Johtajasopimuksen malli löytyy esim. teoksista Nyberg, Juha: Työsuhteen asiakirjat. WSOY 1995 ja Hietala, Harri: Työsopimusopas. Yritystietokirjat 1997. Kirjojen saatavuuden voit tarkistaa pääkaupunkiseudun Plussa-aineistotietokannasta http://www.libplussa.fi/.
Sävelmää Belle Riccardo Coccianten musikaalista Notre-Dame de Paris ei ole levytetty suomeksi.
https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/palvelut/palvelut-organisaatioasiak…
https://fenno.musiikkiarkisto.fi/
https://finna.fi/
https://en.wikipedia.org/wiki/Notre-Dame_de_Paris_(musical)
Pyöreän pöydän ritareista kertovia kirjoja suomeksi ovat esim. Elisabeth Chadwickin Lancelot - ensimmäinen ritari, Wolfram von Eschenbachin (pääsana on Wolfram) Parsifal, Volter Kilven Parsifal - kertomus Graalin ritareista. Englannin kielisiä puolestaan ovat esim. The Chronicles of the Holy Grail, James Knowlesin The legends of King Arthur and his Knights, Rosalind Milesin kirjat, joita ovat muun muassa Isolde sekä Guenevere sekä Lindsay Clarken Parzifal and the stone from heaven.
Helsingin kaupunginkirjastosta Uuden Suomen numerot vuodesta 1919 lähtien löytyvät mikrofilmattuina pääkirjastosta Pasilasta. Mikrofilmit, niiden lukulaitteet ja kopiokone ovat pääkirjaston uutisalueen mikrofilmihuoneessa toisessa kerroksessa. Pääkirjaston yhteystiedot: http://www.lib.hel.fi/page.asp?_item_id=2773
Ikävä kyllä en onnistunut löytämään laulun nuotteja mistään käytettävissämme olevista tietokannoista. Ylen Fono-tietokannasta käy ilmi, että Ylen äänilevystössä kappale on äänitteenä; se on nauhoitettu vuonna 1985 ja esittäjäksi mainitaan Pertti Kallio ja lapset. Pertti Kallio on myös sanoittanut laulun, mutta säveltäjä on tuntematon. On siis täysin mahdollista, ettei laulua edes ole julkaistu nuottina, vaan se on levinnyt "suusta suuhun". Asiaa kannattanee kuitenkin vielä tiedustella esim. kristillisistä kustantamoista.
Malakka, englanniksi Malacca, on satamakaupunki Malakan niemimaan eteläosassa Malesiassa. Strait of Malacca on suomeksi Malakansalmi, joka on Malakan niemimaan ja Sumatran välinen salmi.
Lähde: Facta tietopalvelu
Meillä ei ole kyseistä karttaa mutta se on kaukolainattavissa esim. Tampereen kaupunginkirjastosta. Voit jättää halutessasi kaukolainapyynnön mille tahansa kirjaston asiakaspalvelutiskille tai täyttää verkkolomakkeen kotisivullamme.
Kyse on ilmeisesti The Economist -lehden numerosta vol.406 no.5 no.8821. Lehti näyttää olevan hyllyssä ja lainattavana Rikhardinkadun ja Itäkeskuksen kirjastoissa. Jos haluatte varata numeron, on ehkä yksinkertaisin soittaa kyseisiin kirjastoihin ja tiedustella lehteä puhelimitse.
Valitettavasti levytystä ei pääkaupunkiseudun kirjastoista löydy. Itse asiassa en löytänyt mitään tietoja laulusarjan levytyksistä, vaikka sitä onkin esitetty eri maissa.
Laulusarjassa tenori on Mandelštamin roolissa, kertoja edustaa Anna Ahmatovaa ja käyttää omaa äidinkieltään. Esim. Venäjällä kertojan roolissa esiintyi Alla Demidova, Englannissa Vanessa Redgrave, Ranskassa Marie Barrault ja Marthe Keller. Nämä tiedot löytyivät Stsedrinin 75-vuotishaastattelusta 27.12.2007 Nevskoje vremja -lehden sivuilta. http://nvspb.ru/stories/rodionshedrinluchshevsegorabot/?version=print
Nuotti on olemassa Schottin julkaisemana,tuotenro ED 9625, tosin sitä ei ole pääkaupunkiseudun kirjastoissa.
Venäjänkielinen alkuteos on nimeltään Vek moj, zver’...
Kyseessä saattaisi olla ruotsalaisen Johan Theorinin Hämärän hetki (Tammi, 2007):
"Eräänä sumuisena päivänä 1970-luvun alussa Jens-niminen pikkupoika katoaa Pohjois-Öölannissa jälkiä jättämättä. Poliisi, perhe ja vapaaehtoiset tekevät viikkokausia turhaa työtä - poikaa ei löydy."
