Voisiko kyseessä olla jokin muistovärssy, joka on jäänyt vahvasti mieleesi? Kyselin runosta Suomen kirjastojen yhteiseltä tietolistalta, mutta kukaan ei muistanut runoa ja sen tekijää.
Runon kaltaista kuvastoa on muuten käytetty Kaija Koon kappaleessa "Minun tuulessa soi", mutta se on julkaistu vasta vuonna 1998:
https://genius.com/Kaija-koo-minun-tuulessa-soi-lyrics
Vain osa Francesco Petrarcan 366 sonetista on suomennettu. Valitettavasti tästä 129. sonetista ei ole suomennosta.
https://finna.fi/
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/
https://melinda.kansalliskirjasto.fi/F/?func=find-b-0&con_lng=fin&local…
https://petrarch.petersadlon.com/canzoniere.html?poem=129
Stephen Kingin kotisivuilta http://www.stephenking.com/ löytyy tietoa hänen tuotannostaan. Kingin suomennoksia on kustantanut Kustannusosakeyhtiö Tammi. Sieltä voi tiedustella aikatauluista. Yhteyrstiedot löytyvät täältä http://www.tammi.fi/ .
Kollikissojen maaliskuu tuntui tutulta runolta, mutta vaikka muutaman naisen voimin sitä etsimme, piilossa pysyi. Tutkimme mm. Viidan, Pohjanpään, Rainon, Haavion (Mustapään), Mannerin ja Juvosen runokirjoja ja lastenruno- sekä muita kokoelmia ja vielä laulukirjoja. Mutta Tuulia Ahon Kissaparka kertoo aiheesta, voisiko se olla etsimänne?
Nimellä varustettu keskustelupuheenvuoro nauttii tekijänoikeuden suojaa, jos se on riittävän omaperäinen. Myös nimimerkillä kirjoitettu saa teoriassa suojaa, mutta käytännössä voi olla vaikea todentaa, kenelle tämä oikeus kuuluu. Mahdotonta se ei kuitenkaan välttämättä ole.
Toisen tekstiä ei ilman lupaa saa käyttää näyttelyssä tai julisteessa, ellei kyseessä ole aito sitaatti. Sellaisesta voisi olla kysymys, jos kirjanäyttelyssä on jokin esittelyteksti, johon on otettu keskustelupuheenvuoroista sitaatteja. Tällöinkin edellytyksenä on, että lainaukset sijoitetaan jonkin oman tekstin osaksi. Pelkistä sitaateista koottu kokonaisuus ei täytä sitaattipykälän 22 ehtoja.
Ainakin anonyymejä tekstejä voi käytännössä käyttää melko huolettomasti,...
Pääkirjaston ala-aulassa on maksullinen näyttelytila, mutta ilmeisesti haluatte kuitenkin maksuttoman tilan. Lasten- ja nuortenosastolla on mahdollista järjestää pienimuotoisia näyttelyitä lasten töistä. Tilan annamme maksutta, mutta edellytämme, että näyttelyn pitäjä ottaa huomioon tilan asettamat rajoitukset. Kuopion kaupunginkirjaston yhteystiedot löytyvät osoitteesta kuopio.finna.fi .
Tuon ajan puhallinorkesterista on vähän mainintoja, ja erillistä historiikkia orkesterin toiminnasta ei ole tehty. Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorin (sähköposti 5.7.2020) mukaan "Jorma Svanströmin aktiivisen toiminnan myötä orkesteri oli hyvin aktiivinen tuolloin aikoinaan". Myös puhallinorkesteri Apollo on perustettu tämän Tuomiokirkon puhallinorkesterin jäänteistä. Apollon kotisivut: https://www.apollo-orkesteri.fi/
Lisäksi joitakin potentiaalisia lähteitä:
Rumpali Mikko Virton kotisivuilla on lyhyesti kerrottu, että Tuomiokirkon puhallinorkesteri oli "tasokas": https://virto.fi/contents/?page_id=300
Joitakin jäsenistöä luetellaan DDT Jazzbandin muistelma-artikkelissa: http://...
