Hei
Kyseessä on luultavasti ns. nidetunnuksen loppuosa. Jotkut kirjastot laittavat vieläkin esim. kirjaston leiman tietylle sivulle, jotta kirjan tunnistaa kirjaston kirjaksi vaikka muut tarrat/tunnisteet revitään pois. Se, että kyseessä on ollut juuri sivu 48, on kunnan oma käytäntö.
Eira Pättikankaalta on viimeksi julkaistu teos Talvella päivät ovat pitkiä (2021).https://eepos.finna.fi/Record/eepos.2757552?sid=5130717309https://www.kirjasampo.fi/fi/kulsa/kauno%253Aperson_123175923980220
Yhdistyksen kirjanpitoon liittyvää aineistoa voit hakea esim. Helsingin kaupunginkirjaston Plussa-aineistohaulla (http://www.lib.hel.fi/plussa). Valitse tarkennettu haku, ja siinä asiasanoiksi järjestöt ja kirjanpito.
Aihetta käsittelevät esim. teokset Arto Kuusiola: Yhdistyksen kirjanpito, tilintarkastus ja taloudenhoito (2. uud. painos 1998), Herman Nurminen: Järjestöjen uusi tiliopas (1998) sekä Johanna Perälä: Yhdistyksen ja säätiön tilinpäätös (3. uud. painos 1998). Teosten saatavuuden voit tarkistaa Internetistä, mikäli kuntasi kirjaston aineistohaku löytyy Mainio-kirjastotietokannasta (http://mainio.kirjastot.fi).
Voit selata Taivalkosken kirjaston aineistoa tietokannasta, joka löytyy osoitteessa: http://taivalkoski.kirjas.to/. Valitsemalla tiedonhaku ja kirjoittamalla etsityn teoksen nimen, saat selville, että Taivalkosken kirjastossa on etsimäsi teos.
Yleensä etuliite kilo tarkoittaa tuhatta, vrt. kilometri. Täten kilodollari on tuhat dollaria. Löysin siihen jonkinlaisen vahvistuksen netistä, sivulta http://www.mbnet.fi/net.nyt/juttu.aspx?id=693
Kirjaston kotisivuilla näkyy osa asioista, joita voit tehdä internetin kautta:
http://borzoi.kirja.turku.fi/Intro?formid=find2&sesid=1208850732&ulang=…
Voit hakea aineistoa rekisteristä mm. nimen, tekijän, luokan ja asiasanan avulla. Löydät sen sijainnin ja voit tehdä varauksen.
Voit uusia omat lainasi ja muuttaa omia yhteystietojasi ja esim. muuttaa salasanasi. Voit tehdä itsellesi kulttuuriprofiilin, jolloin saat tiedotteita sähköpostiisi haluamistasi kulttuuritapahtumista ja -eduista.
Kirjaston internet-työasemien ajanvaraus tapahtuu ilmoittautumisen jälkeen myös kotisivuilta löytyvän linkin kautta.
Voit kuunnella Naxos-musiikkikirjaston kautta musiikkia: linkki löytyy kotisivulta.
Voit käyttää osaa kirjaston hankkimista...
Rikhardinkadun kirjastossa on vuokrattavana kokoushuone, joka sopii hyvin myös pienryhmille. Hinta on 20 euroa tunti. Huone on suosittu, mutta toivottavasti aika järjestyy. Olkaa suoraan yhteydessä vahtimestariin, joka vastaa tilavarauksista. Häneltä saatte myös lisätietoa, puh. 09 3108 5709.
Aarto syntyi Turussa 26.12.1894 ja kuoli Turussa 28.12.1928 (Lähde: Kotimaisia näyttämötaiteilijoita sanoin ja kuvin, 1930). Muuta tietoa emme löytäneet. Turun seurakunnasta voi kysyä, onko heillä tietoa asiasta.
Porin kaupunginkirjastossa on varattuna Sinulle seuraavat kirjat:
Kinnunen, Aarne: Tuli, aurinko ja seitsemän veljestä sekä
Tarkiainen, Viljo: Aleksis Kivi. Näissä kirjoissa käsitellään Seitsemän veljeksen henkilöhahmoja. Mikäli haluat vielä lisää aineistoa, käänny tietopalvelumme puoleen.
Kirjastot ottavat vastaan hyväkuntoisia kirjalahjoituksia. Kannattaa kysyä aluksi omasta kirjastosta, olisiko heidän kokoelmissaan tarvetta lahjoitettaville kirjoille. Hyvä käytäntö on myös tehdä lista lahjoitettavista kirjoista ja antaa se kirjastolle etukäteen tarkistettavaksi, jolloin voidaan katsoa, halutaanko mitään kirjoista kokoelmiin.
Kunkin kirjaston henkilökunta arvioi lahjoitukset ja päättää otetaanko lahjoitukset kokoelmiin vai ei. Lahjakirjoihin sovelletaan kirjaston yleisiä kirjavalintaperiaatteita ja lahjoitukset valikoidaan sen mukaan, millaista materiaalia kokoelmista puuttuu. Kirjasto pidättää oikeuden olla liittämättä lahjoituksia kokoelmiinsa.
