Aiheesta löytyy painettuna Heljä Pullin toimittama julkaisu nimeltään Parikkala papiston laatimassa Vanhan Suomen väestöluettelossa 1754.
Parikkalan kirjastosta löytyy sitä yksi kappale, joka on käytettävissä lukusalissa.
https://heili.finna.fi/Search/Results?lookfor=Parikkala+papiston+laatimassa+Vanhan+Suomen+v%C3%A4est%C3%B6luettelossa+1754+&type=AllFields&limit=20&sort=
Myös Sukututkimusseuran kirjastossa on yksi kappale, joka myöskin on käytettävissä vain kirjastossa.
http://web.genealogia.fi:2345/?PBFORMTYPE=01002&TITLEID=7217&SQS=1:Fin:1::3:100::HTML&PL=0
Kansallisarkistosta sitä ei löytynyt, sieltä löytyy alkuperäinen asiakirja Viipurin, Käkisalmen ja Kymenkartanon provinssien...
Tammikuun 1960 Aamulehdet löytyvät Tampereen kaupunginkirjastosta mikrofilmattuina. Kuvia ja artikkeleita niistä voi skannata pääkirjaston mikrofilmihuoneessa käytettävissä olevilla laitteilla. Koneet ovat varattavissa asiakaskoneiden ajanvarausohjelmassa (maksimikäyttöaika 3 tuntia päivässä).
En uskalla luvata Entressen lehteä Sinulle, mutta ainakin voit käydä sen kopioimassa (tai tarvitsemasi sivut) kirjastossa.
Voit löytää päivän lehden (ja muutaman kuukauden arkiston) PressReader palvelustamme. https://www.helmet.fi/fi-FI/Ekirjasto/Lehdet/Kirjaudu_elehtipalveluihin(25232)
Kun kirjaudut sisään kirjastokortillasi voit myös tulostaa haluamasi sivut.
Olisikohan kyseessä Genevieve Huriet : Apinanleipäpuuta etsimässä? Kannessa ei tosin ole apinoita, mutta kylläkin apinanleipäpuu.
Huuto.net Kyseessä voisi olla myös Wilson Kirvan Pokojo, lahjakas apina Elisa.kirja
Kenties joku sivuston lukija voi muistaa vielä tarkemmin.
Työkaveri muistikin vielä sarjakuvan nimeltä Anu & Antti -sarjakuva-albumisarjan osa Apinanleipäpuu. Huuto.net
Kevytretkeilystä ei ole juurikaan kirjoitettu kirjoja suomeksi, eikä Suomen kirjastoista valitettavasti näytä löytyvän aiheesta kirjoja englanniksikaan. Ossi Määtän Kevyretkeilijän opas kuitenkin löytyy ja siitä löytyy ihan käytännön vinkkejä aiheesta. Kevyesti kairassa -podcast sinulle olikin jo tuttu, mutta Määttä pitää myös Kevyesti kairassa -blogia, johon kannattaa tutustua. Aiheen ympärille on perustettu myös Facebook-ryhmä nimeltä kevytretkeilijät, missä voi keskustella muiden harrastajien kanssa.
Ilmeisesti teoksen päähenkilö pitää nimeään liian mahtipontisena. Nimi viittaa kirkkoisä Tertullianukseen, joka oli paitsi huomattava henkilö myös melko ankara ja äärimmäinen mielipiteissään.
Meiltä löytyy useita kuvankäsittelyyn liittyviä kirjoja, joista kuitenkin moni on tällä hetkellä lainassa (mm.Kelbyn kirja). Hyllystä löytyisi mm. seuraavat kirjat: Daly, Tim: Digikuvaajan tietokirja, Linford, Chris: The complete guide to digital color, McClelland, Deke: Digikuvaus & kuvankäsittely, kaikki luokasta 75.72.
