Verona on kaupunki italiassa, mutta etunimenä sitä voidaan pitää myös lyhennyksenä Veronicasta (tai Veronikasta). Etunimenä se on käytössä etupäässä englantilaisella kielialueella. Yhdysvalloissa Verona-nimi on ollut eniten käytössä 1800-luvun loppupuolella ja 1900-luvun ensimmäisillä vuosikymmenillä.
Pentti Lempiäisen Nimipäivättömien nimipäiväkirja ei tunne Verona-nimeä, mutta Veronicalle se antaa nimipäiväksi 4.2. Legendojen mukaan Veronica oli nainen, joka ojensi ristiä kantavalle Kristukselle liinan, jolla hän voi pyyhkiä hikeä otsaltaan. Roomalaiskatolisessa perinteessä hänen muistopäivänsä on 4.2. Ortodoksisessa kalenterissa Veronikan päivä on 12.7. Veronica-nimi tulee kreikasta ja tarkoittaa voiton tuojatarta.
Lähteet:
Lempiäinen,...
Pääkaupunkiseudun yleisten kirjastojen aineistotietokanta HelMetistä, www.helmet.fi, voit etsiä aineistoa Serbia ja Montenegrosta käyttämällä hakutapaa aihehaku ja antamalla hakusanoiksi Serbia ja Montenegro. Näin ei tosin kovin montaa teosta löydy , muutama englanninkielinen lähinnä. Kannattaakin hakea lisäksi hakusanalla Jugoslavia. Voit rajata hakua kuvakkeesta Rajaa/Järjestä hakua esim. kielen, aineistotyypin ja julkaisuvuoden mukaan.
Internetistä löytyy osoitteesta http://fi.wikipedia.org/wiki/Serbia_ja_Montenegro suomenkielinen Wikipedian artikkeli Serbia ja Montenegrosta. (Google-haku ”Serbia ja Montenegro”, kohdistus suomenkielisille sivuille). Hakemalla Googlesta englanninkielisellä nimellä ”Serbia and Montenegro” saat useita...
Keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundströmistä on kirjoitettu useitakin kirjoja, mutta hänen työmenetelmistään niissä ei ole paljon tietoa. Jonkin verran hän kuvaa työskenetytapaansa kirjassaan Saven runoilija.
Helmet sivuilta löytyy kyllä myös englanninkielen verkkokursseja (tietenkin myös CD ja DVD muotoisia kielikursseja, sekä oppikirjoja)
Esimerkiksi Promentor ja Lango.fi kursseja. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Verkkokurssit
Myös netistä löytyy ilmaisia kielikursseja, vaikkapa https://www.50languages.com/phrasebook/fi/en/ tai https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/englanti
Voi myös kokeilla saman kirjan lukemista suomeksi ja englanniksi.
Livius, Titus, et al. Ab Urbe Condita: XXIII = Karthagon Hannibal Campaniassa. Basam Books, 2018. Suomennos: Kallela, Luttinen & Oksala. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissa: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.3749264?sid=4708897508Vergilius Maro, Publius, et al. Georgica: Laulu Maanviljelijän Työstä. Gaudeamus, 2020.Suomennos: Oksala, T., Oksala, P., Kallela. Mukana latinankielinen alkuteksti.Vaski-kirjastoissal: https://vaski.finna.fi/Record/vaski.4009517?sid=4708897178Cicero, Marcus Tullius, ja D. R. Shackleton Bailey. Select Letters. 6. pr. Cambridge University Press, 2000.Ciceron valittuja kirjeitä latinan kielellä, toimitettuina ja englanninkielisin kommentaarein varustettuina.Vaski-kirjastoissa: https://...