Uusin jonka löysin Helmet-kirjastojen kokoelmasta oli tämä Suomi-englanti-suomi –sanakirja, jonka viimeisin eli 19. painos on ilmestynyt 2015.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/record/C__Rb2045669?lang=fin
Nuottijulkaisuista en tätä sanoitusta löytänyt, mutta tällainenkin säkeistö, jossa Mannerheim mainitaan, lauluun on julkaistu, tosin ei sanasta sanaan muistamallasi tavalla. Sanoituksia löytyy Kansalliskirjaston digitoimista lehdistä (https://digi.kansalliskirjasto.fi). Voit hakea esimerkiksi fraasilla ”ompi ukko Mannerheimi”. Alla muutama esimerkki: Digi.kansalliskirjasto.fi, Ampiainen, 08.06.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/aikakausi/binding/1002961?page=10 Digi.kansalliskirjasto.fi, Länsi-Suomi, 23.04.1918. Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot:https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1263733?page=2 Digi.kansalliskirjasto.fi, Sarkatakki, 01.05.1938....
Kirjastossamme on esimerkiksi teokset:
Pirnes, Hannu Kansainvälisen liiketoiminnan käsikirja, 2002 ja
Grafers, Hans Wilfried Strategic export management, 2006, joista voisi olla hyötyä.
Yleisten kirjastojen asiasanasto Ysa ei tunne termiä yritystenvälinen kauppa eli hakutulokset suuntautuvat laajemmalle, kun käytössä ovat hakutermit kansainvälinen kauppa ja yritykset. Näillä hakusanoilla voit itse tutkia valikoimaamme internetissä http://mikkeli.kirjas.to, jossa kunkin teoksen kohdalla teoksen asiasanoista voi hahmottaa kirjan sisältöä.
Vastaavasti voit tarkistaa osoitteesta http://mikki.amkit.fi Mikkeli business campus-kirjaston ja ammattikorkeakoulun kampuskirjaston kokoelmaa. Heillä on liiketalouden opetusta, joten siellä löytyy...
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Kirjastopalveluiden oppaan (http://www.lib.hel.fi/virkku/) mukaan
WP on käytettävissä Malmilla, Maunulassa, Oulunkylässä ja pääkirjastossa Itä-Pasilassa.
Katso sivu: http://pandora.lib.hel.fi:6080/hs/solution/h155/h159/q604.htm
Kannattaa varmuuden vuoksi ensin soittaa kyseiseen kirjastoon ja tarkistaa, että mikro toimii tällä hetkellä ja tehdä samalla ajanvaraus.
Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (2013) kerrotaan, että sanan hallita sanavartalo on vanha germaaninen laina. Tätä vanhaa kantamuotoa edustaa nykyisissä germaanisissa kielissä esimerkiksi saksan halten ja ruotsin hålla. Kirjassa mainitaan, että suomen kirjakielessä hallita on esiintynyt Agricolasta ja samanaikaisista käsikirjoituksista alkaen.
Veijo Meren teoksessa Sanojen synty (1991) hallita-sanan taustalla oleva, vanha germaaninen laina on rekonstruoitu muotoon halthan-. Indoeurooppalainen sanavartalo oli Meren mukaan qel-, panna nopeaan liikkeeseen. Alkumerkitykseltään tämä tarkoitti karjan ajamista. Erkki Itkosen toimittamassa teoksessa Suomen sanojen alkuperä: etymologinen sanakirja (1992) ...
Etsitty kirja lienee Norma Fox Mazerin Kaapattu tyttö (Otava, 1985).
"Terrin äiti on kuollut jo vuosia sitten, tai niin isä on aina sanonut. Terrillä ei ole edes valokuvaa äidistä, eikä isä halua puhua hänestä. Yllättäen Terri saakin selville, että hän ja isä ovat viettäneet liikkuvaa elämää siksi, että he ovatkin pakomatkalla. Ja äiti onkin elossa..."
