Hei,kuten taiteen tekemisessä yleensä, niin yhtä tiettyä kaavaa tai tyhjentävää vastausta ei ole antaa. Lopulta on varmasti niin, että kukin taiteilija/ tekijät hiovat omat työtekniikkansa ja materiaaliensa työstämisen järjestyksen. Yhdellä luovan työn tekijällä tekemisen tavat täsmentyvät ja vakioituvat uran aikana tietyksi ja samaksi kun taas toisilla tekemisen tapojen etsiminen jatku läpi uran.Helmet-kirjastosta löytyy kirjallisuutta aiheesta. Laitan oheen muutaman lähteen, joista voit tavoittaa joitain esimerkkejä.Voit etsiä lisää tietoa yliopistojen ja korkeakoulujen kirjastoista, joissa on taiteen ja/tai av-viestinnän koulutusohjelmia - joku perusteos erilaisista animointitekniikoista voisi löytyä tätä kautta. Toiseksi ehdotan, että...
Kirjastojen tietokoneet ovat jatkuvassa käytössä ja sen vuoksi tietysti likaantuvat - ja vaativat puhdistusta.
Mitään yleistä ohjeistusta puhdistuksesta ei ole. Jokainen kirjasto huolehtii siitä, että oman kirjaston koneet ja niiden osat ovat siistissä kunnossa.
Asiakas voi myös halutessaan pyytää henkilökuntaa puhdistamaan esim. likaisen näppäimistön.
Minna Parikan kengistä löydät tietoa hänen internetsivustoltaan.
Osoite on https://www.minnaparikka.com/fi/
Sydänkenkiä löytyy malliston kohdasta klassikot.
Sivuilla on paljon kuvia Parikan kengistä. Kuvia klikkaamalla löytyy jonkin verran lisätietoja.
Kirja on alunperin kirjoitettu englanniksi (Arthur: the dog who crossed the jungle to find a home / Mikael Lindnord with Val Hudson, 2016), ja käännetty myös ruotsiksi. Valitettavasti meillä ei ole tietoa sen mahdollisista suomennossuunnitelmista.
Mm. Helmet-kirjastoissa on kirja sekä ruotsiksi että englanniksi:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Smikael%20lindnord%20arthur__Orightresult__U?lang=fin
Peter J. d'Adamon teosta Syö oikein oman tyyppisi mukaan ei ole tällä hetkellä lainattavissa pääkaupunkiseudun Helmet-kirjastoissa. Teoksesta on muutamia varauksia. Voit tehdä teoksesta varauksen joko Helmetissä tai vaikka soittamalla mihin tahansa Helmet-kirjastoon.
Viikin kampuskirjastossa teosta on yksi kappale, mutta kirjasto on tällä hetkellä suljettu koronatilanteen vuoksi.
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__SSy%C3%B6%20oikein%20oman%2…
Kyllä löytyvät. Pääkirjastolla parin viikon takaiset Savon Sanomat löytyvät lehtisalin lehtikaapista, ja vanhempia numeroita saat luettavaksesi kysymällä pääkirjaston 2. kerroksen asiakaspalvelusta. Jos asioit jossakin lähikirjastossa, voit kysyä lehtiä suoraan asiakaspalvelusta, koska säilytyskäytännöt voivat vaihdella.
Lisäksi Savon Sanomat löytyvät digitaalisina versioina ePress-palvelusta, jota pystyy käyttämään maksutta kirjaston tiloissa joko kirjaston tietokoneella tai omalla laitteella, joka on yhdistetty kirjaston langattomaan verkkoon.
E-aineistot Kuopion kirjastossa | Kuopio (finna.fi)
Åbo Underrättelser -lehteen vuosina 1876–86 "Ali-kirjeitään" kirjoitteli pappismies Karl-Robert Malmström. Ensimmäinen Åbo-bref julkaistiin lehdessä 22.1.1876, ja Ali hyvästeli lukijansa 189. kirjeensä lopussa 11.4.1886: "Antagligen komma wi då och då att ännu mötas i Å. U. men icke under rubriken 'Åbo-bref' och icke heller under namnet Ali."
Lähteet:
Maija Hirvonen, Salanimet ja nimimerkit
Malmström, Karl Robert (1830-1900) | SKS Henkilöhistoria (kansallisbiografia.fi)
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/361537
https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/76331
Nykyisin proteiineiksi luokiteltuja aineita kuten albumiineja tutkittiin jo 1700-luvulla. Myös hiili luokiteltiin alkuaineeksi tuolloin. Ranskalainen kemisti Antoine François De Fourcroy esitti vuonna 1787 muun muassa, että eläinalbumiini ainesosina on hiiltä. Näihin kuuluivat myös kananmunien valkuaisen sisältämä albumiini.
Alankomaalainen kemisti Gerardus Johannes Mulder selvitti vuonna 1838 useiden yleisten proteiinien alkuainekoostumuksen. Hän totesi, että melkein kaikilla oli sama empiirinen kaava, C400H620N100O120P1S1. Tieteellinen käsite proteiini syntyi tämän tutkimuksen perusteella. Tällöin viimeistään oli selvää, että munanvalkuainen sisältää hiiltä.
Lähteet:
https://fi.wikipedia.org/wiki/...
Koulukiusaamista on käsitelty lasten ja nuorten kaunokirjallisuudessa laajalti.