Joissakin kirjastoissa on myös kirjankierrätyspiste tai -kärry, johon...
Hei,
Aurinkolorun tekijä on Hellin Tynell. Tähän kysymykseen on vastattu aiemmin http://www.kysy.fi/kysymys/kuka-tehnyt-lorun-aurinko-aurinko-lettuja-paistaa
Tip tip pisaroita löyty Vauvojen laulun aika teoksesta (v.1993), ja sen on tehnyt Veikko Ahvenainen.
Pikku-Peikko runon löysin tuosta Lasten oma lukukirja-kirjasta (v.1970.), mutta lorun kohdalla ei mainita tekijää. Kirjan ovat koonneet Urho Somerkivi, Hellin Tynell ja Inkeri Airola eli todennäköisesti se on jonkun heistä kirjoittama.
Peikko-papan rummutus on Risto Järvenpään, siis jos tuon virallinen nimi on Mummu Ruu ja Pappa raa. Kyseisessä lorussa/laulussa ainakin peikot rummuttavat. Onkohan oikea? Sanat ja nuotti löytyvät Risto Järvenpään Tatsin ja janssin poika -...
7.12.1987 oli maanantai. Netistä löytyy useita kalentereita, joista voi tarkistaa vanhojakin päivämääriä, esimerkiksi
https://kalender-365.de/kalenteri.php?yy=1987 tai https://www.paivyri.fi/index.php?dt=559951200&ref=1&id=.
Kysytty kirja on pääkaupunkiseudulla vain Yliopiston kansalliskokoelmassa, josta sen saa lukusalissa luettavaksi. Lainattavia kappaleita löytyy Oulun ja Turun yliopiston sekä Åbo Akademin kirjastosta.
Sähkökirjojen erillisiä lukulaitteita ei nyt ole Suomen kirjastoissa kokeiltavana.
Kuitenkin esim. Porin kaupunginkirjasto – Satakunnan maakuntakirjastossa tutkittiin sähkökirjan lukulaitteen käyttöä jo vuonna 2002. Siitä löytyy raportti ”Sähkökirjan käyttötutkimus” osoitteesta http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Useilla kirjastoilla on sen sijaan käytössä Ellibs – sähköisten kirjojen lainausjärjestelmä, jossa sähköisiä kirjoja voidaan ladata tietokoneen näytölle.
Lähteet:Komonen, Olli-Pekka: Nissinen Jukka: Kirja ilman paperia; Saksa Markku: Kindle-lukulaite on suurmenestys, HS 5.3.2009, B 5;
http://www.tietokone.fi/lukusali/artikkelit/2001tk03/SAHKOKIR.HTM
Lisäyksenä aiempaan vastaukseen...
Ikävä kyllä vastausta ei ole löytynyt. Aihetta ei ymmärtääkseni käsitellä Yksilön ylösnousemus -kirjassa eikä myöskään Elämän ja kuoleman kehissä -esseekokoelmassa. Parnasso-lehdessä julkaistuissa artikkeleissa ei aihetta myöskään käsitelty. Muut Saavalaisen teokset ovat kaunokirjallisuutta.
Kysymys on lähetetty kirjastojen yhteiselle tietopalvelun sähköpostilistalle. Jos sitä kautta löytyy vastaus, lähetän siitä tiedon.
Tampereen kaupunginkirjastossa on mahdollista tallentaa VHS-kasetilla olevaa materiaalia digitaaliseen muotoon DVD-levylle sekä C-kasetteja ja LP-levyjä CD-levyille. Kelanauhojen digitointiin ei valitettavasti ole laitteistoa.
Internetistä löytyy useita kaupallisia digitointipalveluja tarjoavia yrityksiä, joiden avulla kelanauhojen sisältämä aineisto on siirrettävissä CD-levyille.
Suomen kuvalehden vanhat vuosikerrat ovat luettavissa Pasilan kirjaston lehtiosastolla. Lehtiä ei saa kotilainaan.
http://www.helmet.fi/fi-FI
http://www.helmet.fi/fi-FI/Kirjastot_ja_palvelut/Pasilan_kirjasto
Tšekkolovakialaisen kommunistipoliitikon Artur Londonin (1915 – 1986) alunperin ranskaksi kirjoittama teos L’aveu : dans l’engrenage du Procès de Prague ilmestyi vuonna 1968. Se käännettiin tšekiksi jo vuonna 1969 nimellä Doznání : V soukolí pražského procesu. Teoksen käänsi Ivo Fleischmann. Toinen painos teoksesta ilmestyi vuonna 1990.
http://www.nkp.cz/
http://aleph.nkp.cz/F/1YBY54QX9FTGEFRQUJBKRYGDQYTX7KDQ183LKEKBJ2HK35DVC…
https://global.britannica.com/biography/Artur-London
https://fi.wikipedia.org/wiki/Artur_London
Kyseiset teokset käsittelevät osittain samaa asiaa. Erityisesti juuri työturvallisuuslain osalta. Erona on kuitenkin se, että Työelämän lait-kirjassa on kootusti esiteltynä myös työsopimus-, työaika-, työterveyslainsäädäntöä sekä nuoria työntekijöitä koskevaa lainsäädäntöä.