Ilmatieteen laitoksen säähavaintoarkistoa ja tilastoja pystyy katselemaan, mutta niissä on tilastoituna vain virallisilla säähavaintoasemilla tehtyjä mittaustuloksia. Oulussa sääasemia on lentoasemalla, Vihreäsaaren satamassa ja Kaukovainiolla. Mennyttä säätä voi kysyä myös Ilmatieteenlaitoksen Ilmastopalvelusta.Lähteet ja lisätietoaIlmatieteen laitos: Ilmastopalvelut ja mennyt sää: https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ilmastopalvelut-ja-mennyt-saaIlmatieteen laitos: Havaintojen lataus https://www.ilmatieteenlaitos.fi/havaintojen-latausSääasemien arkisto: https://kilotavu.com/fmi-tilastot.php
Anna Erikssonin sävellyksestä "Kajaanista pohjoiseen" ei löydy nuottijulkaisua. Kappaleen sanat löytyvät verkosta, esimerkiksi täältä. Samoin kappaleen sointukartta löytyy muun muassa ChordU-palvelusta.
Seuraavassa on joitakin Internet-osoitteita pääkaupunkiseudun musiikkikouluihin, joissa tarjotaan aikuisopetusta ilman pääsykoetta :
http://www.musakoulu.net/
http://www.musiikkikoulu.info/
http://musiikki.hnmky.fi/etusivu
http://www.toolonmusiikkikoulu.org/index.htm
http://www.kolumbus.fi/kristmus/index.htm
http://www.artofmusic.fi/index.html
http://www.vantaa.fi/i_perusdokumentti.asp?path=1;218;10696;4526
Edwin Linkomiehen hautamuistomerkin Hietaniemen hautausmaalla on tehnyt kuvanveistäjä Gunnar Uotila (1913-1997).
Lisätietoa Gunnar Uotilasta:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Gunnar_Uotila
http://www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/taiteilija.asp?id=1548
3D-elokuvat ovat vasta tulossa kirjastoihin. Helmetissä ja muissa kirjastotietokannoissa ne on asiasanoitettu termillä 3D-elokuvat. Ne löytyvät Helmetistä helpoiten, jos valitset Helmet etusivulta Muut hakutavat -välilehdeltä vaihtoehdon Asiasana. Kirjoita hakulaatikkoon 3D-elokuvat ja valitse hakujoukoksi Koko aineiston sijaan Elokuvat. Helmetistä näyttää löytyvän 3 kappaletta 3D-elokuvia.
Puutarhasuunnittelua käsittelelevät muun muassa seuraavat teokset:
- Riikonen, Antti: Suomalainen puutarhakäsikirja: suunnittele ja rakenna toiveittesi pihapiiri, WSOY 2001
- Helling, Olle: Unelmapiha: suunnittele ja toteuta, Viherympäristöliitto, 2003. Tässä viimeksi mainitussa on myös kuvia erilaisista puutarhoista.
Puutarkasveja ja niiden hoitoa esitellääm muun muassa teoksessa
- Unelmien kotipuutarha / päätoimittaja: Karin Berglund ; suomalaisen laitoksen päätoimittaja: Hannele Otava, 1998.
Kirjasta löytyy myös tietoa puutarhasuunnittelusta sekä kuvia erilaisista puutarhoista.
Koko vuoden puutarhatöistä kertoo Rea Peltolan kirja Puutarhatyöt keväästä talveen, Tammi 2000.
Kannattaa myös tutustua Tammen suuren puutarhakirjan osiin 1-3,...
Joensuulainen tutkija Jyrki Piispa on tänä vuonna julkaissut kirjan nimeltä Ei terve työtä kaipaa - suomalainen laiskuus.
Kirjasta ja kirjailijasta löytyy tietoa Helsingin Sanomien verkkoarkistosta
http://www.helsinginsanomat.fi/arkisto/arkisto.asp hakusanalla laiskuus.
Painetussa Helsingin Sanomissa jutut ovat olleet 8.5. ja 1.5. 2000. Myös Et-lehden numerossa 7/2000 on ollut kirjasta juttu.