"Kaksikymmentä vuotta myöhemmin Jensin äiti Julia saa odottamattoman puhelinsoiton isältään, eläkkeellä olevalta merikapteenilta Gerlof Davidssonilta. Isä pyytää tytärtään tulemaan Öölantiin hänen avukseen. On löytynyt uusi johtolanka, jonka avulla voisi vihdoin olla mahdollista selvittää, mitä Jensille tapahtui."
Gerlofin johtolanka on vanha oikean jalan sandaali, joka vastaa Julian kuvausta Jensillä katoamispäivänä olleista jalkineista.
Valitettavasti kumpaakaan laulua, Jussi Hakulisen laulua Kiertolainen ja Anna Puun, Knipin, Jukka Immosen ja Lasse Puun laulua Venus ja Mars ei ole julkaistu nuottina, joten ainoa keino mahdollisesti saada näistä nuotteja on yrittää ottaa tekijöihin yhteyttä tai hankkia apulainen, joka pystyy muuntamaan levytyksen nuotiksi.
Heikki Poroila
Juhani Ahon lastu Kello (1884) on julkaistu useammassakin kokoelmassa ja sivumäärä riippuu niteen koosta.
Vuonna 1904 ilmestyneessä kokoelmassa Lastuja.Viides kokoelma Kello-lastu on 24 sivua pitkä (ss. 57 - 80).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100437/Lastuja_viides_kokoelma.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Vuonna 1918 julkaistuissa Juhani Ahon Koottujen teosten ensimmäisessä nidoksessa Kello-lastussa on 16 sivua (ss. 32 - 47).
https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/100655/Kootut_teokset-1_nidos.pdf?sequence=1&isAllowed=y
Jos sanotaan, että jonkin markkinoilta on pudonnut pohja pois, voidaan se tulkita niin, ettei kyseisen tuotteen tai palvelun markkinoille/markkinoinnille ole enää perusteita, eli se ei ole mahdollisesti enää kannattavaa, tai esimerkiksi jokin muu tuote on tehnyt kyseisen tuotteen tarpeettomaksi. Voidaan myös tulkita, että jostain satunnaisesta syystä markkinoilla olevan tuotteen kysyntä on vain jostain syystä romahtanut.
Oravan ensimmäinen poikue syntyy huhti-toukokuussa, ja kantoaika on 35 vuorokautta. Ravinnon määrä ja sääolot vaikuttavat kosioleikkien aloitusajankohtaan. Veikkaanpa, että kisailussa oli kyse nimenomaan kosioleikeistä.
https://www.luontoportti.com/suomi/fi/nisakkaat/orava
Voit etsiä Seinäjoen kaupunginkirjaston aineistoja verkkokirjastosta eepos.finna.fi. Kirjoita etsimäsi kirjan nimi, tekijän nimi tai aihe hakukenttään. Verkkokirjastossa on kaikkien Eepos-kirjastojen aineistot. Voit rajata hakutulosta Seinäjoen kirjastoon valitsemalla "Rajaa hakua" -kohdasta.
Nimenmuutoksia löytyy Suomen Virallisesta Lehdestä, jonka tietoja on digitoitu Suomen Sukututkimusseuran Sukuhakuun osoitteeseen https://sukuhaku.genealogia.fi. Kyseessä on tosin vain jäsenille avoin tietokanta. Kansalliskirjasto on myös digitoinut lehteä, joskin sitä löytyy vapaasti vain vuoteen 1931 asti – https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/titles/1457-4322?display=THUMB&year=1931. Nimien etsiminen suoraan lehdestä lienee aika työläs homma.Tämän vastauksen puitteissa ei ole mahdollista listata kaikkia ruotsinkielisiä nimiä, jotka on vaihdettu sukunimeen Laiho. Tässä kuitenkin joitakin esimerkkejä nimistä, jotka on vaihdettu Laihoksi: Blomqvist, Eriksson, Fihlström, Grahn, Gustafsson, Henriksson, Jakobsson, Johansson,...
Katsokaapa sivu http://mainio.kirjastot.fi/, sieltä löytyvät aakkosissa kaikki Suomen kirjastot ja niiden aineistotietokannat - sillä edellytyksellä että tietokannasta on nettiversio. Sieltä selviää mm. se, että kaipaamanne kirja löytyy esimerkiksi Uudenkaupungin ja Laitilan kirjastoista. Kotikirjastonne Rauman aineistotietokantaa ei voi tarkastella internetin kautta.