Voit etsiä Hunter S. Thompsonin kirjoja HelMet-tietokannasta. Mikäli kirjaa ei löydy Kannelmäen kirjastosta, voit tehdä varauksen HelMetin kautta:
http://www.helmet.fi
Voidaksesi tehdä varauksen, tarvitset HelMet-kirjastokortin sekä siihen liittyvän salasanan. HelMet-kirjastokortin voi hankkia mistä tahansa HelMet-kirjastosta. Korttia haettaessa on esitettävä virallinen henkilötodistus (passi, kuvallinen KELA-kortti, ajokortti).
Teknillisen korkeakoulun kirjaston Teemu kokoelmatietokannasta http://teemu.csc.fi/ esim. sanahaulla teräs hitsaus löytyy 110 viitettä. On parempi että selaat aineistoa ja valitset aiheeseesi sopivat hakusanat, jotta saat varmasti opinnäytetyöhösi soveltuvia teoksia. Voit käyttää myös englannin kielisiä hakusanoja. Mikäli toivot jonkin teoksista kaukolainaksi, ota yhteyttä lähikirjastoosi.
TKK:n kirjastossa on käytettävissä tietokantoja ja -lähteitä, joista saattaisi olla hyötyä opinnäytetyöhön. Näihin välineisiin emme valitettavasti pääse käsiksi täältä yleisestä kirjastosta. TKK:n kirjastolla on päivystävä informaatikko osoitteessa http://www.hut.fi/Yksikot/Kirjasto/Palvelut/info.html tosin palvelu on maksullinen http://www.hut.fi/...
Suomen murteiden sanakirjan mukaan kutura tarkoittaa 'syvennystä, kuoppaa'. Tämä sanan tavanomainen merkitys lienee syvän lautasen nimityksen taustalla. Tutkimani etymologiset, kansanperinteen ja muut sanakirjat eivät tuoneet lisävalaistusta asiaan.
Helmet-sivustolta saat listan tietyn kirjaston lehdistä näin: kirjoita Helmet-hakuruutuun sana aikakauslehdet, rajaa tulosta kohdasta Aineisto (Lehti) ja kohdasta Sijainti (Kirjasto). Tässä tulos esim. Arabianrannan kirjaston aikakauslehdistä:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Saikakauslehdet__Ff%3Afacet…;
Samalla tavoin voit hakea tietyn kirjaston sanomalehtiä. Tässä esimerkiksi Itäkeskuksen kirjaston sanomalehdet:
https://haku.helmet.fi/iii/encore/search/C__Ssanomalehdet__Ff%3Afacetme…
Helmet.fi-sivustolle kerätään säännöllisesti listoja halutuimmista (eli lainatuimmista ja varatuimmista) aineistoista Helmet-kirjastoissa. Tässä on lista viime vuoden halutuimmista lasten- ja nuortenkirjoista, joskin ne ovat pääosin kaunokirjallisuutta. Myös Sanasto pitää yllä lainatuimpien kirjojen rekisteriä.
Erillistä listausta tietokirjoista ei ainakaan pääkaupunkiseudun kirjastoissa tehdä, mutta Helsingin kaupunginkirjaston innokas tilastonikkari selvitti vuoden 2022 lainatuimmat lasten ja nuorten tietokirjat Helsingissä (virhemarginaali 7%):
Teos
Tekijä
Lainat
Guinness world records 2022
572
Tatu ja Patu pihalla...
Aale Tynni suomensi William Shakespearen Sonetin 34 ensimmäisen rivin näin:”Siis miksi kauniin päivän lupasit,(niin että lähdin matkaan ilman viittaa…)” Kirsti Simonsuuren suomentamana sama kohta kuuluu seuraavasti:”Miksi lupasit niin aurinkoisen päivän,(sait minut matkustamaan ilman viittaa…)” William Shakespeare: Sonetit (suom. Aale Tynni, 1965)Kirsti Simonsuuri: Nautintojen ajan aarre : William Shakespearen Sonetit (runojen suomennokset Kirsti Simonsuuri, 2005)
Mikäli kyseessä on juuri nyt pyörivä kolmeosainen mainos (ns. heilurituoppimainos, tekstejä kuten "ja taas mennään" tai "jo suut napsaa"), siinä ei ole varsinaisesti musiikkia lainkaan, vain äänitehosteita. Jos kyseessä on vanhempi mainos, suosittelen kääntymistä Sinebrychoffin mainososaston puoleen (Internetissä http://www.koff.fi > yhteystiedot > johto > markkinointi).