Markkinatuomioistuimen verkkopalvelusta www.oikeus.fi/markkinatuomioistuin/ löytyy vuosien 1998-2001 aikana tehtyjen päätösten tiivistelmät. Tätä vanhempi tieto markkinatuomioistuimen päätöksistä löytyy vuosittain ilmestyvästä julkaisusta Markkinatuomioistuimen ratkaisut. Muuta tietoa internetin kautta löytää Valtion säädöstietopankista www.finlex.fi ja Kuluttajaviraston verkkopalvelusta http://www.kuluttajavirasto.fi/tekstihaku/index.html
Artikkelitietokannoista ARTO ja ALEKSI voit etsiä tietoa yhdistelemällä asiasanoja "mainonta ja lapset" sekä "markkinointi ja lapset"
Esimerkkejä artikkelitietokannoista löytyneistä artikkeleista:
Virulainen, Pekka: Lelu totuttaa lapsen hampurilaisketjun maailmaan
Markkinointi & mainonta: 2000, 18, s...
Suomalaisuuden liiton julkaisemassa Teoksessa Sukunimiopas - Suojatut sukunimet vuodelta 1994 Virvell nimeä ei löydy. Tosin tuossa listauksessa ei taida olla esimerkiksi ruotsalaisperäisiä nimiä, miltä Virvell kuulostaa. Virvell nimestä ei kokonaisuudessaankaan valitettavasti löytynyt mitään tietoa, ja kannattaakin kääntyä suoraan Kotimaisten kielten keskuksen puoleen:
http://www.kotus.fi/index.phtml?s=181
Tietoa etsitty Internetin lisäksi teoksista:
Ilkka Raunio: Adlercreutzeista Österbladheihin (2000)
Pirjo Mikkonen: Sukunimet (2000)
Juhani Pöyhönen: Suomalainen sukunimikartasto 1 (1998) ja 2 (2003)
Sukunimiopas: uusia suomalaisia sukunimiä (1952)
Ilmeisesti kyseessä on Irene Mendelinin (1864 - 1944) ensimmäinen runokokoelma Koivikossa (1893). Teoksen hinnan tarkkaan määrittelyyn tarvittaisiin antikvaariliikkeen asiantuntemusta, joten teidän kannattaa ottaa yhteyttä vanhojen kirjojen liikkeeseen. Eräässä nettiantikvariariaatissa kirjasta on pyydetty hiljattain 60 euroa. Hinta riippuu luonnollisesti kirjan kunnosta.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Irene_Mendelin
Näälä
Näälämies tulee osin Laatokan Karjalasta Inkerinmaalta. Tarkoittaa vaimon veljeä, lanko. Pidetty hämärtyneenä johdoksena siitä uralilaisesta sanavartalosta, jonka takavokaali variantin johdannaisia ovat suomalaiset sanat nainen ja naida. Oletus on sangen epävarma.
Lähde: Suomen sanojen alkuperä, etymologinen sanakirja 2. Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Suomalaisen kirjallisuuden seura 1995.
Armas J. Pulla (1904–1981) tunnetaan ennen kaikkea kirjailijana, joka käsitteli teoksissaan usein historiaa, tapoja sekä Ranskan ja Suomen kulttuuria. Sekä kauno- että tietokirjallisuudessa on aikojen saatossa käytetty lukuisia erilaisia viittaustapoja, ja valitettavan usein tarkat lähdetiedot saattavat myös olla virheellisiä tai puuttua kokonaan. Vanhoissa teoksissa olevien tietojen alkuperän selvittäminen onkin usein varsinaista salapoliisityötä.
Teoksissa Ihana kausi 1900 (1959) ja Tammikuun ensimmäinen 1900 (1981) esiintyviä tietoja kannattaa ryhtyä selvittämään esimerkiksi tutustumalla Armas J. Pullaa käsittelevään kirjallisuuteen. Niistä saattaa selvitä, mitä lähteitä Pulla on mahdollisesti käyttänyt tarinoidensa taustana....
