Merikannon tekemistä pianosovituksista.
Asiassa kannattaa varmaan ottaa yhteyttä...
Suosittelemme lukemaan seuraavaa Helmet-kirjastosta saatavaa, aihetta käsittelevää kirjallisuutta. Varmastikin sen avulla saatte asiasta nopeiten ja kattavimmin tiedon. Kirjat voi varata netissä tai kirjastossa. Ota yhteyttä tarvittaessa kirjastoon.
- Kuninkaantie : tien kulku ja vaiheet Espoossa = Kungsvägen : vägens sträckning och öden i Esbo / [Espoon kaupunkisuunnitteluvirasto], 1987. ISBN 9519997148
- Kuninkaantie Espoossa, 2002 / ISBN 9518574308
- Kuninkaantie Länsi-Uudellamaalla , 1991 / ISBN 9519207287
- Matkamme Vantaan historiassa, 2010 / ISBN 9789524433419
Yllä olevien teosten tarkemmat tiedot sekä lisää suosituksia löytyy seuraavan linkin kautta...
Kyseessä voisi olla Oiva Paloheimon Tirlittan : orpotyttö ihmisten ihmemaassa (1953). Siinä Tirlittanin kotiin iskee salama ja Tirlittan lentää kanavaan. Hänelle jää vain okariinopilli ja yöpuku, joka on väärinpäin. Yöpuvun tekstikin on väärinpäin nattilriT.
Tirlittan Luettua elämää -blogissa: https://luettuaelamaa.blogspot.com/2013/03/oiva-paloheimo-tirlittan.html
Linkki PIKI-verkkokirjastoon: https://piki.finna.fi/Record/piki.179073
En löytänyt painettua lähdettä tähän kysymykseen, mutta nettikeskusteluissa on aihetta sivuttu, mm. Was Endor (in Return of the Jedi) related to the city of Endor in the Bible (Joshua 17:11)? - Quora
Quora on yhteisöllinen kysymys-vastaus-sivusto, jonne käyttäjät rekisteröityvät ja voivat muokata toistensa vastauksia Wikipedian tapaan.
Keskustelun mukaan Lucas on kertonut vanhassa haastattelussa 1980-luvulla, että Endorin nimi on otettu Raamatusta. Lucas on käyttänyt monia mytologioita ja muitakin Raamatun kohtia nimien lähteinä, esimerkiksi nimi Anakin tulisi keskustelun mukaan Raamatun pitkien ihmisten rotua kuvaavasta sanasta Anakim. Samoin Jedi olisi lyhennys Raamatun Jedidiah -nimestä. Star Wars -sarjasta voi...