Helsingin kaupunginkirjaston ylläpitämästä "Sanojen aika"-tietokannasta löydät perustiedot Leena Krohnista. Osoite: http://kirjailijat.kirjastot.fi/?c=8&pid=840&lang=FI . Valitse kirjailija pudotusvalikosta. Tällöin avautuu sivu, jolla on tekstinäyte. Toisesta pudotusvalikosta voit edelleen valita "henkilötiedot", "tuotanto" ja "lähteitä". Lähteistä löydät viitteitä lehtiartikkeleihin ja joissakin tapauksista linkit verkkosivuille, joilla on käsitelty ko. teoksia.
Kirjailijan kotisivun löydät osoitteesta: http://www.kaapeli.fi/krohn/
Osoitteesta: http://www.kultti.net/jutut/2001/32_leena.html
löydät jutun "Leena Krohn - Moraalista, mielikuvituksesta ja muurahaisista".
Helsingin Sanomien sunnuntai-sivulla 14.9.03 ilmestyi...
Turun kaupunginkirjaston saatavilla olevista sienioppaista ei mainitsemaasi sientä valitettavasti löytynyt, mutta voit lähettää tiedustelusi Tampereen sieniseuralle, jonka yhteystiedot löytyvät seuraavasta osoitteesta (ks. Kysy sienistä):
http://www.kotiposti.net/xhiski/tresieniseura/
"Oppineen neidin" oletetuksi ilmestymispäiväksi on ilmoitettu 15.8. ja "Tuonelan joutsenen" ilmestymispäiväksi 4.8. Noin kahden viikon päässä ilmestymispäivästä alkaa pääkaupunkiseudun HelMet-kirjastoissa olla lainattavissa olevia kirjan kappaleita, jolloin kirjan varauksia aletaan ottaa vastaan, myös puhelimitse ja tietoverkoitse.
Lähde : Fennica, Suomen kansallisbibliografia
Vaski-kirjastojen etusivulta https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena
löytyy keskeltä sivua sinisellä rajattu hakuikkuna, johon voi kirjoittaa esimerkiksi etsimänsä kirjan nimen tai tekijän tai asiasanan. Seuraavalle näytölle tulee haun tulokset. Klikkaamalla Saatavuus/Tarkista saatavuus, saa esille missä kirjastoissa teosta on (joko hyllyssä tai lainassa). Klikkaamalla + -merkkiä kirjaston nimen edessä saa esiin kyseisen kirjaston tilanteen ja teoksen hyllypaikan.
Laajennettuun hakuun pääsee hakuikkunan vasemmasta alareunasta. Siellä voi hakea mm. eri aineistolajeja tai eri kielisiä teoksia tai rajata haun tiettyyn kirjastoon https://www.vaskikirjastot.fi/web/arena/extended-search?p_p_state=norma…
Usein kysytyt kysymykset etusivun oikeassa...
Vaasan palonjälkeisestä historiasta on olemassa teos:
Hoving, Victor: Vaasa 1852-1952.
Lisäksi seuraavat kirjat saattavat auttaa tutkimuksessasi:
Roudasmaa, Stig: Vaasan varuskunnan historia
(sisältää luvun 2. Vaasan ruotujakoinen tarkk'ampujapataljoona 1854-1868, joka tosin ei hirveästi puhu soittokunnasta)
Petander, C-B. J.: Två bortglömda österbottniska bataljoner
Kaikki kirjat ovat luettavissa kirjaston kotiseutukokoelmassa ja niistä on myös lainattavat kappaleet.