Esimerkiksi Tampereen kaupunginkirjasto on koonnut valikoimaluettelon lasten ja nuorten kirjoista, joiden aiheena on koulukiusaaminen. Löydät luettelon täältä: http://www.tampere.fi/kirjasto/lapset/kkiusa.htm Valikoimaluettelossa on tiedot liki sadasta teoksesta lyhyine kuvailuineen.
Suomen Nuorisokirjallisuuden Instituutti ylläpitää vuorostaan nuorisokirjallisuuden tietokantaa. Voit hakea myös tästä tietokannasta ( http://prettylib.erikoiskirjastot.fi/snki/lastenjanuorten.htm ) nuortenkirjoja, joiden yhtenä aiheena on koulukiusaaminen kirjoittamalla sanahakukenttään koulukiusaaminen. Saat n. 40 hakutulosta.
Voit hakea näitä ja muita koulukiusaamista...
Todennäköisesti ei ole. Oswald Mbuyiseni Mtshalilta on suomennettu muutamia runoja Kulttuurivihkot-lehdessä (vuonna 1985, numerossa 4) ja Kiiltomadon testamentti: sodan ja rauhan tekstejä -julkaisussa (1983). Kysymäsi runo ei kuitenkaan ole niiden joukossa. Suomennettujen runojen nimet ja alkusäkeet löytyvät Linkki maailman runouteen -tietokannasta:
http://runotietokanta.kaupunginkirjasto.lahti.fi/fi-FI/AdvancedSearch.a…
Kokonaista suomennettua runokokoelmaa ei ole. Myöskään tietoa, että runo olisi sävellettynä saanut suomenkielisen tekstin, ei löytynyt.
Runo kokonaisuudessaan löytyy zulun kielellä (ilmeisesti) ja englanniksi ainakin alla olevan linkin kautta:
http://www.poetryinternationalweb.net/pi/site/poem/item/23501/auto/0/0/…
Tilastokeskuksen sivuista löytyy tilastollinen tieto Suomessa kuolleista henkilöistä. Tiedon kuolleista henkilöistä esimerkiksi Väestörekisterikeskuksen Osoitepalvelupuhelimesta puh. 0600 0 1000. Tieto voidaan saada myös ottamalla yhteys maistraattiin (yhteystiedot osoitteesta maistraatti.fi). Listaa kuolleista helsinkiläisistä henkilöistä ei anneta.
Tilastokeskus:
http://www.tilastokeskus.fi/meta/til/kuol.html
Väestörekisteri:
http://www.vaestorekisterikeskus.fi/default.aspx
Kirja on ilmestynyt huhtikuussa 2005. Välitän hankintatoivomuksesi Espoon kaupunginkirjaston aineistokeskukseen. Hankintatoivomuslomake Espoon kaupunginkirjaston asiakkaille löytyy netistä osoitteessa
http://www.espoo.fi/kirjastolomakkeet/hankintalomake.htm
Haussa voi käyttää asiasanoja matkailu, historia tai loma, historia. Näin löytyvät esim. kirjat: Mikä maa, mikä valuutta - matkakirja turismin historiaan ja Elämän lomassa - suomalaisen loman historiaa.
Kirjastossa voit katsoa henkilökunnan opastuksella Aleksi-tietokannasta artikkeleita.
Vinkki: Kirjassa Kulttuurintutkimus on luku: Turismi ja kulttuurit nykymaailmassa.
Lähetin toiveesi eteenpäin Paraisten kaupunginkirjastoon. Hankintatoiveet voi lähettää suoraan tähän sähköpostiosoitteeseen:
biblioteket.pargas@pargas.fi
Teosten luokkanumerot näkyvät vasta saatavuustiedoissa jokaisen kirjaston kohdalla. Luokkanumero ja hyllysijoitus saattavat vaihdella eri kirjastoissa, siksi sen voi näyttää vasta kyseisen kirjaston kohdalla.
Klikkaa teostietojen sivulla ensin otsikkoa esim. Hämeenlinnan kaupunginkirjasto ja sen jälkeen kirjastoa esim. Hämeenlinnan pääkirjasto. Luokka näkyy kohdassa Hyllypaikka.
Sanaa "reunameri" käytetään käännöksenä sanalle "marginal sea".
Helmet-hausta termillä meret löydät seuraavat tulokset:
http://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__S%28meret%29%20f%3A1%20c%3A1…
Googlen kautta löytyy
Edu.fi - Biologian, historian, maantiedon sanastot eri kieliin:
http://www.edu.fi/verkko_oppimateriaalit/biologian_historian_maantiedon…
Christoph Willibald Gluckin kaksinäytöksisestä oopperasta (opéra comique) L'ivrogne corrigé vuodelta 1760 ei näytä löytyvän minkäänlaista tallennetta ainakaan maailman suurimman verkkokaupan eli Amazonin sivuilta. Myöskään kokonaislevytystä ei näytä olevan olemassa. Suomessa ooppera on kerran esitetty (Helsingin konservatorio 1988), mutta siitä esityksestä ei ole ainakaan kaupallista tallennetta tehty. Asiaa (äänitystä) voi tiedustella konservatoriosta (konservatorio@konservatorio.fi), mutta kun esityksestä on jo 30 vuotta, liikoja ei ehkä kannata odottaa.
Heikki Poroila
Tätä on kysytty palvelussamme aiemminkin ja valitettavasti tilanne näyttää edelleen samalta, eli näköjään kyseisestä kappaleesta ei ole olemassa nuottijulkaisua: https://www.kirjastot.fi/kysy/mista-kirjastojen-maan-laajuisesti-nuottijulkaisuista