Runo Im Süden (Etelässä) sisältyy Friedrich Nietzschen teoksen Die fröchliche Wissenschaft, La gaya scienza, 1882) lopussa olevaan osaan Anhang: Lieder des Prinzen Vogelfrei (Liite: Prinssi Henkipaton lauluja).
Teoksen suomennos Iloinen tiede ilmestyi vuonna 1963 J. A. Hollon kääntämänä. Aarno Peromies ja Toivo Lyy suomensivat teoksen runot. Prinssi Henkipaton laulut ovat Toivo Lyyn ”suomeksi tulkitsemia”.
Vuoden 1972 painoksessa Etelässä-runo on sivulla 244.
Teoksen saatavuuden Helmet-kirjastoissa voit tarkistaa täältä:
https://www.helmet.fi/fi-FI
Alkuperäisen teoksen voit lukea täältä:
http://www.nietzschesource.org/#eKGWB/FW
Juhani Suomi valaisee asiaa Kekkos-elämäkerrassaan seuraavasti: "Oman leimansa presidentinvaihdokselle ja siihen liittyville juhlamenoille antoi samana aamuna kello kuusi alkanut yleislakko, joka hiljensi valtakunnan. Sen seurauksena kansalaisetkin saivat lukea ensimmäiset kuvaukset presidentinvaihdoksen tapahtumista ja yksityiskohdista vasta lakon päättymisen jälkeen ilmestyneistä lehdistä." (Juhani Suomi, Urho Kekkonen. 1950–1956, Kuningastie)
Yleisradion lähetyksiin yleislakko ei kuitenkaan vaikuttanut.
Luettelo työpaikoista, laitoksista, yrityksistä ja liikenneyhteyksistä, joita yleislakko ei koskenut, löytyy esimerkiksi Sigurd Klockaren kirjasta Yleislakosta kansanrintamaan.
Näyttää siltä, että tällaista kirjaa ei ainakaan tällä hetkellä ole olemassa. On tarkistettu Fennica-tietokanta, jossa on kaikki suomenkielinen kirjallisuus ja Finnbooks-tietokanta, joka sisältää suomenkieliset uutuudet. Ei siis löydy kirjaa, jossa olisi "ewok" otsikossa. Helsingin kaupunginkirjastossa on animaatioelokuva "Ewokit", jonka käsikirjoittajaksi mainitaan Paul Dini, myöskään viimeksimainitulta tekijältä ei löydy suomenkielistä kirjaa.
Kansalliskirjaston Historiallisesta sanomalehtikirjastosta löytyneitä Turussa 1800- luvulla ilmestyneitä suomenkielisiä lehtiä ovat Turun Wiikko-Sanomat (1820-1831), Turun lehti (1882-1919) ja Tähti (1863-1867).
http://www.kansalliskirjasto.fi/kokoelmatjapalvelut/digitaalisetkokoelm…
Kotimaista kaunokirjallisuutta esittelevästä Sanojan aika -tietokannasta löytyi jonkin verran kirjoja, joissa yhdistyy asiasanat "nuoret" ja "musiikki" tai "nuoret" ja "rock":
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Intro" (Otava, 2007)
Maria Hämeen-Anttila: "Nietos. Riffi" (Otava, 2008)
Eija Laitinen: "Neljän biisin bändi" (WSOY, 2001)
Tuija Lehtinen: "R.I.P." (Otava, 1993)
Leena Lehtolainen: "Kitara on rakkauteni" (Tammi, 1981)
Katariina Romppainen: "Rokkisokki" (Otava, 2008)
Katariina Romppainen: "Sääskentapporock" (Otava, 2006)
Esko-Pekka Tiitinen: "Villapäät" (Tammi, 2008)
Samaa aihepiiriä käsittelee myös ruotsalaisen Mikael Niemen "Populäärimusiikkia Vittulajänkältä" (Like, 2001).
Lähteet:
http://www.sanojenaika.fi/
http://www.helmet.fi/
